Ruoan syömättä jättäminen

Tulen todella surulliseksi kun näen ravintolassa jätetyn, joskus isonkin määrän, ruokaa syömättä lautaselle. Tätä näkee myös buffeteissa, mikä on erityisen outoa kun siellä ruokamäärän voi itse valita.

Se mikä tästä tekee surullista on ravintoloitsijan turhan työn lisäksi se, että maapallolla on jo nyt todella suuret maa-alat+vesistöt valjastettu ruoantuotantoon. Miten monta ihmistä saisikaan ruokittua sillä määrällä syömäkelpoista ruokaa, joka nyt heitetään surutta pois. Eivätkö ihmiset tätä tiedä vai eivätkö vain välitä? Ajatellaanko, että ei tämä minun tekoni mihinkään vaikuta, vaikka juuri se vaikuttaa niin kuin kaikkien muidenkin teot.

Itse pyrin siihen, että yhtään ruokaa ei mene yhtään hukkaan, vaikka se kahden pienen lapsen kanssa onkin välillä vaikeaa. Niin ravintolassa kuin kotonakin. Toivon, että te muutkin pyritte tähän; teidän lapsenne todennäköisesti ovat vielä täällä pallollamme silloin kun te olette jo manan majoilla ja silloin viimeistään maapallon resurssien rajallisuus on heillekin tullut selväksi ihan konkreettisesti. Tämä koskee toki muitakin asioita kuin vain ruokaa.

 

Ihmiset ei välitä.

Oon samoilla linjoilla Ap:n kanssa

 

tuota lautaselle laitetun ruuan määrää on hieman vaikea määrittää.Jos menen syömään lounasravintolaan niin otan yleensä lautaselle niin paljon että tiedän että sillä määrällä nälkä lähtee koko päiväksi,joskus sitä jää ylimääräistä lautaselle mutten usko oikein että sillä määrällä kovinkaan montaa muuta ihmistä ruokkisi.

 

Ketkä aiheuttavat eniten hävikkiä? Lapsiperheet? Rikkaat, joilla on varaa törsätä?

Todellisuudessa sinkkunaiset, ruoan tuhlaaja on siis yksin asuva nainen. Suurinta hävikki on tuloluokassa 18000-33999 €/vuosi.

MTT:n tutkimuksesta, hävikki/vuosi:

• yhden hengen talous, nainen 30 kg/vuosi
  
• lapsiperhe 22 kg/vuosi
  
• kahden hengen aikuistalous 21 kg/vuosi
  
• yhden hengen talous, mies 21 kg/vuosi

http://www.saasyoda.fi/sinkkutaloudet-ja-naiset-tuhlaavat-eniten

http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf

 

Tuollaiset syömättä jääneet ravintola-annokset ovat aivan mitätöntä verrattuna siihen miten ruokaa muuten menee hukkaan. Ensinnäkin viljaa käytetään jopa polttoaineena, ruokateollisuudessa on isoa hävikkiä, kaupoissa on isoa hävikkiä, laitoskeittiöissä laitetaan paljon ruokaa roskiin.

Se on lähinnä ihmisen oma ongelma, jos on maksanut sen sikamaisen hinnan jostain ravintola-annoksesta ja sitten jättänyt syömättä.

 

Olen samoilla linjoilla ap:n kanssa ja todellakin pyrin välttämään hävikkiä. Lienee myös kotona opittu asia, sillä äiti oli sota-ajan lapsia, joten hän oli jo tarkka.

 

Aikoinaan jo mummi ja vanhemmat opettivat, että lautanen on syötävä tyhjäksi. Nyt jo paljon vanhempana ja oppia omillekin jakavana katson tarkkaan, että buffeteissa en mätä ylimääräistä lautaselleni. Saahan sitä usein haettua lisääkin jos tarve vaatii. Eikä ollenkaan haittaa, vaikka pienen pieni nälkäkin jää. Nälkäisinä ne koiratkin parhaiten juoksee.
Ns. pintaravintolat säästävät ruokaa jo muutenkin. Eihän niissä eteen kanneta kuin iso vati jonka reunoja jollain kastikkeen tapaisella on sotkettu. Vihreäoksa koristeena ja keskikohdalla sitten se tilattu kilohinnaltaan rikollisen kallis ruoka. Sekin isompikokoiseen lusikkaan mahtuva. Tiskiä kyllä tulee.

