SAAKO LASTA PAKOTTAA?

Joudutteko pakottamaan leikki-ikäisiä lapsianne?
Siis kun täytyy lähteä hoitoon niin pukemaan pakolla?
Tai pakottamaan ottamaan lääkkeen?

Jääkö lapselle traumoja pakottamisesta?
Saako niin tehdä että pukee huutavan ja vastaan tappelelvan lapsen väkipakolla?

 

no, kyllä mun mielestä saa pakottaa, vaikka se pahalta tuntuu sekä lapsesta että vanhemmalta.. jos on pakko mennä johonkin niin onhan ne vaatteet puettava.. ja jokin lääkkeen ottaminen on kans ihan pakollinen, onhan siinä lapsen terveydestä kuitenkin kysymys..

ja kyllä siitä pakottamisesta lapsi varmastikin suuttuu ja pahoittaa mielensä, mutta pettymyksiä lapsenkin on kestettävä.. ja eikä sitä varmasti loppu elämän tartte vaatteita pakottaa päälle kyllä lapsi oppii ehkä tosi nopeasti ettei kaikesta saa periksi =)

 

Kyllä varmaan välillä tulee tilanteita, että on pakko pukea, ottaa lääke jne. eikä siitä traumoja varmaan jää, mutta jos sitä pitää tehdä koko ajan, niin kannattaa varmaan miettiä missä mättää.

Kannattaa myös käyttää mielikuvitusta ja saada siten lapsi pukemaan kiltisti tai ottamaan se lääke helpommin.

 

en ole edes koskaan ajatellut että on mahdollista elää niin ettei lasta ikinä pakottaisi...?
kyllä meillä arkena on pakko pukea ja lähteä tarhaan /töihin, eli ei edes anneta vaihtoehtoa että talvella lähtee pakkaseen ilman toppapukua. jos on sairas, on tietyissä tapauksissa pakko antaa lääkettä, tai pakko antaa lääkärin ottaa esim. verinäyte.
meidän kotona ei kuitenkaan lasten ole pakko syödä, kyllä se nälkä tulee ennemmin tai myöhemmin.
monissa asioissa joustetaan, tai annetaan vaihtoehtoja, jajopa lahjotaan ;-) mutta loppupeleissä vanhemmat päättää mitkä jutut on "pakkoja" ja tarvittaessa niihin pakotetaan. Traumoja varmaan voi tulla jostain jutuista, esim. lääkkeistä tai syömään pakottamisesta, joten kyllähän aikuisella on vastuu ajatella miksi pakottaa...?

 

Meillä on jouduttu pakottamaan. Esim. just lääkkeen kanssa. Ei siinä voi kysyä lapsen mielipidettä ja odotella koska "suostuu" ottamaan, kun tuskin edes suostuu.
Kotiin on talutettu väkipakolla, kun pikkuherra halusi ehdottomasti jäädä auton alle jne. Kun on pakollista menoa, niin vaatteet puetaan vaikka väkisin.
Niin että kyllä näitä pakkotilanteita aina välillä tulee (kun kaikki muut yritykset on kokeiltu), ja vaikka ne tuntuvat joskus ikäviltä, niin valitettavasti kaikissa tilanteissa lapsi ei voi itse päättää tekemisistään.

 

Joo samaa mieltä olen! Ei voi lapsi aina tehdä mitä haluaa. Meillä yritetään monesti neuvotella,mutta joskus on vain yksinkertaisesti toteltava, esim: Jos on lähdettävä töihin, silloin on puettava päälle tai parkkipaikalla ei yksinkertaisesti voi juoksennella. Minusta on myös tärkeää, että lapselle aina kerrotaan minkä takia joku on pakko tehdä! Lasten parastahan tässä vain ajatellaan...

 

Sehän on pakko pakottaa jos joku homma ei muuten onnistu. Olen sata varma että kaikki vanhemmat joutuvat pakottamaan lapsiaan jossakin elämän vaiheessa ja monta kertaa. Eikä varmasti jää traumoja! Ruokaa meilläkään ei ole pakko syödä, mutta muutama lusikallinen pitää maistaa. Muuten pakotan kyllä ihan surutta pukemaan, ottamaan lääkkeet jne. minun mielipide on että lapsen saa myös pukea huutavana väkipakolla jos ei nätisti anna, eihän siinäkään paljon ole muuta vaihtoehtoa.

 

Joskus on pakotettava, jos ei muuten onnistu. Mutta jos jotain pitää huudon kanssa tehdä, niin minä ainakin lapsen rauhoituttua sanon, että olipa kurjaa tehdä näin, mutta kun...Siis selitän miksi nyt oli näin tehtävä. Muuten jää kurja tunne, koska on lapsen alistanut siinä tilanteessa.

 

Kyllä saa.
Ei lapsi parannu jos ei lääkettä suostu ottamaan ja annetaan sellainen vaihtoehto että älä sitten ota.
Meillä pakotetaan eri asioita eri volyymilla. Esimerkiksi jos hampaiden pesusta tulee tappelu, se tehdään väkisin. Vaikka pesutulos ei ole läheskään yhtä hyvä kuin normaalisti harjaten, viestinä on että hampaat on pestävä.

