Saa tehdä. Turvallisin tapa on käyttää apuna springeriä, eli pyörään kiinnitettävää jousta, johon koira kiinnitetään. Springerissä on klipsu, johon koira kiinnitetään painon mukaan. Jos sattuu jotain odottamatonta, koiran niska ei naksahda rikki vaan klipsu katkeaa ja koira vapautuu. Näin esim. jos sattuu onnettomuus tai koira kiertää vaikka jonkin tolpan yhdeltä ja sinä toiselta puolelta.
Ennen pitkää koiran kunto kyllä kohoaa ja sinulla on entistäkin energisempi lemmikki. Jätä siis lenkitys kohtuulliseksi myös pyörän avulla ja anna koiralle myös jotain päänvaivaa. Sellainen yhdistelmä rauhoittaa tehokkaimmin.
Koiran terveyden kannalta paras juoksutahti on reipas hölköttely, koiran siis täytyy voida ravata rennosti. Jos se joutuu jatkuvasti laukkaamaan pysyäkseen vauhdissa mukana, se on liikaa. Toki koira voi hetkittäin innostua, minunkin koirani laukkailee välillä, vaikka vauhti olisi alhainen, mutta silloin täytyy pitää sitä erityisesti silmällä. Mulla on aina vettä mukana ja puolessa matkassa se saa tilkkasen ja pidetään pieni nuuskuttelutauko. Pyörä tienposkeen ja koira narussa pöheikköön.
Koira muutenkin juoksulenkkien lisäksi erikseen hitaita haistelulenkkejä. Pyöräilijän pitää myös katsoa, millä alustalla koira juoksee. Itse ajelen metsäautoteitä. Itse mun täytyy ajaa pyöränraiteiden välissä (siinä ihanassa rytyytyksessä) ja koira saa juosta ajouralla. Näin siksi, että tienreunalle lentänyt irtosora tekisi äkkiä pahaa koiran anturoille. Sen on saatava juosta sileämmällä osuudella.