Kohta siitä vuosi on, kun ensi kerran näin päivänvalon.
Nyt juhlia sitä saan ja teidän kanssanne tämän ilon jaan.
Tuletteko siis auttamaan, kun yhtä kynttilää yritän puhaltaa?
Päivänsankarina
hurmaan ja veikistelen,
taaperran ja keikistelen
sanoja tapailen,
äitiä huhuilen,
menen piiloon ja kurkistan,
koko juhlapäivän touhuan,
illalla vasta väsähdän,
päkälampaani kanssa uneen nukahdan,
äidin kuulen sanovan:
nuku hyvin kulta,
aamulla saan taas hymyn sulta.
Yksi vuotta eikä mitenkään suotta,
olen jo iso ja osaavainen,
en aina ihan tottelevainen,
osaan sanoa ei vahvasti,
osaan puolustaa kantaani kovasti,
osaan myös kysellä ja jutella,
vakavastikin asioita miettiä;
olen siis seurallinen ja iloinen,
päivänsankari suloinen.