 

buffeteissa en mätä ylimääräistä lautaselleni. Saahan sitä usein haettua lisääkin jos tarve vaatii. .

Buffetissahan syödään siten, että siellä haetaan ruokaa useampi kerta. Ensin voi aloittaa valikoimalla salaattia ja kaloja, sitten voi tutkia liharuokia ja siirtyä lämpimiin ruokiin. Ja palata taas kalapöydän ääreen. Lautasta ei siis mätetä täyteen.

 

otona otetaan ruokaa se mitä syödään. ottaa ensin vähän ja jos vielä maistuu niin sitten lisää. buffetissa ei törsätä kaikki mitä otetaan syödään. lapsia tosin armahdetaan. jos olla syömässä alagartee listalta, niin silloin voi joskus jäädä, koska jossain paikoissa on todella isto annokset.

 

On totta, että sinkkunaiset heittävät keskimäärin eniten ruokaa roskiin, mutta ei ongelma sillä ratkea, että otetaan yksi ryhmä silmätikuksi, koska kaikissa ryhmissä on sellaisia joilla on parannettavaa tässä asiassa.

"Kotitalouksien osuus on noin 35 % kaikesta ruokahävikistä" (saasyödä.fi). Mielestäni aika iso osuus. Se on totta, että ruokaketjussa muun kuin kotitalouksien kautta hukkaan menevä ruoan määrä on valtava ja paljon on parannettavaa. Mielestäni se pikemminkin lisää kuin vähentää vastuutamme siitä, ettei ruokaa mene hukkaan yhtään tuota enempää. Meitähän varten tuo ruokaketju on ylipäätänsä olemassa.

Lisäksi se ei vaadi uhrauksia. Vain vähän viitseliäisyyttä. Enenevässä määrin ihmiset ryhtyvät vegaaneiksi mm ympäristösyihin vedoten. Sitä voi pitää uhrauksena, varsinkin jos pitää maitotuotteista ja lihasta. Sitten on niitä jotka syövät näitä ruoka-aineita, ja jos juuri sinä päivänä ei satu tekemään mieli niin heitetään pois, koska ehkä huomennakaan ei maistu. Tai huomataan, että "oho, eilen oli maitotölkillisen "parasta ennen"-päivämäärä. Eihän tätä voi enää juoda. "

Eli ei ole ongelma jos joskus unohtuu kaapin perälle lanttu mätänemään ja se täytyy heittää pois. Ongelma on se, että käyttökelpoista ruokaa heitetään säännönmukaisesti menemään ja ruoan annetaan pilaantua kaapeissa, koska ei viitsitä nähdä vaivaa suunnitelmalliseen ruoan käyttöön.

Buffetissa jokainen aikuinen ihminen osaa ottaa sen verran ruokaa kuin jaksaa syödä, koska ruokaa voi hakea useamman kerran. Ei tarvitse kasata heti isoa kekoa lautaselleen. Jos tilaa annoksen niin voi etukäteen tiedustella annoksen kokoa, jättää esim perunat pois jos tietää ettei niitä syö, ottaa syömättä jääneen ruoan mukaan (pizza yms tosi siisti pakata), jakaa annos seuralaisen kanssa...

Nyt tuli tosi pitkä saarna ja onhan maailmassa paljon muitakin ongelmia, mutta pointti on se, että vaikka asia tuntuu pieneltä yhden ihmisen kohdalla niin pienilläkin teoilla on suuri vaikutus kun kaikki tai edes osa ihmisistä tekee näitä pieniä, hyviä tekoja. Varsinkin kun se ei ole itseltä pois. Päinvastoin.

Ap