s-äänteen oppiminen lapsella!

[hups]

Moi! Tyttömme on juuri 4v ja häneltä puuttuu r ja s. Tai on tähän asti puuttunut. Muuten puhuu paljon ja noita "puutoksia" lukuunottamatta selvästi. Nyt s on alkanut tulla joissain sanoissa, joissa s kirjain tulee t:n jälkeen. Esim. "lits läts". Nyt olen huomannut, että muihinkin sanoihin meinaa s tulla tuolleen ts-muodossa, esim. sinä meinaa tulla tsinä. Voisinkohan ohjata itse tätä asiaa jotenkin, korjaantuuko itsestään vai pitäisikö pyrkiä puheterapiaan. 5v muutoin täällä puheterapiaan äännevirheiden takia.

 

[KiiajaVille]

Ehkä hän on vain oppimassa nyt sitä ässää.

Meidän 4v poika sanoo ässän ainoastaan kun se on sanan viimeinen kirjain. Meiltä tosin on kateissa ässän lisäksi r, v, j ja d.

Me saatiin lähete puheterapiaan 4v neuvolassa, neuvolantäti sitä ehdotti ja jos ei olisi ehdottanut olisin sitä kysynyt.

 

[vieras]

Ehkä hän on vain oppimassa nyt sitä ässää.

Meidän 4v poika sanoo ässän ainoastaan kun se on sanan viimeinen kirjain. Meiltä tosin on kateissa ässän lisäksi r, v, j ja d.

Me saatiin lähete puheterapiaan 4v neuvolassa, neuvolantäti sitä ehdotti ja jos ei olisi ehdottanut olisin sitä kysynyt.

Meillä ihan sama juttu. Poika 3v9kk, sanoo s-kirjaimen sanan keskellä, mutta ei alussa. J-kirjaimen sanoo myös sanan keskellä, mutta ei alussa. V, R ja D on ihan hukassa kokonaan. Puheterapiassa ollaan käyty muutaman kerran, mutta siellä ei kovin huolissaan ainakaan oltu.

 

[jossu]

meillä kun tyttö 2-vuotiaana oppi s-kirjaimen, lisäsi sitä ihan joka paikkaan, kuulosti vissiin hienolta. esimerkiksi kyseli, missä hänen lapasetS. tai pyysi maitoaS.. nyt on tultu vähän takapakkia (joka asiassa) ja tyttö haluaa olla oikein vauva, eikä enää s-kirjainta käytä kuin vahingossa.. kai tämäkin joku ohimenevä vaihe

 

[qw]

Jos s-äänne on vasta tuloillaan, en puuttuisi asiaan. Antaisin lapsen tuottaa s siten kuin se helpoiten tulee. Toki voitte leikkiä sihinäleikkejä, joissa tehdään pitkää s-äännettä hiljaa (esim. pehmoeläimillä leikkien). Ja puhu itse hyvin selkeästi. Mutta todennäköisesti s muuttuu itsekseen oikeaksi. R-kirjaimen tuloon auttaa kielijumppaleikit, eli kielen liikuttaminen kitalaessa ("katon lakaisu"), sikari, kuppina ulos ja takaisin sisään yms. Mutta ei näilläkään ole vielä kiirettä. Tärkeintä on, että lapsi ei ala tarkkailemaan omaa puhettaan ja jännittämään ääntämistä.

