Rv 25 ja ´yksin´.

[meikku84]

Neljäs lapsi tulossa, ja olen yksin.
Mies käy töissä ja esim.kesäloman teki töitä autotallissa aamusta iltaan. Tulee kovasti riitaa, kun ei ole perheen kanssa. Olen pysynyt kovana siinä suhteessa että mitään ylimääräisiä töitä mies ei saa ottaa.
Todella tyhmää, mitäpä minä sitä määräämään? Tajusin vasta nyt että olen oikeasti aivan yksin lasten kanssa.
Koetan saada itseni innostumaan pihatöistä, sisällä ei kiinnosta tehdä mitään koska yksin pitäisi tehdä enkä osaa.
Heti kun jostain innostun, mies ei suostu.

Jottei elämä olisi liian helppoa, asumme 40 km päässä sivistyksestä. Autohan mulla on,mutta harvemmin rahaa ylimääräiseen ajeluun.

Tänään olen itkenyt koko aamun. Kyyneleet eivät vaan lopu. Mies jossain remontissa taas isänsä kanssa.

Pelkäänb että tästä alkaa masennus. Toki odotan kovasti vauvan syntymää,mutta ilo alkaa pikkuhiljaa kadota arjesta.En jaksa aamusta iltaan tehdä samaa (eli siivota...).

Sanoin miehelle eilen että en edes muista mitä teimme silloin kun mies ei jatkuvasti ollut autotallissa. Todennäköisesti jotain kuitenkin koska olen pitänyt itseäni ihan onnellisena aiemmin. Mikään ei tunnu miestä herättävän.
Huomenna mulla olisi synttärit ja epäilen että mies ei edes muista niitä.Lähtee taas aamulla jonnekin ja tulee illalla takaisin.

 

[naurattaa]

hahaa
ei voi kuin nauraa
itte oot tehnyt omanlaises elämäs!

 

[meikku84]

Olenko? Entä jos mies onkin muuttunut?

 

["siis"]

Kyllä sä sen miehesi muuttumisen olet huomannut, silti odotat neljättä lasta.

 

[meikku84]

Juu oma vika.Täytyy vaan koettaa jaksaa.

 

["siis"]

Juu oma vika.Täytyy vaan koettaa jaksaa.

Niin on. Et sä kuitenkaan yh.nakaan pärjäisi tuollaisen lapsilauman kanssa?

 

[meikku84]

No pärjäisin, pärjäänhän minä nytkin.
Oli vaan pakko päästä purkautumaan kun ei täällä muuta juttuseuraa ole kuin lapset.

 

[meikku84]

En vaan haluaisi masentua. En ole sellaiseen onneksi taipuvainen, mutta itku ei ole loppunut vieläkään.

 

[vierass]

Rahastako on kyse vai minkä takia mies ei voi olla läsnä enemmän? Jos ei kyse ole siitä, niin kysypä mieheltäsi miksi se ei enää viihdy kotona.
Miksi sun pitää siivota kaiken aikaa? Jospa tekisit lasten kanssa jotain kivaa, siitä saa sitten energiaa ja hyvää mieltä. Ne ilonaiheet ja hetket pitää ihan itse tehdä ja löytää sieltä arjesta.

 

[chef]

Kuulostaa kurjalta.

Teidän kyllä tulisi jutella siitä, että tarvitset miestäsi kotonakin, eikä hän voi aina vain olla menossa. Myös lapset tarvitsevat isäänsä.

Toisaalta, onko tilanne näin kärjistynyt juuri tällä hetkellä siksi, että olet raskaana? Tarkoitan siis lähinnä sitä, että itse olen joka ikinen raskaus NIIIIIIIIN YKSINÄINEN, ettei tosikaan. Mies ei (muka) huomaa, eikä välitä. Emme tee yhdessä mitään (no, ehkä se on vähän hankalaa, kun vaimo on niin kipeä, ettei voi muuta kuin maata) ja elämä on ihan tylsää ja kamalaa, kun on vain ne 4 seinää, jotka ovat ympärillä. Mies on niin julma ja kylmä, ettei pelaa edes lautapelejä kanssani

...todellisuudessa tilanne ei kuitenkaan ole ihan noin jyrkkä. Mies ei pelaa lautapelejä kanssani, koska suutun, jos häviän Säännöt ovat mielestäni perseestä, eikä niissä ole mitään järkeä. Mun mielestäni MINÄ pelasin paremmin, joten MUN olisi kuulunut voittaa. NIH!

Mulla on taipumusta olla melko ailahteleva tuolla tunnepuolella, kun olen raskaana. Raskaus ei vaan sovi mulle

Onko sulla mitään sellaista kiinnostuksenkohdetta, jonka kanssa voisit plarata kotona, ilman että tarvitset siihen miehesi apua? Ompelu, kutominen, ristikot, lukeminen, piirtäminen, leipominen tai vaikka pitsin nypläys? Ei se tietenkään sitä ongelmaa poista, ettei mies ole läsnä, mutta jos sulla on jotain ihan omaakin puuhaa, et ehkä aivan samalla tapaa jatkuvasti kaipaa miestä luoksesi.

