Saako keskenmenoa surra..

[miljoonakala]

Saahan tietysti kun suree vaan mutta mä tässä vaan itsekseni funtsin että onko yleisen mielipiteen mukaan oikeutetta surra keskenmenoa?

Sain keskenmenon ja mulla itsellä on välillä aika kurja olo. Ihmiset jotka tietää etä näin kävi sanoo useimmiten et "kun se oli vasta niin alussa niin eihän sitä surra kannata" tai että "ei muuta ku uutta putkeen". En mä nyt mitään kiveä aatellukaan etupihalle muurata mut mun mielessä mä ajattelen jollain tavalla että se oli kumminkin meidän lapsi..
Ja mä tiedän sen että on varmasti aivan hirveää jos lapsi kuolee myöhemmässä vaiheessa ja tottakai tuska on isompi kuin vasta raskautta aloittavalla. Mutta pitääkö silti heitellä jos mitä typeryyttä ulos..Tai sitten mä oon vaan vähän herkkä.
:/

 

[Eemiskä]

Tottakai saa ja kuuluukin surra! Itse sen myös kokeneena. Kun ehtiihän siinä jo aatella tulevaa vauvaa ja sitten käykin niin ettei tulekkaan ja se on kyllä menetyskin. Mulla oli tuulimunaraskaus tosin et eihän siitä koskaan sitä lasta ois tullut mutta pettymys oli suuri tuolloin.

 

[muhvi]

Tietysti saa surra :hug: Ja mulle lapsi on aina lapsi oli raskaus missä vaiheessa tahansa.

Ja noi ihmisten idiootti kommentit voit jättää omaan arvoonsa, tiedän että ne ei auta yhtään eikä tee oloa paremmaksi.

Voimia teille, menetys on aina menetys :hug:

 

[Kuukku]

Mäkin surin, vaikka olikin vain tuulimuna, mut ku koko ajan luultiin, että siel oli joku, niin mulle se oli keskenmeno...

 

[Kotilehmä]

:hug: Tottakai saa. Minulla on keskenmenosta vielä muistona sellainen laulava lehmä, jonka ehdin vauvalle ostaa. Ja vieläkin surettaa kun kuulee sen laulavan, vaikka keskenmenosta jo kaksi vuotta. Aina sen muistaa, mutta kyllä se tuska helpottaa :hug:

 

[Peikkopojan Kylkiluu]

Totta vieköön sulla on oikeus surra!! :hug:

 

[IhanaValo]

Minun mielestä saa surra, ihan sillä tavalla kuin kukakin hyväks näkee..mut oisko tuo asian kommentointi sitä, etteivät ihmiset oikein tiedä, miten tuossa tilanteessa parhaiten lohduttais tms. ja haluavat kuitenkin jotain sanoa..
Itse saattaisin sanoa just noita, mitä laitoit esimerkeiks, kun en osais muutakaan :ashamed:

 

[Onnsku]

:hug:
On oikeus surra, saa surra ja pitääkin. Kenenkään on aivan turha tulla selittämään mitään tuollaista ettei se kannata tmv. Älä niistä välitä. Se on sinun surusi, suuri osa sinun elämää. Varmasti tuska joskus helpottaa, mutta tulee ehkä aina olemaan osa sinua.
Ole oma itsesi, suret ja käsittelet asian omalla tavallasi. Jaksamista

 

[Jätkä]

Tietysti saa ja pitääkin. :hug: Osanottoni suruunne. :flower:

 

[evelie]

Totta kai saa surra. Itsekin ajattelen nyt odottavani kolmatta lastamme, vaikka asioita helpottaakseni puhunkin toisesta...
Kyllä saa surra ja ikävöidä.
Voimia sinulle. :hug:

 

[nöppönen]

Tietysti saa surra :hug: Ja mulle lapsi on aina lapsi oli raskaus missä vaiheessa tahansa.

