Rytmihäiriö ja raskaus

Heippa. Meillä kuumeillaan toista yhteistä lasta ja minulla todettiin SVT rytmihäiriö ekan yhteisen lapsen sektion jälkeen. Syke käväisi liki 300:ssa, mutta käännettiin. Näitä tykytys puuskia on ollut sellaisia sekunnin parin kestäviä mulla vuosia. Diagnoosin siihen sain, kun tulehdus provosoi tykytyksen noinkin hurjaksi. Sen jälkeen ei ole ollut vastaavaa. Tuosta aikaa kohta kaksi vuotta.

Minulla on ollut noita muljahduksia ja hetkellisiä tykytyksiä lähes koko ikäni. Saatuani diagnoosin, olen ollut arempi niiden suhteen. Eivät kuulemma vaarallisia. Ongelmani on se, että miehellä kova kuume saada toinen yhteinen lapsi ja minua on alkanut hieman pelottaa koko asia. Tahdonhan minäkin sen lapsen, mutta entäpä jos raskauden aikana tulee jotain ongelmia sydämen kans. Mulla on kaikkiaan viisi lasta.

Eli, onko ketään jolla olisi tuota vastaavaa tai muuta rytmihäiriötä ja olisi raskaana tai ollut raskaana? Miten teillä sydän jaksoi ja kuinka rytmihäiriön kanssa pärjäsi? Lääkärille juttelin asiasta ja hän vain nosteli hartioitaan. Ei oikein sanonut juuta eikä jaata asiaan. Olen 35v ja tässä nyt mietin muutenkin jo tätä raskautumista. Helposti se ei meillä ole käynyt, kun ekaa yhteistäkin tehtiin kaksi vuotta ja tätä toista yhteistä ollaan yritetty 18 kierron ajan. Sekavaa selostusta, mutta hirvittää vähän tuo sydän asia. Pitäisikö luopua koko vauva haaveesta vai uskaltaisko kuitenkin?

 

Mulla on verenpainetauti ja välillä kanssa noita ikäviä muljahteluja ollut. Vaarattomiksi todettu, joten se tieto jo helpottaa asiaa. Alkuraskauden aikana menin kerran uimahalliin ja sain uitua vaan 150m ja sinä aikana tuli jo ikäviä rytmärin tunteita. Lopetin sit uimisen siihen enkä sen jälkeen oo rankkaa urheilua tehnykään raskausaikana, vähä kävelyllä käyny. Toi rytmäri saatto olla työkiireistäkin johtuvaa, mut en viittiny ruveta enää kokeilemaan uutta uintireissua. Neuvolassa kerran mainitsin että oon miettiny et kauheeta jos synnytyssalissa tulis rytmäreitä, ni terkkari sano että siellä on ihan muut asiat mielessä, että paniikkihäiriöpotilaat ym huomioiden ei muistaakseni ollu koskaan kuullu kenenkää valittavan rytmäreitä. Toisaalta jos niin käy,niin sitähän ollaan sairaalassa jo valmiiks, et kaipa ne sit voi antaa jotain beetasalpaajaa lisää jos tuntuu että muljuaa ihan hirveesti? Ei mun mielestä kannata lapsihaavetta tuon takia haudata! Ja mulla on yks kaverikin, jolla ilmeisesti perinnöllinen sydänoireilu, just tuota rytmäriä ja hänelläkin on lapsi.

Tsemppiä!

LaSposa & Nyytti rv 36+6 :heart:

 

Kiitos LaSposa vastauksesta =) Olen kans tuota ajatellut, että kaippa ne sairaalassa osaa hommansa hoitaa. Mulla meni sektiossa verenpaine tosi alas ja alko maailma mustua silmissä, mutta hetkessä ne sen sai korjattua ja sykekin palas takas. syke käväis kolmeskympis ja verenpaine jossain olemattomissa, mutta sanoivat vaan, että on normaalia tuollainen.

Jos jollain vielä kokemusta/tietoa, niin luen mielelläni.

