Säälittää tuo pikkumies...

ihkuraksupoksu

Aktiivinen jäsen
17.09.2006
4 888
0
36
On niin kiintynyt isoonsiskoonsa, joka on 5v. Esikoinen on isänsä luona Espoossa noin kerran kuussa ja sitten yleensä viikon kerrallaan, kun matka onniin pitkä. Joulun aikaan oli 1,5 viikkoa ja poitsu alkoi kiukutella nukkumaanmenon kanssa, saattoi kaksikin tuntia kulkea ihan silmät sikkarassa pois omasta sängystä, osoitella siskon sänkyyn niin illalla kuin aamullakin ihmeissään. Ei siis vielä puhu.

Nyt oli vähän pitempi väli, kun neiti taas sunnuntaina läksi isänsä luo. Sama homma alkoi, vaikka poikaa kuinka väsyttää, ei tahtoisi millään mennä unille. Tänään oli päiväkodissa ollut koko päikyn yhteinen laulutuokio, tädit sanoivat että ihan kuin poika olisi yrittänyt sanoa ".......n" ja kuikuili isompia lapsia... kotiin kun tultiin, pihalla oli pari tytön kaveria joista toisella samanlainen puku kuin meidän tytöllä. Poitsu meni häntä halailemaan ja viereen seisomaan kuin olisi siskonsa löytänyt...

Vaikka noilla ikäeroa onkin (3,5v) niin ovat sellainen parivaljakko ja tykkäävät toisistaan niin paljon, että oksat pois. Pienempi (huhtikuussa 2v) ei ressukka tajua, miksi sisko katoaa välillä pitkäksi aikaa. vaikka meillä muuten on rauhalliset ja tavalliset perheolot (eikä tämäkään enää nykyaikana ole mitenkään erityistä, että lapsi reissaa toisen vanhemman luo pitemmäksi aikaa) niin näyttää se pieneen vaikuttavan. Jotenkin on enemmän kiinni meissäkin aina kun sisko on poissa :|
 
Meidän lapset on lähes samanikäisiä ja tosi tärkeitä toisilleen.
Esikoinen oli just 5pvää hiihtolomalla isovanhempien kanssa niin kuopus oli just samanlainen ja hoki vaan isoveljen nimeä pitkin päivää ja kyseli missä missä?
Osoitteli tyhjää sänkyä ja kyseli "missä nukkuu"...

Toisaalta sitten kuopus leikkii ihan eri tavoin omassa rauhassaan ja jaksaa keskittyä paremmin juttuihin.
Haluaa katsella kirjoja meidän kanssa ja juttelee meille vanhemmille enemmän.
 
Se on sellaista... kun tehdään lapsia kenen kanssa sattuu. Toisten mielestä sitä on aina hyvä syy erota, eikä siitä lapset yhtään kärsi. Toiset taas on eri mieltä.
 
Meillä ei tarvi vanhemman olla, ku 1½h kerhossa, niin pienempi kiukuttelee koko ajan ja sit on taas kaikki hyvin, ku haetaan sisko kerhosta. Ja silloin, ku mun sisko asu viä kauempana ja vanhempi oli niillä, jonku loman aikana pari päivää, niin pienempi huusi koko ajan, ku sisko oli pois.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Se on sellaista... kun tehdään lapsia kenen kanssa sattuu. Toisten mielestä sitä on aina hyvä syy erota, eikä siitä lapset yhtään kärsi. Toiset taas on eri mieltä.



:headwall: :headwall: :headwall:
Parempihan lapsilla on elää ydinperheessä jossa on hyvin asiat, mutta onko se nyt niin kamalan väärin erota jos ne asiat ei ole hyvin eikä hyviksi ikinä muutu. Minkälaiselle lapselle on olla hyväksi perheessä jossa vanhemmat vihaavat toisiaan, mutta ovat jostain ihme syystä yhdessä, kun eivät osaa erotakaan.
 
meillä on kans 5v ja kohta 2v lapset ja ovat kuin paita ja peppu. Kummallakin on ikävä toisiaan vaikka yön olisivat erossa. Päiväunille pitää isosiskon tulla nukuttamaan, jos sattuu joku kolhu niin isosisko on välillä se paras syli. Paljon nahistelevat mutta tosi paljon myös halivat. Ihan sydän pakahtuu välillä kun katsoo sitä sisarusrakkautta!
 

Yhteistyössä