No jopas tänne on tullut tekstiä, kiitoksia vaan kovasti
. Hyviä vinkkejä tullut rutkasti, koitan niistä löytää itselleni parhaimmat. Huvittaviakin kommentteja oli tullut, erityisesti se jossa väitettiin mun asuvan palstalla ja hakevan huomiota tällä viestilläni
. No, kyllähän sitä täytyy välillä ilkeillä ihan keksityistäkin syistä tietty. Mä vaan oletin että kiviä heitellään mun lihavasta olemuksestani tai vastaavasta.
Kiitos myös kehuista, lämmittää kovasti mieltä
. Ja tämä laihisasia ei perustu niinkään ulkonäköön, vaan enemmänkin terveyteen ja toisaalta siihen että saisin opetettua esimerkilläni terveet elintavat myös pojilleni.
Mistä saankin aasinsillan merenneitosen kommenttiin: kyllä meidän perheessä on laihduttaminen ja terveiden elintapojen hakeminen ihan selvästi esillä. Mies aina silloin tällöin pyöristyy myös (ei tosin lihavaksi asti) ja silloin skarppaa elintapojensa kanssa. Esikoinenkin on päässyt pari kertaa salakavalasti pyöristymään liikaa, joten juu, meillä tosiaan aivan avoimesti puhutaan miten pitäis syödä, miten liikkua jne. Olen toki pojalle painottanut että hän ei ole lihava, mutta äiti on. Ja siksi äidin pitää laihduttaa ja siksi äidin täytyy myös tarkkailla pojan syömisiä (mm. rajoittaa herkuttelua yms.) jotta pojasta ei tulisi lihava. Eli poitsulle ei tosiaan olla pienimmässäkään määrin opetettu että nainen ei kelpaa jos ei ole laiha, vaan että terveelliset elämäntavat on edellytys hyvälle terveydelle ja jaksamiselle.
Sitten vielä yleisesti: Pepsi Max on tosiaan mun suuri heikkouteni. Olen monta kertaa päättänyt lopettaa sen juomisen, mutta jo viimeistään parin päivän päästä olen ollut ostamassa pulloa. Lupaan kuitenkin (jälleen kerran) yrittää ensin sen vähentämistä ja sitten lopettamista. Siksi ensin vähentämistä että mä en kestä sitä karmivaa päänsärkyä joka pepsin viekkareista tulee. Lisäksi mä tykkään makeutusaineesta teen kanssa. Se on mun mielestä aivan mielettömän hyvää. Siinä toinen juttu josta voisin yrittää opetella pois.
Joku ehdotti liikuntakertojen vähentämistä ja ajallista pidentämistä. Se ei todennäköisesti tule onnistumaan. Ensinnäkin mulla on illat aikaa liikkua (kun mies on tullut tontilta ja lapset nukkuu), eli jo siksi tunti tai kaksi on ihan maksimi päivässä. Toisekseen mä olen nyt niin innostunut sauvakävelystä, että ihan mieli halajaa illalla lenkille. Kuten nyt vaikkapa eilen. Ensin huhkin tontilla yltäpäältä hiessä ja SILTI oli pakko päästä illalla vielä lenkille.
Mitäs vielä...hmm... auringonkukansiemeniä laitankin usein salaattiin ja esim. tuohon pestopastaani. Myös pellavansiemenistä tykkään. Hiilareita mä saan liikaa ja se on todennäköisesti yks mun suurimmista ongelmistani. Jos päivän sapuskat koostuu tyyliin leivästä ja pastasta, niin tietäähän sen ettei lopputulos ole hyvä.
Tuossa ensimmäisessä ruokapäiväkirjassa oli kyllä aika huonosti sapuskat, myönnän sen ehdottomasti. Ihan liian vähän söin, mutta kun päivällinen unohtui ja toisaalta olin niin pirun kiukkunen itseeni eilen että "rankaisin" itseäni pienellä syömisellä. Ja juu, salaatitkin uupui. Tänään menen kauppaan ja tankkaan taas ruokavarastot täyteen, myös ne salaatit.
Ja vielä lopuksi: kiitos että sen pahempaa kivitystä ei tullutkaan. Olin kyllä täysin varautunut siihen. Tuo blogihan on ollut mulla jo pitkään, mutta en ole uskaltanut siitä kertoa kuin muutamille harvoille ja valituille. Eilinen päivä oli silkkaa itsepieskintää ja siksi päätin laittaa linkin tännekin odottaen kivitystä ja ryöppyä. Mielestäni olin ihan ansainnut sen. Mukavaa että täällä onkin näin paljon tukijoita. Sitten joskus kun olen päässyt normaalipainoon, niin enpä voikaan kiittää asiasta vain itseäni
:flower: :heart: