Ruokanirsoilusta tuli mieleeni..

[Fleur de la Cour]

Minulla on tuo lapsonen ollut sellainen pienempänä, että harmaita hiuiksia olen meinannut saada sen syömäjuttujen suhteen. Vauvana halusi vaan rintamaitoa, kaikista sattumista soseiden joukossa kyökki ja yökki. Oli tosi valikoiva ruokien suhteen, söi vain muutamia ruokia, ruuat piti olla ihan erikseen laitasella muuten ei syönyt sitäkään vähää. Päiväkodissa ei suostunut syömään mitään. No lapset kasvaa, mutta mitäs sitten kun ruokavalio on ollut niukka ja kasvaa aikuiseksi? Niinkö niitä nirsoja aikuisia tulee joilla ei ole mitään haluja kokeilla muuta kuin grillimakkaraa korkeintaan jonakin eksoottisena ruokalajina? No koulussa onneksi opettaja sanoi että ruuan kanssa tehdään niin että kukaan ei aio kiinnittää huomiota siihen mitä lapsi siellä syö kunhan jotakin kokoaa lautaselleen ja jotakin syö että saa vatsan täytettä. Ja kumma kyllä, tyttö on suhtautunut hyvin positiivisesti sen jälkeen ruokaan. Nykyään ollaan aloitettu jo kaikenlaisen uuden maistelukin, viime aikojen saldo on ollut: herneenversoja (niistä piti), kukkakaalia (sitäkin voi syödä kuulemma) ja vuohenjuustoa (liian suolaista). Lieneekö nirsoille aikuisille ruoka ollut pakote pienenä? Entä kodin ruokalutottumukset, paljonko se vaikuttaa? Mietittiin sitä eilen siskon ja miehensä kanssa, tosin mulla ja siskolla on ollut kokeileva ruokaympäristö lapsuudessa, mutta siskon miehellä ei ole ja silti minä ja siskon mies mieluummin harrastellaan kokeilevampaa ruokakulttuuria kuin siskoni.

 

[Kirppismyyjä]

Kyllä mä uskon, että jos lapsena pakotetaan syömään ja sen takia saa kielteisiä kokemuksia, olis vaikeampaa aikuisena olla myönteisen uteliaalla asenteella uusien makujen suhteen.

Lapsen houkuttelu ja uusien makujen tarjolla pitäminen on sit ihan eri asia kuin pakottaminen.

 

[noppispoppis]

Mä olin tosi nirso pienenä ja oon edelleen vaikka äiti on antanu mun syödä sitä mitä halusin kun muuten oisin ollu syömättä.

 

[Fleur de la Cour]

Mä olin tosi nirso pienenä ja oon edelleen vaikka äiti on antanu mun syödä sitä mitä halusin kun muuten oisin ollu syömättä.

Niin just tuota pelkäsin omankin lapseni kohdalla.. Nykyään olen siis taipunut brassailemaan vielä enemmän ruualla, ihan tuon lapsen takia. Olen koittanut tehdä ruokaan liittyvät asiatkin kivoiksi. Ja vien lastani hienompiin ravintoloihin nykyään ja tilaamme lapsellekin aikuisten listalta ruuan. Koulussa on tietysti mun näkymättömissä mutta ainakin kehuu ruokaa jos kysyn siitä.

 

[ail]

Mä olen ruokanirso.Eikä mua lapsena pakotettu syömään.Tosin olen ollut nirso 5v asti.Ikinä eläissäni en ole pizzaa tai hampurilaista maistanu kun ne näyttää niin hirveiltä.Lapsena minut vietiin koulun toimesta lääkäriin kun en syonyt juuri mitään.Lääkäri antoi reseptin ruokahalunkiihoittaja "suklaalle" joka upposi hyvin mutta ruoka ei.Monet sanoivat minulle että aikuisena syöt jo ihan eritavalla mutta nyt ovat todenneet että samanlainen nirso olen edelleen.Ja kyllä,lapseni syövät erittäin monipuolisesti.

 

[fanta]

Fleur, ottaako tyttäresi osaa kotoiseen ruoanlaittoon? Usein se auttaa nirsoiluun, kun itse on tekemässä ruokaa =)

 

[Fleur de la Cour]

Fleur, ottaako tyttäresi osaa kotoiseen ruoanlaittoon? Usein se auttaa nirsoiluun, kun itse on tekemässä ruokaa =)

Itse asiassa ei ota muuten kuin siihen, että kattaa pöydän kun käsken Leivontaa ollaan kyllä touhuttu yhdessä. Mutta hyvän syöminen lapseltani kyllä on aina onnistunut. Muutenkin kyllä syö jos jostakin pitää, lähinnä tuo ennakkoluuloinen asenne ja valikoiman suppeus on minua haitannut.

 

[fanta]

Itse asiassa ei ota muuten kuin siihen, että kattaa pöydän kun käsken Leivontaa ollaan kyllä touhuttu yhdessä. Mutta hyvän syöminen lapseltani kyllä on aina onnistunut. Muutenkin kyllä syö jos jostakin pitää, lähinnä tuo ennakkoluuloinen asenne ja valikoiman suppeus on minua haitannut.

Meillä esikoinen on sellainen, että hänellä on näitä joitakin, mistä ei pidä. Hän ei halua syödä kananmunaa, siis vaikka keitettynä tai paistettuna, mutta jos sitä on jossain ruoassa, vaikka makaronilaatikon munamaidossa, se ei haittaa. Ja leivän päällä hän ei halua syödä juustoa, mutta hampurilaisessa tai pizzassa voi olla juustoa. Muuten hän syö kyllä aika ennakkoluulottomasti. Olen antanut näitten olla, en tuputa juustoa tai kananmunaa. Kuopus sen sijaan syö kaikkea mitä saa kiinni