Y
ymmällään
Vieras
mulla on sellainen ongelma että olen hukassa itseni kanssa.. avioliitto on kriisissä ja minä mähkäilen mitä vittua sitä haluaa elämältä.. ajatukset repii kahteen suuntaan.. olen henkisesti ja fyysisesti loppu, olen tällä viikolla nukkunut yhteensä 26 tuntia, ajatukset ei kulje, yht äkkiä saataa iskeä ahdistus joka meinaa viedä järjen.. en osaa itkeä ellei minuun satu, enkä haluaisi enää mennä siihen kuntoon että itseäni satutan.. miten nopeasti neuvolan kautta olisi mahdollista päästä jonnekkin puhumaan....?? ja jos kerron neuvolatädille näistä tunteista, joudunko johonkin seurantaan...??
poika on tällähetkellä ainut asia mikä pitää mut järjissäni, ja pojan takia myös haluan sitä apua hakea... varsinkin öisin, väsyneenä mieleeni tulee ajatuksia että olisi niin paljon helpompi jos vaan saisi kuolla.. mutta siis pojan takia en sitä tee, se on rakkianta ja ihaninta mitä olen koskaan saanut aikaseksi.. enkä sitä vapaa ehtoisesti jätä äidittömäksi.. pelkään vaan että poika vaistoaa mun ahdistuksen ja voi pahoin sen takia.. mä haluaisin vaan nukkua, mutta kun uni ei tule... enkä tiiä kuinka kauan jaksan.. saatan valvoa helposti vuorokauden nukkumatta, nukkua muutaman tunnin ja siitä syystä päivä päivältä oloni on onnettomampi, ja ahdistuneempi.. ja mies ei ymmärrä.. tällä hetkellä ei puhu mulle, koska kerroin sille mitä mieltä olen avioliittomme tilasta ja millainen mun oma olo on... voiko joku auttaa...
poika on tällähetkellä ainut asia mikä pitää mut järjissäni, ja pojan takia myös haluan sitä apua hakea... varsinkin öisin, väsyneenä mieleeni tulee ajatuksia että olisi niin paljon helpompi jos vaan saisi kuolla.. mutta siis pojan takia en sitä tee, se on rakkianta ja ihaninta mitä olen koskaan saanut aikaseksi.. enkä sitä vapaa ehtoisesti jätä äidittömäksi.. pelkään vaan että poika vaistoaa mun ahdistuksen ja voi pahoin sen takia.. mä haluaisin vaan nukkua, mutta kun uni ei tule... enkä tiiä kuinka kauan jaksan.. saatan valvoa helposti vuorokauden nukkumatta, nukkua muutaman tunnin ja siitä syystä päivä päivältä oloni on onnettomampi, ja ahdistuneempi.. ja mies ei ymmärrä.. tällä hetkellä ei puhu mulle, koska kerroin sille mitä mieltä olen avioliittomme tilasta ja millainen mun oma olo on... voiko joku auttaa...
