Saanko vähän hehkuttaa? ( jos nyt osaan ees käyttää tätä)

[Yainaba]

Tulin just neuvolasta. Meidän keskospojan painonnousua on seurattu ja nyt etenkin kun vauva siirtyy pullolta tissille.
Mulla oli hirmunen ahdistus että saako lapsi tarpeeksi rinnasta maitoa, jaksaako imeä riittävän paljon kerralla.
Nyt on oltu muutama päivä pelkästään tissillä ja mä pumppaan loput luvutettavaks.
Pelotti, ahdisti ja tuntu hirveeltä mennä neuvolaan että saanko tuomion että pullolle siirrettävä....vaan eipä tullut tuomiota. Päinvastoin :heart::heart: Pojan painonnousu oli kiihtynyt entisestään ja käyrä kovassa nousussa. Painoa tullut 5 vuorokaudessa reilusti yli viikon vaatimustason.

Saan vihdoin huokasta tuon pienen rakkaan kanssa ainakin imetyksen suhteen.
Ja samalla ylitettiin kolmen kilon etappikin ihan kunnolla. :heart::heart:

Pieni asia, mutta meille tällä hetkellä maailman suurin.
Kiitos jos jaksoit lukea.=)

 

[nikitön]

Tosi hieno juttu, onnea =)

 

[Hipkukka]

Onnittelut saavutuksista. Kuinka pienenä syntyi?
Meillä kaksoset syntyivät myös ennenaikojaan. Valitettavasti me ei koskaan opittu rintalapsiksi Vaikka kovasti yritin. Oli liikaa ongelmia tekniikassa ja painonnousussa. Liika stressiä minulle, joten mentiin siitä mistä helpoiten päästiin...

Näiden pienten kanssa jokainen saavutettu kilo on iso asia Me juhlistettiin 1kg, 2kg ja 3kg saavutuksia kakulla Nyt viimeksi saatiin juhlia, kun tyttö oli kymmenkertaistanut syntymäpainonsa. Luulen, että seuraavan neuvolan jälkeen päästään taas kakun tekoon, kun on tuo poikakin jo varmaan kymmenkertaistanut syntymäpainonsa.

 

[Yainaba]

Onnittelut saavutuksista. Kuinka pienenä syntyi?
Meillä kaksoset syntyivät myös ennenaikojaan. Valitettavasti me ei koskaan opittu rintalapsiksi Vaikka kovasti yritin. Oli liikaa ongelmia tekniikassa ja painonnousussa. Liika stressiä minulle, joten mentiin siitä mistä helpoiten päästiin...

Näiden pienten kanssa jokainen saavutettu kilo on iso asia Me juhlistettiin 1kg, 2kg ja 3kg saavutuksia kakulla Nyt viimeksi saatiin juhlia, kun tyttö oli kymmenkertaistanut syntymäpainonsa. Luulen, että seuraavan neuvolan jälkeen päästään taas kakun tekoon, kun on tuo poikakin jo varmaan kymmenkertaistanut syntymäpainonsa.

Syntyi 2½ -kiloisena , viikkoihin nähden hyvän kokoisena, viikolla 34+1. Paino putos kuitenkin alussa reilusti, kun poika väsähti erinäisten hoitojen takia ja oli ekat kaksi viikkoa täydessä unessa. Ei reppana herännyt ollenkaan syömäänkään itse. Syntymäpaino saavutettiin vasta sairaalasta kotiutumisen jälkeen.
Nyt tuntuu mahtavalta kun ei tarvitse laittaa hälyytystä itselle 3½ tunnin välein eikä tarvitse vahtia ruokamääriä. Poika herää itse ja imee itse ja on muutenkin virkistynyt elämään.
Sen takia tää imetyksen käynnistyminenkin tuntuu niin hienolta. Mun elimistö alkoi tottua pumppuun ja tuntu että herun sille nopeammin kuin vauvalle, mutta tajusihan mun aivotkin lopulta että mikä tässä on tarkotuksena. Ja vauvakin tuntuu tykkäävän tissillä roikkumisesta.

Ihanaa että teilläkin on selvitty noin hienosti. On tainnut olla vielä pienemmät vauvat kyseessä. Nää imetyskuviot on tosiaan aika rankkoja silloin kun lapsi ei olekaan imukykyinen syntyessään. Mä jo osastollakin sanoin muutamalle äidille että olkaa onnellisia vaikka lapset roikkuu illat tissillä, kaikille kun se ei ole itsestäänselvää.
Mulla on yksi aiemmista lapsista ollut keskonen ja vielä pienempi kuin tämä poika. Jotenkin näiden pienten kanssa kaikki asiat on paljon suurempia ja kaikki saavutuksetkin sitten jotenkin mahtavampia.
Meillä juhlitaan myös tänään sitä, että pojan nimi on viraalisesti rekisteröity. Oli tänään tullut sähköseen tiedostoon nimi ja ihan oikein kirjoitettunakin vielä :heart:

 

["Eija"]

otitko sikainfluenssapiikin raskaana ollessa?

 

[Hipkukka]

Meillä tosiaan oltiin ihan pieniä (molemmat alle kilon, syntymäviikot 25+3)
Esikoinen oli täysiaikainen ja tuntuukin, että näiden pienten kanssa pienetkin asiat on suuria verrattuna hänen vauva-aikaan. Ja niitä tekee mieli todenteolla juhlistaa.

 

[Yainaba]

[QUOTE="Eija";21891043]otitko sikainfluenssapiikin raskaana ollessa?[/QUOTE]

en ottanut vaikka sitä kovasti tyrkytettiin. Kieltäydyin koska halusin suojella vielä kehittyvää sikiötä kaikelta tuntemattomalta ja testaamattomalta.
Olin lisäksi sairastanut sikainfluenssan jo reilu kuukausi ennen raskautumista joten en siksikään kokenut sitä niin tarpeellisena.

 

[Yainaba]

Meillä tosiaan oltiin ihan pieniä (molemmat alle kilon, syntymäviikot 25+3)
Esikoinen oli täysiaikainen ja tuntuukin, että näiden pienten kanssa pienetkin asiat on suuria verrattuna hänen vauva-aikaan. Ja niitä tekee mieli todenteolla juhlistaa.

Voi, siellä on oltu ihan pikkuisia sitten. Voin hyvin kuvitella...edellisen keskoseni huonetoverina oli 740g painoinen pikkutyttö, joka oli syntyessään ollut alle 500g. Se näky oli jotakin niin pientä ja ihmeellistä että itku tuli joka kerta kun sitä katsoi. Jotenkin se oli samaan aikaan niin vaikuttavan kaunista ja haurasta, ja silti siinä näkyi koko se ihme, mitä pieni elämä on.