 

[elina]

jes, no nyt kun se S tulee edes jossain sanassa, niin harjoitelkaa ja toistelkaa sitä. Kehuen, laulellen, lorutellen. Niin että se on hauskaa ja lapsi innostuu toistelemaan, kun kehut kuinka hän osaa hienosti S-kirjaimen. Sitten pyydät sanomaan Lits, läts, kats. Uudellen ja uudelleen. Ja kun osaa sen niin pyydät sanomaan lits, läts, katso. Tai joku muu keksimäsi sana jossa on tuo ts.
Katso, kutsu, katse,

Meillä R oli pitkään poissa (4vuotiaaksi) ja sitten se kuului vahingossa jossain sanassa. Sitten toisteltiin sitä "vahinko sanaa" niin kauan että lapsi osasi sanoa R:n melkein joka kerta. Lisäksi muristiin karhuna ja tiikerinä. Kirja, märkä ja mörkö sanat oli ekojen joukossa.
Näin meillä opeteltiin R-kirjainta joku aika sitten 4vuotiaan kanssa. Ja 4v oli aivan innoissaan kun sai aina välillä kuulumaan R:n. Ja kaikille vieraille kerrottiin aina ihastellen, joka nostaa lapsen itsetuntoa ja lisää halua opetella R:ää useammassakin sanassa. Parissa viikossa lapsi osasi kaikissa sanoissa sen R-kirjaimen.

 

[qw]

Ehkä hän on vain oppimassa nyt sitä ässää.

Meidän 4v poika sanoo ässän ainoastaan kun se on sanan viimeinen kirjain. Meiltä tosin on kateissa ässän lisäksi r, v, j ja d.

Me saatiin lähete puheterapiaan 4v neuvolassa, neuvolantäti sitä ehdotti ja jos ei olisi ehdottanut olisin sitä kysynyt.

Meillä ihan sama juttu. Poika 3v9kk, sanoo s-kirjaimen sanan keskellä, mutta ei alussa. J-kirjaimen sanoo myös sanan keskellä, mutta ei alussa. V, R ja D on ihan hukassa kokonaan. Puheterapiassa ollaan käyty muutaman kerran, mutta siellä ei kovin huolissaan ainakaan oltu.

J-kirjaimen oppiminen on muuten aika hankalaa, meille ei meinannut löytyä ohjetta mistään. Eräs opiskelija täällä netissä antoi ohjeen joka toimi. Meilläkin poika sanoi j-kirjaimen sanan keskelle mutta ei alkuun. Eli sanotaan sanoja venyttäen oiijjjj-jjjooo. Muutaman viikon kuluttua alkoi löytyä j myös sanan alkuun. V löytyy kun ylähampaat laittaa alahuulen päälle, aluksi pelkkä tavu esim. ve, va, jne. D ja R harjoitellaan sitten viimeisenä kun muu on opittu.

 

[jossu]

meillä muuten pojan 5-vuotisneuvolassa vielä puuttui d-kirjain, eikä vieläkään th asiasta huolestunut. seurataan kuulemma vain... ei mitään puheterapiakäyntejä tms. muuten on kaikki kirjaimet ja puhe hyvin selkeää.

nuista kirjaimien opettelusta on joku puheterapeutti sanonut, ettei hirveästi kannate alkaa kotona opettelemalla opetteleen, kun saattaa vahingossa sitten tulla väärällä tavalla opeteltua ääntään tms.

 

[Hih]

Meidän 4-vuotias poika on juuri ennen synttäreitään oppinut kaikki kirjaimet, ja nyt ollaan vaiheessa "ylikorrekti", eli äRRRRRää tulee vähän joka paikkaan harjoituksen vuoksi, mm. aurot po. autot. Ja myös jääjalli meillä oli vähän aikaa ja jormula on välillä edelleenkin, kun j-kirjainta harjoitellaan. Mutta jos sanon hänelle sanan takaisin niin kuin hän itse sen sanoo, hän nauraa ja korjaa sen oikeaksi. Jos on kyse vain tällaisesta harjoittelusta niin silloin pitäisi riittää, että aikuinen toistaa sanan oikealla tavalla eikä nosta asiasta sen suurempaa meteliä. Varmaan loruilu ja lukeminen auttavat asiaa myös, ja varmaan myös ilahduttavat lasta; meillä ainakin poika on alkanut nauttia loruista ihan eri tavalla nyt kun pystyy itsekin niitä toistamaan.