Hei!
Minusta on tullut viimeisen kuluneen viikon aikana rotarokotteen puolesta puhuja, syystäkin. Haluan nyt kertoa teille pienten vauvojen vanhemmille oman tarinamme, rotaviruksen pahimmasta päästä. Josko joku edes miettisi rokotteenottoa uudelleen ja säästyisi tältä taudilta.
1v8kk ikäisellä pojallamme alkoi vatsatauti viikko sitten. Oksentelu ja ripuli oli rajua jo heti alkuunsa ja puolen päivän aikaan nousi myös korkea kuume. Yksityiselle lastenlääkärille menimme iltapäivällä näyttämään heikkokuntoista poikaamme. Saimme ohjeeksi osmosalin ja riittävän nesteytyksen sekä varulle lähetteen sairaalaan mikäli juoma ei maistuisi.
Poika kyllä joi runsaasti, mutta kaikki tuli ylös. Pari tuntia lääkärissä käynnin jälkeen poikamme muuttui veltoksi ja poissaolevaksi. Sairaalaan päästyämme poikamme olikin jo tajuton. Sairaalassa hänet laitettiin tietysti letkuihin ja hyvään hoitoon. Sitten menikin aikaa nukkuessa... Kolmantena päivänä poikamme availi silmiään ja sanoi pari sanaa. Viidentenä hän jo söi hiukan hedelmäsosetta, puhui enemmän ja kokeili jalkojaan, jotka eivät sitten toimineetkaan entiseen malliin...
Otetun aivokäyrän mukaan, aivoissa oli jotain poikkemaa ja lääkärien tämän hetkinen uskomus on, että poikamme oli saanut rotan aiheuttaman aivokuumee. Tämä sitten ilmeiseti oli myös vaikuttanut kävelykykyyn.
Viikon sairaalassa olon jälkeen pääsimme kotiin odottelemaan uutta aivokäyrän ottoa, selkäydinnäytteiden tuloksia ja harjoittelemaan kävelyä.
Poika on selvästi järkytyksissään sairaalassa olosta ja kaikista kokeista. Ennen hyvin nukkunut lapsi heräilee nyt vähän väliä hysteerisenä itkemään keskellä yötä=( Itsevarma ja reipas lapsi on haamu entisestään ja ihmeissään selkeästi myös muuttuneesta liikuntakyvystään.
Lääkärien mukaan rotamme oli pahin mahdollinen, mutta kaikille kuitenkin mahdollinen. Nyt sitten jännitämme vielä otettujen kokeiden tuloksia ja sitä kuntoutuuko lapsi ennalleen ilman kuntoutuksia. Ennuste on kohdallamme kuulema hyvä, sillä poika alkoi jo niin pian taudin jälkeen liikkua ja kuntoutua. Luin juuri keskustelua, jossa eräskin äiti kertoi lapsensa kuolleen aivokuumeeseen ja toisen lapselle oli tullut kehitysvamma. Täytyy siis olla onnellinen, että näinkin vähällä säästyimme.
Vaikka tauti ei näin rajuna monelle tulekaan, joutuu lapsia sairaalahoitoon rotan takia kuitenkin jatkuvasti. Omalta osaltani siis suosittelen rokotetta kaikille!
Minusta on tullut viimeisen kuluneen viikon aikana rotarokotteen puolesta puhuja, syystäkin. Haluan nyt kertoa teille pienten vauvojen vanhemmille oman tarinamme, rotaviruksen pahimmasta päästä. Josko joku edes miettisi rokotteenottoa uudelleen ja säästyisi tältä taudilta.
1v8kk ikäisellä pojallamme alkoi vatsatauti viikko sitten. Oksentelu ja ripuli oli rajua jo heti alkuunsa ja puolen päivän aikaan nousi myös korkea kuume. Yksityiselle lastenlääkärille menimme iltapäivällä näyttämään heikkokuntoista poikaamme. Saimme ohjeeksi osmosalin ja riittävän nesteytyksen sekä varulle lähetteen sairaalaan mikäli juoma ei maistuisi.
Poika kyllä joi runsaasti, mutta kaikki tuli ylös. Pari tuntia lääkärissä käynnin jälkeen poikamme muuttui veltoksi ja poissaolevaksi. Sairaalaan päästyämme poikamme olikin jo tajuton. Sairaalassa hänet laitettiin tietysti letkuihin ja hyvään hoitoon. Sitten menikin aikaa nukkuessa... Kolmantena päivänä poikamme availi silmiään ja sanoi pari sanaa. Viidentenä hän jo söi hiukan hedelmäsosetta, puhui enemmän ja kokeili jalkojaan, jotka eivät sitten toimineetkaan entiseen malliin...
Otetun aivokäyrän mukaan, aivoissa oli jotain poikkemaa ja lääkärien tämän hetkinen uskomus on, että poikamme oli saanut rotan aiheuttaman aivokuumee. Tämä sitten ilmeiseti oli myös vaikuttanut kävelykykyyn.
Viikon sairaalassa olon jälkeen pääsimme kotiin odottelemaan uutta aivokäyrän ottoa, selkäydinnäytteiden tuloksia ja harjoittelemaan kävelyä.
Poika on selvästi järkytyksissään sairaalassa olosta ja kaikista kokeista. Ennen hyvin nukkunut lapsi heräilee nyt vähän väliä hysteerisenä itkemään keskellä yötä=( Itsevarma ja reipas lapsi on haamu entisestään ja ihmeissään selkeästi myös muuttuneesta liikuntakyvystään.
Lääkärien mukaan rotamme oli pahin mahdollinen, mutta kaikille kuitenkin mahdollinen. Nyt sitten jännitämme vielä otettujen kokeiden tuloksia ja sitä kuntoutuuko lapsi ennalleen ilman kuntoutuksia. Ennuste on kohdallamme kuulema hyvä, sillä poika alkoi jo niin pian taudin jälkeen liikkua ja kuntoutua. Luin juuri keskustelua, jossa eräskin äiti kertoi lapsensa kuolleen aivokuumeeseen ja toisen lapselle oli tullut kehitysvamma. Täytyy siis olla onnellinen, että näinkin vähällä säästyimme.
Vaikka tauti ei näin rajuna monelle tulekaan, joutuu lapsia sairaalahoitoon rotan takia kuitenkin jatkuvasti. Omalta osaltani siis suosittelen rokotetta kaikille!