Rv 11. Miten ihmessä saan ajan kulumaan?

["Toheltaja"]

Olen vihdoinkin raskaana! Alku on mennyt nyt kuukauden kestänyttä flunssaa lukuunottamatta ihan hyvin. Tai ainakin näin oletan, varhaisultrassa (rv 7+3) kaikki oli ok, ja on peräti raskaana oleva olo ja sopivia oireita riittää. Ensi viikolla on neuvolan ultra.

Iso ongelma tässä on se, että työmotivaatio on täysin romahtanut heti plussan ja varsinkin tuon varhaisultran jälkeen. Työ sinänsä on ihan ok, olen oikalla alalla ja työkaverit ihan kivoja. Mikään taivas tuo työpaikka ei ole, mutta eihän mikään ole.

Olen laskenut menen tullen viikkoja ja kuukausia. Äityisloma alkaa n. heinäkuun puolivälissä, jos pitää lomat kaikki pois, niin töistä pääsee jo noin juhannukselta. Yhtään viikkoa ei huvittaisi olla töissä...vähänkö aika on pitkää?

Miten ihmeessä olette jaksaneet ODOTTAA?? Miten saaneet ajan kulumaan?? Jaksottamalla ajan neuvolasta neuvolaan, miten??

Haluaisin nähdä pikkuisen heti

 

["vieras"]

Onnea! Tuollaista mullakin oli aluksi ekassa raskaudessa, ja oikeastaan koko raskausajan odotin vaan äitiyslomaa. Aluksi aika mateli, lopulta tuntui kuitenkin menneen nopeasti.

 

["viima"]

koht oon viikolla 36 ja ihmettelet et mihin ne viikot katos, apua vauva syntyy kohta!

mut puoleen väliin aika menee hitaasti. sit se karkaa. vaikka saat kuulla tätä tuhannesti viel niin nauti ensimmäisestä raskaudesta. saat haaveilla ja lepäillä ja lillua ihanassa pumpulissa. jos joskus viel toisen kerran ja kolmannen neljännen kerran oot raskaana niin sellaista aikaa ja rauhaa raskauteen ei tule enään kun oon lapset jakamassa huomiota.

 

["viima"]

oot

mä haaveilen toisesta

 

["vieras"]

Pidä kunnostasi huolta, käy uimassa, hiihtämässä, nauti tosiaan niistä asioista joista ensi talvena vain haaveilet vauvanvaunuja työntäessäsi. Aloita käsitöiden tekeminen. Itse olin ihan onneton käsitöissä kouluaikana, mutta harjoittelin neulomista vauvaa odotellessa. Jos olet aloittelija, niin alkuun pääsee vaikka harjoittelemalla käsialaa kaulahuiviin, sitten pienet peukalottomat tumput, villahousut on aika näppärät tehdä (vaippakuoriksi jos kestoja haluaa kokeilla).

Kirjojen lukeminen on asia mitä ikävöin nyt pienten lasten monivuotisena äitinä. Vuosiin en ole lukenut muuta kaunokirjallisuutta kuin satuja. Jos olisi paljon lapsetonta aikaa ja rauhallisia iltoja niin nauttisin kirjaston antimista kunnolla.

 

["Toheltaja"]

Kiitos vastauksista.

Voi, olen 40-vuotias. Taitaa olla ihan ainoa raskaus. Niin hartaasti tätä raskautta tehtiin, että epäilempä toista raskautta. Paitsi jos tämä kesken menee, niin sitten yritetään toista.

Kun tämä tod.näk. on ainoa raskaus, niin täytynee rauhoittua tähän hetkeen ja elää viikko kerrallaan. Ettei mene varsinkin tämä alkuraskaus ihan ohi keskellä kärsimätöntä odottamista.

 

["viima"]

mä voin myös lohduttaa et vuoden pääst et muista alkuraskautta enää ollenkaan, kun lapsi on yks et muista millanen se oli 1kk ikäsenä.... eli ei kannata ottaa paineita siitä et nyt pitää muistaa ja nauttia. aika ja elämä tuo tullessaan uutta ja ihmeellistä lapsen myötä ja on täysin mahdotonta muistaa sitä kaikkea.

 

[Oisku]

Älä nyt ainakaan lyö työpaikalla kaikkea läskiksi, ainakaan jos aiot palata samaan työpaikkaan. Mikään ei ole rasittavampaa kuin työkaveri joka alkaa heti plussan pärähtäessä ruutuun lusmuilla, olla niin raskaana, niiin raskaana. Mitään ei voi tehdä eikä mistään muusta puhua kuin siitä miten raskaana ollaan. Sitten haetaan saikkua alkaen viikolta 15 ja hommat kaatuu muitten niskaan.

 

["Toheltaja"]

Joo, en ole ajatelut läskiksi lyödä. Työpäivät kuluvat paljon nopeammin kun tekee tomerasti töitä. Silti voi olla paha motivaatioongelma, varsinkin syksyn työkuvioita suunniteltaessa..

Neuvolan tätin mukaan ikäni puolesta joudun nuorempia todennäköisemmin aikaisemmin sairauslomalle. Siis tilastollisena tosiasiana täti asian esitti. Näkyy olevan mulla typo-virhe iässä. Olen 42-vuotias, ja lapsen syntyessä 43-vuotias. Lapseni tai itseni terveys on tietysti etusijalla.

Jos joudun jäämään saikulle viikolla 15, niin se on sitten tasan esimiehen ongelma miten hommat järjestetään. Itseasiassa olen viimeiset kaksi vuotta puhunut, että jos joudun pikään olemaan pois, niin kuka hoitaa hommat . Ajatus lähti tuolloin siitä, että naaurityöyhteisössä eräs työntekijä sai 52-vuotiaana vakavan aivoverenvuodon ja joutui jäämään kokonaan pois työelämästä. Ei ole pomo korvaansa lotkauttanut. Ei ole mun ongelma. Töissä eivät vielä tiedä raskaudesta.

Mutta siis mulle isompi asia on malttamattomuus nähdä uusi pieni ihminen. Kumman vanhemman väriset hiukset, onko siniset silmät, minkälainen nöpönenä. Mikälainen luonne. Ja minkälaista se kauan kaivatu lapsiperheen arki on.

 

[Oisku]

En mä tarkottanutkaan ns. oikeaa syytä jäädä saikulle. Eihän tietenkään töissä pidä sinnitellä jos on vaikka ennenaikaisia supisteluja joitten vuoksi pitäis levätä tms.

Mutta valitettavasti monet "ottaa saikkua" ihan sen takia ettei kiinnosta olla töissä ja silloin kun on raskaana niin saikun saaminen on helpompaa. Varsinkin semmoiset muutaman päivän saikut kun ei sijaisia vielä palkata on ikäviä muille.