 

Minua ovat rytmihäiriöt invalidisoineet enemmän ja vähemmän koko ikäni. Tullessani liki 4-kymppisenä raskaaksi mietin mitä mahtaa rytmihäiriöille tapahtua raskauden aikana. Raskauden alussa mulla oli stressaava työelämän vaihe. Silloin rytmihäiriöitä oli kohtalaisen paljon. Yllättäen ne kuitenkin loppuivat ennen raskauden puoltaväiä eikä niitä ollut koko loppuraskauden aikana. Valitettavasti rytmihäiriöt pahentuivat raskauden jälkeen ja toisina päivinä elämäni on todella hankalaa niiden vuoksi. Töihin menoa en voi ajatellakaan ilman säännöllistä lääkitystä.

 

Jeeps, mullaki on tässä pitemmän aikaa tuntunu niitä muljahteluita, ja ku ne tuntuu niin häijyiltä Ja vaikka ne kuulema onki vaarattomia, ainaki mulle ne tuo tosi epävarman tunteen ja oonki monesti miettiny että mitä sitten ku on synnytyksen aika (ensimmäinen tuloillaan) Mulla on sellanen ikävä pelko että mitäs jos se sydän sillon muljahtaa kokonaan ympäri nii kovassa rasituksessa. Tuo saattaa olla ihan sellanen mörkö joka vaan kasvaa mielessä, mutta se on nii inhan tuntoista että siinä väkisinki alkaa itekseen miettimään kaikkea huh!

 

Ompa tuttuja ajatuksia. Mulla raskaana ollessa oli jos jotakin rytmäriä ja muljumista. Synnytystä pelkäsin ja kaikki lääkärit ja hoitajat vannotti, et adrenaliinia on silloin niin paljon veressä, ettei sydämestä tule ongelma synnytyksessä. No eipä ainakaan mulla ollut ongelmia sydämestä, kun ajatukset oli ihan muualla. Hiukka tihiää se nakutti, mutta kelläpä sitten ei siinä tilnteessa.

Sektioon jouduin kuitenkin loppumetreillä, kun pikkuinen alkoi tulla maailmaan käsi edellä. Tyttö ei ollut kiinnittynyt kunnolla ja vettä oli paljon. Ensimmäinen asia mitä vauvasta näin, oli pikkuiset sormet. hätäsektioon mentiin vauhdilla ja saatin tyttö maailmaan ajoissa. Kuten edellä mainitsin, tulehdus oli kova ja se toi mukanaa sitten pahat rytmärit.

Jos tulen raskaaksi, aion ottaa sydämen puolesta kaikesta mahdollisesta selvän. Muuten en saa itselleni rauhaa siitä asiasta. Mullekkin sanottiin, että ovat vaarattomia, mutta tuntuu vaan niin kauhialta, kun tuntuu, et koko pumppu kääntyy ympäri, vaikka se ei niin varmaan voisi edes tehdä.

 

HYvä tietää toi mitä sanoit, että synnytyksessä sydän toimii varmasti veren adrenaliinin vuoksi. Kyllähän noita häiriöitä on tosi monilla nii että eihän ne harvinaisia ole, mutta silti se sydän on nii keskeinen asia elintoimintojen kannalta että jos siellä vähänkää tuntuu jotai epämääräistä nii kyllä se pistää miettimään.

Mite usein rytmihäiriöitä pitää olla, että ne alkaa kuvaamaan sydänfilmiä? Vai mikä se nyt on? olen kuullut että sellasiaki otetaan jos häiriöt tulee liian tiheään.

 

Mulla on otettu filmiä muutaman kerran. Silloin ensiavussa tietenkin ja sit kerran, kun oli kova flunssa ja poskiontelotulehdus. Tulehdus mulla tekee enemmän noita häiriöitä ja silloin otettiin filmiä. Siinä ei kuitenkaan mitään näkynyt. Eipä sitä kovin usein ole mulla ainakaan otettu. Kerran vuotta mulla on tapana terveyttäni tarkistaa muutenkin, kun on lisäksi astma ollu lapsesta asti, joten siinä samalla otetaan sitten EKG. Ei tunnu miltään ja kestää vaan muutaman sekunnin.

Kävin tänään lentsun takia lääkärissä ja samalla katottiin sydän ja kaikki ok. Lääkäri näytti vihreää valoa vauvahaaveille ja toivotti onnea yritykseen