2v9kk ikäisen kanssa pukeminen on joskus tuskaa. Silloin käymme ulko-oven välissä kokeilemassa että ulkona on kylmä, siksi puetaan ettei palella. Pari kertaa olen joutunut ottamaan lapsen mukaan ulos ilman vaatteita ja sukkasillaan kun on kävellyt noin metrin, mieli kummasti muuttuu ja haluaakin kengät ja haalarin..

En usko että lapsille mitään suurempia traumoja pakottamisesta jää, kunhan selittää miksi asiat tehdään. Jos vaikka työntää väkisin lääkettä kurkusta alas vain sen takia että on pakko, eikä perustele mitenkään, niin varmaan jää lapselle trauma.

 

Kyllä minusta saa ja pitääkin tietyissä tilanteissa olla aikuinen ja pakottaakin,jos asia niin vaatii.
Sen verran tulee työssä nähtyä näitä lapsia,jotka ovat aina saaneet tehdä oman mielen mukaan,että ihan suosittelenkin opettamaan lapsille,että aikuisilla vaan on joissain asioissa sananvalta.

 

Joskus on sellainen tilanne, että ei voi neuvotella. Monesti kuitenkin itse yritän huiputtaa uhmaikäistäni suuntaamalla huomion muualle tai antamalla valita yhdentekevissä asioissa: jos lapsi raivoaa, ettei pue villahousuja, annankin yhtäkkiä valita, KUMMAT villahousut tyttö haluaa pukea, jolloin villahousut ovatkin yhtäkkiä ok. Välillä on kuitenkin pakko pukea vastaan tappeleva lapsi, eikä aina tarvitse perustella, miksi. Yleensä selittäminen kuitenkin helpottaa asiaa, mutta kannatta odottaa, että uhmakohtaus menee ohitse.

Pakko ei sinällään ole mielestäni paha asia. Jotkut asiat elämässä ovat pakkoja, aikuisellekin. Pakon aiheuttamaa pahaa mieltä sen sijaan voidaan yhdessä lepytellä.

 

Joudutteko pakottamaan leikki-ikäisiä lapsianne?
Siis kun täytyy lähteä hoitoon niin pukemaan pakolla?
Tai pakottamaan ottamaan lääkkeen?

Jääkö lapselle traumoja pakottamisesta?
Saako niin tehdä että pukee huutavan ja vastaan tappelelvan lapsen väkipakolla?

Jääkö lapselle traumoja pakottamisesta? Jos huutaa ni tottakai jää! Varo ettet aja lastas it. mur. partaalle huutamalla

 

Tottakai saa pakottaa sillon kun on pakko, lapselle ei tästä traumoja jää vaan pakottaminen kuuluu osaksi kasvatusta. Kukaan tunnollinen vanhempi ei voi elää lapsen kanssa kertaakaan pakottamatta.
Kun lapsi on iässä, että ymmärtää puhetta, on tietenkin tarpeen aina kertoa, miksi näin tehdään.
Lapsi oppii tästä, että elämässä tulee vastaan epämiellyttäviä tilanteita, joista ei pääse luistamaan itkemällä eikä raivoamalla. Tärkeää oppia!

 

Nykyään pakottamista ei enää suositella vaan se lasketaan väkivallaksi. Tässä mielessä kasvatuskulttuuri on muuttunut merkittävästi vuoden 2007 jälkeen jolloin tämä ketju aloitettiin.

 

Pakottaminen on merkki ongelmasta. Ja yleensä ongelma on vanhemmissa.

 

Pakottaminen on merkki ongelmasta. Ja yleensä ongelma on vanhemmissa.

Eli kun elintärkeä lääke on otettava tai lapsi haluaa juosta autotien yli keskellä vilkkainta risteystä, lääkettä ei saa antaa tai lasta estää, jos se pikku kullanmurunen niin päättää?

Ei se ole ihme, että tän ajan lapset on ihan sekaisin kun itse saavat päättää kaikesta.

 

Eli kun elintärkeä lääke on otettava tai lapsi haluaa juosta autotien yli keskellä vilkkainta risteystä, lääkettä ei saa antaa tai lasta estää, jos se pikku kullanmurunen niin päättää?

Ei se ole ihme, että tän ajan lapset on ihan sekaisin kun itse saavat päättää kaikesta.

Asiaa! Täysin samaa mieltä. Mihin on kadonnut sanonta "Rajat ovat rakkautta"? Lapsi raukat, jolta ei ikinä vaadita mitään, pulassa ovat aikuisiällä kuin todellinen maailma iskee päin näköä ja kiukuttelemalla ei saakaan tahtoaan läpi.
Lapsille on tärkeä opettaa kaiken mukavan lisäksi myös se, että elämässä tulee vastaan asioita, jotka eivät ole miellyttäviä, mutta ne on vain pakko suorittaa halusi tai ei.

 

Pakottaminen on merkki ongelmasta. Ja yleensä ongelma on vanhemmissa.

Ja lässyn lässyn. Montako mukulaa oot kasvattanut aikuiseksi asti.