ristiriitaiset tunteet, onko muilla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kylmä nakki
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

kylmä nakki

Aktiivinen jäsen
07.07.2006
16 967
11
38
toinen lapsi on siis todella toivottu ja haluttu. kuitenkin joka kuukausi näin kierron loppupäässä alan miettiä että miten sitä jaksaisi kahden kanssa kun yhdenkin kanssa on välillä tuskaa. raha-asiat on järjestyksessä, vaikka mies ei isoja summia tienaakaan ja itse olen hoitovapaalla, eli siitä ei huolehdita vielä ainakaan.
ensi kiertoon ostin jo ovulaatiotikkujakin ja ajattelin testata että missä kohtaa ovulaatio on, jos sitä ylipäänsä on. mieskin antoi asialle jo siunauksensa :saint:

nyt on menossa kp 35/33-36. tiedän että kuumeilija helposti keksii kaikki oireet itselleen ja oon yrittänyt toppuutella itteeni tässä kovastikin. silti, koko ajan on nälkä ja oksettaa (ällötys johtunee helteestä, mutta tuota nälkää en tajua), rintoja särkee (imetän vielä, ja välillä se tekee todella kipeetä sekä vihloo ihan muuten vaan), pissattaa kun pitää juoda paljon lämpimällä ja muutenkin mulla on tosi sosiaalirakko.
testin tein pari päivää sitten mutta siitä nyt ei hullukaan ota selvää onko haamu vai viivanpaikka, ei pitäisi liikoja kyttäillä ja pyöritellä. eilen tuli verinen viiru paperiin, muuta vuotoa ei ole näkynyt.

niin kovasti pelottaa että plussa tulee, silti se on ylitse kaiken toivottu.

sekavasti selitetty :ashamed: mutta siis, onko muilla ristiriitaisia tunteita asian suhteen?
 
Et varmaankaa ole ajatuksinesi yksin.
Ihan samoi ajatuksii olen miekii tahollani pyöritelly...tokaa tehessä,kolmatta ja nyt neljättä haaveillessa.
Viel raskaana ollessa ajatellu et voi ku voisin peruu...enkä sen takii jotten ois vauvaa halunnu vaa sitä iski joku pelko kaikesta. Molempii viimusii ollaa tehty vuos enne tärppiä jote varmasti oli toivottuja ja suunniteltuja.

Tsemiä siulle ja kyllä se sitte on vaa ihanaa ku plussa testiin ilmestyy.
 
Mulla oli ykköstä "tehtaillessa" ihan samanlaiset fiilikset ja kun plussa vihdoin 2.v yrittämisen jälkeen pärähti testiin olin samaan aikaan onnessani ja peloissani. no hyvin on ainakin tähän asti pärjätty (poika nyt 5kk) ja pikkukakkosta olis tarkotus alkaa yrittämään elokuussa. Pelottaa ja jännittää taas saman aikasesti. lähinnä muakin just pelottaa se, et miten kahden kanssa tulee pärjäämään, mutta koska niin monet muutkin on pärjännyt, niin eiköhän mekin ;) näin mä ainakin aina koitan ajatella, kun pakokauhu iskee :D
 
On ristirintaisia tunteita muillakin, täällä yks!
Toista lasta yritetään täälläkin, ja mua eniten huolettaa raha-asia, plus vähän tuo mies, että tajuaako, miten hektistä kahden lapsen kanssa on. Että asioiden pitää tapahtua nyt eikä kohta. Ja että telkkaria ei ehkä saa kattoa ihan niin paljon kuin nyt yhden kans vielä voi. Ja että kauppaan lähtiessä ei riitä että toinen pukee lapsen ja sit mennään, vaan että molemmille on puettavaa, toinen pukee toisen.

Mut siitä huolimatta toinen saa tulla ja niin pian kuin mahdollista! =)
 
Kahden pienen pojan mammana voin sanoa,että mulla oli pinna kireenä enempi yhden kun kahden kanssa. :) Meiän pojilla ikäeroa 1v5kk ja nuorempi nyt 1v4kk ja leikkii isoveikan kanssa kivasti.Toki tappeluitakin jo näkyy,mutta hyvin olen jaksanut.Meillä minä kuumeilen kolmatta eikä huoleta yhtään,et miten jaksan kolmen kanssa sitten kun se tulee! Luotan vaan että jaksan! =)
 

Yhteistyössä