Ruokailuongelmia

[vierailija_]

Meidän esikoinen, 2v6kk tyttö, on todella huono syömään. Siis ruoka maistuisi, mutta kun hän ei tahdo itse alkaa syömään. Perheesemme syntyi toinen vauva, kun esikoinen oli 1v8kk. Pikkusiskon syntymään asti pottaharjoittelu, tutista luopuminen ja omatoiminen syöminen sujui mainiosti, vauvan saavuttua tuli vähän takapakkia. Vaipoista on jo päästy eroon ja tuttikin heitetty pois, mutta syöminen ei vaan tahdo alkaa sujumaan. Neiti istuu kiltisti ruokapöydässä, laittaa lusikallisen ruokaa suuhun, alkaa lauleskella ja lörpötellä. Ja siihen se syöminen sitten jää. Välillä tyttö käy aikalisällä, lupaa syödä kiltisti, taas menee yksi lusikallinen alas, ja sama teatteri alkaa alusta. Jugurtit ym. välipalat menee kyllä alas mukisematta, mutta oikean ruuan kanssa on aina tuo pakollinen show. Eikä ruoka kyllä pahaa ole Tytöt menevät syksyllä päiväkotiin, ja siellähän kyllä jää ilman ruokaa jos ei itse sitä suuhunsa lapa. Olen ottanut sen linjan, että tuon ikäistä ei todellakaan enää syötetä. Mieheni tahtoo tuosta linjasta lipsua, vaikka useamman kerran olemme asiasta puhuneet. Pikkusisko syö itse sormilla ja enenevässä määrin lusikalla, mutta edes se ei tunnu isoonsiskoon tehoavan.

Olisiko kellään neuvoja?

 

[taustalla]

Meillä tehosi noihin ongelmiin parhaiten se, että kun pelleily alkoi loppui ruokailu ja seuraavana ruoka-aikana kokeiltiin uudestaan.
Eli kerran tai kaksi varoitin ja kerroin mitä tuleman pitää jos ei ala sujumaan ja sitten vaan lautanen pois.

 

[Ihaaa]

Meillä esikoinen 3v7kk on pitkään syönyt huonosti,ei kyllä pelleile pöydässä tai muuta, mutta ei vaan syö tai syö tosi vähän. On joitain päiviä ja jopa viikkoja joskus että ruoka kelpaa tosi hyvin, mutta välillä menee pitkiä aikoja ettei syö juuri mitään. Neuvolassakin tästä on keskusteltu ja siellä vaan sanottiin että missään nimessä ei saa lasta pakottaa syömään, se vaan pahentaa asiaa. Meillä on siis sellanen käytäntö että kaikkea pitää maistaa (tähän ainakin pyritään) ja jos ei tykkää tai jos ei ole nälkä, ei ole pakko syödä, mutta jos ilmottaa ettei syö enää ja lähtee ruokapöydästä, niin se tarkoittaa sitä että ruoka poistetaan pöydästä ja seuraavan kerran saa ruokaa vasta seuraavalla aterialla, eikä mitään muuta ennen sitä. Ja meillä siis on aamupala, ruoka, välipala, ruoka ja iltapala..joka päivä säännöllisesti ja samoihin aikoihin. =) En tiedä onko olemassa joku parempi konsti, mutta meillä tämä systeemi toimii sillain että jos lapsella on nälkä, niin kyllä hän syö! =)

 

[mami30]

Tuttu juttu meilläkin, Poika 2 v 7 kk ja tyttö 11 kk eli ikäeroa tasan toi 1v 8 kk. Meillä pitää kans poikaa syöttää välillä enemmän, välillä syö itse. Eli osaa kyllä syödä, mutta koska pikkusiskoa syötetään, haluaa myös että häntäkin syötetään. Syöminen on välillä taistelua.. Sitten syö paremmin kun on kova nälkä ja herkkuruokaa. En oo enää ottanu niin suurta stressiä syöttämisestä kun luulen että aikanaan jää pois..

Meillä on enemmänkin ongelmana se että ei pysy pöydässä vaan lähtee kesken kaiken hakemaan pikkusiskolle esim. lusikkaa tms, leikkimään.. Onko teillä tällaista ongelmaa? Entä mustasukkaisuutta?

Meillä poika ollut siskostaan tosi mustasukkainen puoli vuotta, sen jälkeen vähän helpottui ja leikkivät rauhassa. Nyt kun pikkusisko oppimassa kävelemään ja sekaamaan pojan leikit, poika on taas ruvennut tekemään enemmän kiusaa siskolleen (mm. tönimään kumoon, puremaan ym)..

Ai niin, välillä poika syö kolme perunaa, välillä ei juuri mitään. Mutta sellasiahan leikki-ikäiset kuulemma on..

 

[vierailija_]

"Meillä on enemmänkin ongelmana se että ei pysy pöydässä vaan lähtee kesken kaiken hakemaan pikkusiskolle esim. lusikkaa tms, leikkimään.. Onko teillä tällaista ongelmaa? Entä mustasukkaisuutta?"

Tosi tutulta kuulostaa! Jos pikkusiskolla tippuu lusikka, se täytyy totta kai käydä nostamassa. Tai sitten muistetaan, että mullahan jäi ulkoa tullessa lapanen eteisen lattialle. Ja sitä lähetään hakemaan ym. Onhan se tietenkin niin että ei lapsi nälkään näänny jos on ruokaa tarjolla mutta kyllä mietityttää että kuinka kauan lapsi pärjää yhdellä jugurtilla, kahdella lusikallisella puuroa ja muutamalla pottulusikallisella per päivä?!? Neuvolassa tästä mainitsin, niin siellä vaan tuumattiin että "tämä on vain vaihe, kyllä se menee ohi". Noh, jospa sitten viimestään rippikoulussa =)

Mustasukkaisuutta on myös. Kun vauva syntyi, esikoinen ehkä n. 2 kuukautta haki enemmän huomiota kiukuttelemalla ja "vauvottumalla" (vaipat, tutti, syöttäminen ym.). Sitten helpotti, mutta nyt kun pikkusisko jo kävelee tukea vasten ja menee sotkemaan isonsiskonsa leikkejä, on tullut just tuota tönimistä. Esikoinen myös haluaa, että hänet kannetaan sisältä autoon ja portaat yläkertaan, jos pikkusiskokin kannetaan. Toisaalta myös tytöt leikkivät nykyään kohtuullisen paljon yhdessä esim. piilosta. Pikkusisko konttaa isosiskon perässä pöydän alle, sohvan taakse ym. ja molemmilla on hauskaa.