105-vuotiasta saa jo sanoa vanhaksi
Opettaja Aino Yrttimaa on henkisesti vielä virkeässä kunnossa.
Aino Yrttimaa opetti pohjoiskarjalaisia kansakoululaisia 1920-luvulta alkaen.
TAMPERE
Ritva Väisänen
Karjalainen on tuttu lehti opettaja Aino Yrttimaalle, joka on kotoisin Pohjois-Karjalasta. Korkeaan ikään ehtinyt Aino Yrttimaa asuu talvet Tampereella Marjatta-tyttärensä perheessä ja kesät Kuopiossa Kaija-tyttärensä perheessä.
Te täytätte 105 vuotta, miltäs se tuntuu?
-?En tiedä, omituiselta se kuulostaa korviin, mutta onhan tuohon vähitellen tottunut.
Joko Teitä saa vanhaksi sanoa?
-?No jo!
Missä vaiheessa ihminen on vanha?
-?En minä ole hirveän kauan ollut vanha. Nyt sanon, että taitaa ruveta vanhenemaan! En minä dementtinen ole, vaikka muisti alkaa huonontua, mutta niinhän tuo on nuoremmillakin. En uskalla vuosilukuja sanoakaan, tuntuu, etteivät ne onnistu oikein, opettaja Yrttimaa naurahtaa puhelinhaastattelussa.
Puhelin onkin hänelle tärkeä väline, jolla voi pitää yhteyttä. Näkö on huonontunut niin, ettei lukeminen oikein suju.
-?Mutta radiota minä kuuntelen paljon, enemmän kuin televisiota. Vähän minä vielä näenkin. Aikani kuluksi olen kirjoitellut runoja ja piirtänyt, hän kertoo.
-?Minulla on paljon eri sairauksia, joten se on kyllä ihme, että olen näin virkeä, hän myöntää.
Sortavalan
seminaarissa
Hän syntyi Viekissä rovasti Emanuel Kolkin ja tämän vaimon Hildurin tyttärenä viime vuosisadan alussa.
Päästyään ylioppilaaksi Aino Yrttimaa opiskeli Sortavalan seminaarissa kansakoulunopettajaksi ja työskenteli Pohjois-Karjalassa kansakoulunopettajana 40 vuotta.
-?Valmistuin yläkoulun opettajaksi, mutta alakoulun opettajana minä suurimmaksi osaksi työskentelin, koska minä kiinnyin pieniin lapsiin. Maalla lapset olivat mukavia, ei tarvinnut pelätä, että ne mitä tahansa opettajalle sanoisivat. Helppo heitä oli opettaa, hän kertoo.
-?Eivät ne osanneet siihen aikaan lukeakaan kaikki, se oli A:sta opetettava, ja se oli iso asia, kun lapsi oppi lukemaan. Kaikki ne oppivat lukemaan. Minä jätin luokalle semmoisia, jotka eivät ensimmäisenä vuonna oppineet. Toisena vuonna ne kyllä oppivat, Yrttimaa muistelee.
- Oli siellä joitakin oppilaita, joiden ymmärrys oli epävarma. Siihen aikaan heille ei ollut mitään erityiskouluja, kaikki ne olivat yhdessä, opettaja.
Aino Yrttimaan elinaikana Suomessa on käyty kolme sotaa.
Vapaussodan aikana hän oli vielä koulutyttö. Talvi- ja jatkosotien aikana hän toimi lääkintälottana.
-?En minä rintamalla ollut, kotirintamalla minä olin. Kävin lotissa lääkintäkurssin ja tyttötyönjohtajakurssin, hän tähdentää.
Mitä mieltä olette nykyisestä maailmanmenosta?
-?Kyllä tämä maailma on muuttunut niin paljon. Ihan kuin isänmaa-sanakin olisi tullut vieraaksi, että kaikki vaan ulkomaille, se on se paras paikka. Toisen tuntuista se on. Ennen laulettiin isänmaallisia lauluja, opettaja Yrttimaa toteaa.
105 VUOTTA: AINO YRTTIMAA
Syntynyt 18.4. 1903 Pielisjärven Viekissä, o.s. Kolkki.
Ylioppilas 1923 Nurmeksen yhteiskoulu. Kansakoulunopettaja 1925 Sortavalan seminaari.
Kansakoulunopettajana Pyhäselän Rasivaarassa 1925-26 ja Outokummun Kuusjärvellä 1929-1967, sitten eläkkeelle.
Puoliso kanttori Eino Yrttimaa. Lapset Kaija ja Marjatta. Kaksi lastenlasta, yksi lastenlastenlapsi.
Harrastaa radion kuuntelua, pöytälaatikkorunoja ja piirtämistä.
FAKTA: SUOMEN VANHIMMAT
Viime vuoden lopussa Suomen väestössä oli 20 henkilöä, jotka olivat 105-vuotiaita tai sitä vanhempia. Heistä kolme oli miehiä ja 17 naisia.
Pohjois-Karjalan vanhin viime vuoden lopussa oli 104-vuotias nainen.
Helmikuun 2008 ennakkotilastossa vanhin suomalainen oli 110-vuotias mies. Vanhin nainen oli 107-vuotias.
Lähde: Tilastokeskus
ONNEA!