Ja noi ihmisten idiootti kommentit voit jättää omaan arvoonsa, tiedän että ne ei auta yhtään eikä tee oloa paremmaksi.

Voimia teille, menetys on aina menetys :hug:

näin. :hug:

 

[NäkymätönNinni]

Ite oon kuullu kans noita sammakoita ihmisten suista keskenmenojen jälkeen. :/
En tiiä.. kait ne koittaa lohduttaa, mut itestä tuntuu aika pahalta siinä tilanteessa nuo lausahdukset..

:hug: Koita jaksaa.. Pitää vain koittaa päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, vaikka vaikeeta se on.. Kumminkin vaikka olis raskaus kuin alussa, niin menettäähän siinä paljon, jos tulee keskenmeno.
Ite oon kokenu keskenmenot rv6, rv12 ja rv15.

 

[miljoonakala]

Tuntuu itsestä vaan niin tyhmältä kun odottaa jotain muuta ja ystävän suusta kuuluukin että "ei maar,eihän se viel ollu edes ihminen,niitä kuule menee kesken kokoajan"..njoops..

 

[Nuorena nukkunut]

Keskenmeno on aina kesken-meno. Kyllä sitä jokainen äidiksi haluava suree tulee se millä raskausviikolla tahaansa. Jo silloin kun testi näyttää + alkaa mielessään luoda kuvaa maha asukista. Lataa häneen omia toiveitaan ja mielikuviaan. Kun raskaus menee kesken, kuolevat myös unelmat ja toiveet äidin sydämessä. Voimia sinulle. :hug:

 

[Onnsku]

Tuntuu itsestä vaan niin tyhmältä kun odottaa jotain muuta ja ystävän suusta kuuluukin että "ei maar,eihän se viel ollu edes ihminen,niitä kuule menee kesken kokoajan"..njoops..

Monilla on juuri tämä tapa lohduttaa. Tarkoittavat varmaan kannustavansa, mutta eivät tiedä miltä se tuntuu, koska eivät ole itse sitä kokeneet.

 

[Aaban]

Mäkin surin, vaikka olikin vain tuulimuna, mut ku koko ajan luultiin, että siel oli joku, niin mulle se oli keskenmeno...

Sama homma minulla, mutta eivät sitä läheskään kaikki ymmärtäneet. Sanoivat vaan, että no hyvä, että se oli VAAN tuulimunaraskaus, kun siellähän ei sitten oikeasti edes ollut mitään.

 

[vähän saa surra]

no jaa, ei se nyt kuitenkaan ole vielä mikään VAUVA ollut. epäkelpo alkio poistui. pieni kasa soluja.
tota tapahtuu niin paljon että turha liikaa murehtia. senkun suret mutta älä nyt liikkaa tollaseen viiti aikaas tuhlata.
ajattele vaan jo tulevaa niin pian kuin mahdollista

 

[Uska]

Saa ja pitääkin surra..

Itsellä oli km-00 ja jätin suremisen jonnekkin tai kovetin itseni,en halunnut ajatella asiaa..
Ja esikon raskaus aika meni ilman sen suurempia pelkoja,mutta kakkosen raskaus meni sitten ihan pipariksi..
Surin silloin vasta kunnolla ja kävin asian läpi vielä kakkosen syntymän jälkeen..

Voimia suruun :hug:

 

[Mantatyttö82]

no jaa, ei se nyt kuitenkaan ole vielä mikään VAUVA ollut. epäkelpo alkio poistui. pieni kasa soluja.
tota tapahtuu niin paljon että turha liikaa murehtia. senkun suret mutta älä nyt liikkaa tollaseen viiti aikaas tuhlata.
ajattele vaan jo tulevaa niin pian kuin mahdollista

SYÖ PÄÄS

:headwall:

 

[miljoonakala]

no jaa, ei se nyt kuitenkaan ole vielä mikään VAUVA ollut. epäkelpo alkio poistui. pieni kasa soluja.
tota tapahtuu niin paljon että turha liikaa murehtia. senkun suret mutta älä nyt liikkaa tollaseen viiti aikaas tuhlata.
ajattele vaan jo tulevaa niin pian kuin mahdollista

