Romahdus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tänään harmaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tänään harmaa

Vieras
Onko kenellekään tapahtunut tällaista ja jos niin mikä oli syy tai seuraus?

Aamulla vaan tuli niin masentava olo, halusin vaan nukkua loputtomiin ja itkeä, eikä tästä itkusta tule loppua. On vaan niin käsittämättömän paha olo. Käsittämätöntä siinä mielessä, että mitään dramaattista elämässämme ei ole. Perheasiat kunnossa, ihana mies ja lapsi, jota hoidan vielä kotona. Sosiaalista elämää ja ystäviä on. Sen tunnistan itsessäni, että patoan paljon tunteita ja asioita sisälleni. Voiko olla,että nyt vaan on mitta täynnä. Olen jotenkin ihan jumissa. Onko tämä "kotiäidin väsymystä" vai voiko joku masennus hyökätä näin vaan päälle?

Kertokaa kokemuksia...
 
mulla tuli yks päivä kuolemanpelko. siis yhtäkkiä vain iski kun satuin lukemaan hesarissa ihan ohi mennen vainajapalstaa...
sit masensi koko päivän ja mietin että mitä kettua sitä mullakin on merkitystä tässä elämässä ? että kuka mua muistaa ko mä kuolen et jos heitän veivit nyt niin kuka muistaa 10 vuoden päästä ja mitä.. :(
 
yritä tehdä juttuja vaikka eri tavalla ? ootko liian rutinoitunut juttuhisi ?
jotai uutta viritystä lapsen kanssa tai ihan omaa aikaa, repäise mielellään positiivisesti :)

ootko puolison kanssa keskustellut asiasta että onko hänellä koskaan tälläisiä oloja/päiviä ? mä ainakin omaltani turvaa haen sillä että onhan tää elämä se mitä sekin on halunnut ?
 
Välillä on tuommoinen olo :( Aamulla ensimmäinen ajatus saattaa olla, että olispa jo ilta niin tääkin päivä olis ohi ja pääsis nukkumaan. Ja itken lähes päivittäin. Mikään ei välttämättä ole edes huonosti, mutta silti vaan itkettää. Vaikka perunoita pestessä tulee mahdoton itkukohtaus. Joskus harvoin tollasen itkukohtauksen jälkeen löydän itseni lattialta istumasta ja tärisemästä.

Mutta kuitenkin on paljon niitäkin päiviä, kun on täynnä energiaa ja mieli on hyvä =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja hali II:
yritä tehdä juttuja vaikka eri tavalla ? ootko liian rutinoitunut juttuhisi ?
jotai uutta viritystä lapsen kanssa tai ihan omaa aikaa, repäise mielellään positiivisesti :)

ootko puolison kanssa keskustellut asiasta että onko hänellä koskaan tälläisiä oloja/päiviä ? mä ainakin omaltani turvaa haen sillä että onhan tää elämä se mitä sekin on halunnut ?

Tuossa on pointtia, että opettelisin enemmän jakamaan asioita mieheni kanssa. Kun olen aina niin itsenäinen, pirun pärjäävä ja muka vahva. Niin, yhdessä tätä on haluttu. Positiivisia repäisyjä sen sijaan olen tehnyt :)

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kutistunut:
Välillä on tuommoinen olo :( Aamulla ensimmäinen ajatus saattaa olla, että olispa jo ilta niin tääkin päivä olis ohi ja pääsis nukkumaan. Ja itken lähes päivittäin. Mikään ei välttämättä ole edes huonosti, mutta silti vaan itkettää. Vaikka perunoita pestessä tulee mahdoton itkukohtaus. Joskus harvoin tollasen itkukohtauksen jälkeen löydän itseni lattialta istumasta ja tärisemästä.

Mutta kuitenkin on paljon niitäkin päiviä, kun on täynnä energiaa ja mieli on hyvä =)

Pystytkö järkeistämään noita itkukohtauksia mitenkään itsellesi? Kai ne johonkin liittyy kuitenkin?

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kutistunut:
Välillä on tuommoinen olo :( Aamulla ensimmäinen ajatus saattaa olla, että olispa jo ilta niin tääkin päivä olis ohi ja pääsis nukkumaan. Ja itken lähes päivittäin. Mikään ei välttämättä ole edes huonosti, mutta silti vaan itkettää. Vaikka perunoita pestessä tulee mahdoton itkukohtaus. Joskus harvoin tollasen itkukohtauksen jälkeen löydän itseni lattialta istumasta ja tärisemästä.

Mutta kuitenkin on paljon niitäkin päiviä, kun on täynnä energiaa ja mieli on hyvä =)

Pystytkö järkeistämään noita itkukohtauksia mitenkään itsellesi? Kai ne johonkin liittyy kuitenkin?

Ne tulee ihan kuin salama kirkkaalta taivaalta :( Ei mitään ennakkovaroitusta, yht´äkkiä vaan huomaa itkevänsä.
 
Tuo voi olla ihan masennusta. Kannattaa sun seurata oloas nyt parin viikon ajan että jos ei ala muutosta tulla ja itkeskelet yhä helposti ja olo tuntuu kurjalta "vaikka kaiken pitäisi olla hyvin" niin kyllä sun kannattais lääkärille mennä. Ajoissa aloitettu apu on parempi kuin vitkutella kovin kauan, jolloin paraneminenkin voi olla vaikeampaa. Nimim. kokemusta on liikaakin noista romahduksista
 

Yhteistyössä