Ja ne roskat ja paskat kyllä pysyy paikoillaan...joten miksi et ottaisi sen siivouksen kanssa vähän rennommin? Minkä ikäisiä lapsenne ovat? Voisiko heille jo antaa jotain omaa puuhaa siivouksen suhteen? Helpottaisi sun taakkaasi. Ja mies tietenkin hoitaa myös oman osuutensa.

Ja jos siivoaminen vie aamusta iltaan, on ehkä aika kartoittaa koko tilanne laajemmin. Onko teillä liikaa tavaraa, liian huonot säilytystilat, vai missä mättää?

80 km autolla tekee bensoissa alle 10 euroa...kyllä tuo summa tulee löytyä takataskusta edes pari kertaa kuussa. Yhdistät siihen vaikka kauppa/kirjasto tms. reissun, jos se helpottaa?

 

[meikku84]

Nimenomaan, täytyy keskittyä lapsiin Metsäretkiä sun muuta.
Mutta olen vasta reilun 30v, tuskinpa tällaistakaan jaksaa pitkään.

Kysyin jo mieheltä miksi ei ole kotona, kuulemma niin kivaa rassata autoja.
Nuorimmainen vierastaa jo isäänsä,en pääse kotoa edes kauppaan yksin kun lapset jäävät kotiin huutamaan.

 

[meikku84]

Kuulostaa kurjalta.

Teidän kyllä tulisi jutella siitä, että tarvitset miestäsi kotonakin, eikä hän voi aina vain olla menossa. Myös lapset tarvitsevat isäänsä.

Toisaalta, onko tilanne näin kärjistynyt juuri tällä hetkellä siksi, että olet raskaana? Tarkoitan siis lähinnä sitä, että itse olen joka ikinen raskaus NIIIIIIIIN YKSINÄINEN, ettei tosikaan. Mies ei (muka) huomaa, eikä välitä. Emme tee yhdessä mitään (no, ehkä se on vähän hankalaa, kun vaimo on niin kipeä, ettei voi muuta kuin maata) ja elämä on ihan tylsää ja kamalaa, kun on vain ne 4 seinää, jotka ovat ympärillä. Mies on niin julma ja kylmä, ettei pelaa edes lautapelejä kanssani

...todellisuudessa tilanne ei kuitenkaan ole ihan noin jyrkkä. Mies ei pelaa lautapelejä kanssani, koska suutun, jos häviän Säännöt ovat mielestäni perseestä, eikä niissä ole mitään järkeä. Mun mielestäni MINÄ pelasin paremmin, joten MUN olisi kuulunut voittaa. NIH!

Mulla on taipumusta olla melko ailahteleva tuolla tunnepuolella, kun olen raskaana. Raskaus ei vaan sovi mulle

Onko sulla mitään sellaista kiinnostuksenkohdetta, jonka kanssa voisit plarata kotona, ilman että tarvitset siihen miehesi apua? Ompelu, kutominen, ristikot, lukeminen, piirtäminen, leipominen tai vaikka pitsin nypläys? Ei se tietenkään sitä ongelmaa poista, ettei mies ole läsnä, mutta jos sulla on jotain ihan omaakin puuhaa, et ehkä aivan samalla tapaa jatkuvasti kaipaa miestä luoksesi.

Ja ne roskat ja paskat kyllä pysyy paikoillaan...joten miksi et ottaisi sen siivouksen kanssa vähän rennommin? Minkä ikäisiä lapsenne ovat? Voisiko heille jo antaa jotain omaa puuhaa siivouksen suhteen? Helpottaisi sun taakkaasi. Ja mies tietenkin hoitaa myös oman osuutensa.

Ja jos siivoaminen vie aamusta iltaan, on ehkä aika kartoittaa koko tilanne laajemmin. Onko teillä liikaa tavaraa, liian huonot säilytystilat, vai missä mättää?

Hyviä pointteja,kiitos näistä.
Olen miettinyt tätä ja tullut siihen tulokseen että täysin kotoa opittua tuo miehen toiminta. Miltei 100% samanlaista touhua kun hänen lapsuudenkodissaan.
Ongelma ratkeisi itsestään jos möisimme tämän talon ja ostaisimme vaikka rivarin.

 

["Vieras1"]

Tuon chefin kirjoituksen jälkeen en enää ihmettele, miksi miehet välttelee raskaana olevia vaimojaan... Oikeesti, mitä pikkulapsia teistä raskaanaollessa kuoriutuu?!

 

["siis"]

Eikö se mies voi lasten kanssa yhdessä rassata niitä autoja? mulla poika ja hän rassailee autoja ja tekee ns miesten hommia isänsä kanssa.

 

[chef]

[QUOTE="Vieras1";30186982]Tuon chefin kirjoituksen jälkeen en enää ihmettele, miksi miehet välttelee raskaana olevia vaimojaan... Oikeesti, mitä pikkulapsia teistä raskaanaollessa kuoriutuu?![/QUOTE]

älä muuta viserrä

Mies sentään pääsee aina päiväksi pakoon vaimoaan, mutta mietippä, mitä on olla se vaimo...itseään kun ei oikein pakoon pääse

 

[meikku84]

On mullakin hormonit sekaisin,mutta se purkautuu lähinnä pesänrakennusviettinä. En millään jaksaisi vaan maata sohvalla.
Kunhan tämän saan synnytettyä niin alan etsiä uutta miestä.