Näinhän se on..Luonto tiesi paremmin. Mut silti mulla on paha olo. Vaikka mä tiedän että keskenmenoja tapahtuu ja ihmisille tapahtuu paljon paljon kamalampi asioita mutta vähentääkö se mun surua..Ehkä jos tarpeeksi pohtii.. :/

 

[Eemiskä]

no jaa, ei se nyt kuitenkaan ole vielä mikään VAUVA ollut. epäkelpo alkio poistui. pieni kasa soluja.
tota tapahtuu niin paljon että turha liikaa murehtia. senkun suret mutta älä nyt liikkaa tollaseen viiti aikaas tuhlata.
ajattele vaan jo tulevaa niin pian kuin mahdollista

SYÖ PÄÄS

:headwall:

Peesi! Älä kommentoi jos et asioista mitään tiedä ja jos olet noin tunneköyhä!

 

[Vanilja]

Sitä on vaan muiden niin vaikea kohdata toisen surua. Tuntuu, että jos toinen on surullinen, niin pitäisi sanoa tai tehdä jotain, joka parantaa asiaa ja helpottaa toisen oloa. Vaikka ei se toinen odota sitä, vaan haluaa ainoastaan, että saa kertoa ja toinen kuuntelee ja ymmärtää. Sillä hetkellä saisi keskittyä suremaan, ja kun on surunsa saanut rauhassa surra ja itkeä, niin on helpompi itse koota itsensä ja alkaa miettiä tulevaa.

 

[Emme-Liina 37]

no jaa, ei se nyt kuitenkaan ole vielä mikään VAUVA ollut. epäkelpo alkio poistui. pieni kasa soluja.
tota tapahtuu niin paljon että turha liikaa murehtia. senkun suret mutta älä nyt liikkaa tollaseen viiti aikaas tuhlata.
ajattele vaan jo tulevaa niin pian kuin mahdollista

Näinhän se on..Luonto tiesi paremmin. Mut silti mulla on paha olo. Vaikka mä tiedän että keskenmenoja tapahtuu ja ihmisille tapahtuu paljon paljon kamalampi asioita mutta vähentääkö se mun surua..Ehkä jos tarpeeksi pohtii.. :/

Mulla meni viimeex kesken 3 vuotta sitten 27.12 (tsunamin jälkeinen päivä), mä en osannut surra/ olla pahillani niistä stunamin uhreista. Mun oli vaan niin h:elventin paha olla sen keskenmenon kanssa.Toi oli 4.s keskenmeno ja silti surin tuollai...
Kyllä sitä saa ja pitää surra. Mä kuitenkin kovetin itteni, en sillon heti surrut kaikkea/tarpeeksi. Sitten surin enemmän sillo u sen vauvan olis pitänyt syntyä ja sillon aikaa mäolinkin ihan hirveen raivoissani...
Mä kovetin silloin

 

[Vanilja]

Niin, ja vastaus kysymykseesi: totta kai saa, eikä sinun tarvitse muilta kysellä lupaa, saatko surra. Onhan se iso asia, kun menettää masuvauvansa.

 

[Eemiskä]

Mäkin surin, vaikka olikin vain tuulimuna, mut ku koko ajan luultiin, että siel oli joku, niin mulle se oli keskenmeno...

Sama homma minulla, mutta eivät sitä läheskään kaikki ymmärtäneet. Sanoivat vaan, että no hyvä, että se oli VAAN tuulimunaraskaus, kun siellähän ei sitten oikeasti edes ollut mitään.

no ju noin mullekkin mut oli pitkään mielessä varsinkin kun sen jälkeen meni 10v ennenkuin uusiksi raskaaksi tulin. Enkä uskonut että siellä mitään on ennen ensimmäistä ultraa kun tässäkin raskaudessa tuli pientä veristä vuotoa!