Risteyksessä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Airamia
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Airamia

Vieras
Olemme avomieheni kanssa seurustelleet 5,5v, joista kihloissa olemme olleet nyt reilun vuoden. Ostimme yhteisen asunnon pari vuotta sitten pienestä taloyhtiöstä. Mieheni käy vakitöissä mutta tekee koulutustaan vastaamatonta työtä, ts samalta alalta mutta vähemmällä kouluttautumisella tehtävää kuin mikä hänellä on. Itse olen ollut vaihtelevasti pätkätöissä ja työttömänä. Olemme molemmat amk:n käyneitä kolmikymppisiä.

Ongelmmat alkoivat oikeastaan siinä vaiheessa kun muutimme tähän asuntoomme. Meillä on suora sähkölämmitys ja 70m2 tilaa. Käytämme omia tilejämme mutta yhteiselle taloustilille pistämme puolet ja puolet yhteisille menoille. Sähkölämmitys ja lattialämmitykset vievät osansa ja mieheni jaksaa napista isoista sähkölaskuista; uusin lasku oli 3kk ajalta lähes 300e. Meillä pidetään asunto kylmänä talvellakin; pahimmillaan aamulla on ollut lämmintä vain 16.5 astetta. Nyt on suht lämmin kun mittari näyttää 18 astetta, tosin pihallakaan ei ole paria pakkasastetta kylmempi.

Raha-asioista mieheni siis napisee, vaatii minua laittamaan rahaa yhteiselle tilillemme. Siis minä kyllä muistan laittaa rahaa ilman jatkuvaa muistuttamista ja vaatimista. Äänensävy on ivallinen kun puhutaan rahasta. Siitä tulee usein riitojakin. En pysty osallistumaan ruokaostoksiin kuin joskus harvoin, rahani menevät omaan vakuutukseeni, autooni (välttämätön työaikojeni takia, jotka eivät kohtaa mieheni työaikojen kanssa) sekä yhteisen tilin täyttämiseen. En osta itselleni juuri ikinä mitään ja jos ostankin niin ostan netistä ja maksan osa-maksuilla, jotta rahaa jäisi edellä mainittuihin.

Meillä ei puhuta mistään. Emme keskustele asioista. Olen yrittänyt ja yritän edelleen, vaikka reaktio on aina sama; mies alkaa puhumaan päälle jotain ihan muuta kuin mistä minä puhuin. Häntä ei kiinnosta yhtään. Hän puhuu vain kelkkailusta, joka taas minua ei hirvittävästi jaksa kiinnostaa, mutta yritän ottaa puheeseen osaa.

Mieheni päivärytmi menee näin: aamulla hän nousee ja lähtee töihin. Töistä tultuaan hän heittäytyy sängylle pitkäkseen ja alkaa surffaamaan netissä ja lukee oman mielenkiintonsa keskustelupalstoja. Hän nousee sängystä mennäkseen suihkuun, jonka jälkeen hän menee sänkyyn nukkumaan. Aamulla kaikki alkaa alusta. Enkä oikeasti edes liioittele. Mitä minä teen? Istun sohvalla ja olen facebookissa. Tiedän, etten ole sen aktiivisempi mutta voisimme olla laiskoja edes samassa huoneessa. Itse en voi maata sängyllä, koska hartiani menevät heti huonoon kuntoon eikä mies tykkää olla sohvalla.

Seksiä meillä ei ole ollut pitkään aikaan. Ennen tätä asuntoa asuimme 3v edellisessä kodissa, jossa harrastimme yhdyntää peräti 0 kertaa koko aikana. Täällä sentään yhden kerran. Miestäni ei yhdyntä kiinnosta; haluaisi että harrastaisin häneen suuseksiä mutta haluaisin itsekin saada hommasta jotain enkä kyllä saa siitä oikein mitään vain imemällä pippeliä, sori vaan. Olen yrittänyt ehdottaa eri asentoja jne mutta mikään ei miestäni innosta. No, etusormeni lihas paranee ahkeralla käytöllä.

Pahinta on tämä puhumattomuus sekä rahasta valittaminen. Minulla on välillä sellainen olo, kuin hänen mielestään tahallani olisin aina pätkätöissä. Haluan vaihtaa alaa ja mennä opiskelemaan ammatin, jossa varmasti olisi töitä valmistumisen jälkeen. Opiskelu veisi 3,5v ja voisin opiskella työn ohella. Tällä hetkellä olen osa-aikasena myyjänä. Mieheni mielestä opiskelu on turhaa ajan ja rahan tuhlausta; hän ei käsitä että haluaisin tehdä asian siksi että tulevaisuudessa minulla olisi enemmän rahaa pistää yhteiseen elämäämme. Tradenomin papereilla ei tänä päivänä tee muuta kuin lämmittää saunan ja siinäkin saastuttaa ilmastoa.

Olen aika onneton tässä suhteessa. Olen miettinyt vakavasti eroamista, mutta se on aina hankalaa. Kuitenkin se lienee ainoa järkevä vaihtoehto tässä tilanteessa. Kiitos kun "sain" avautua. ;)
 
Eihän teillä ole parisuhdetta, vaan elätte kimppakämpässä.
Eroa pikaisesti ja ala rakentaa omaa elämääsi.

Anteeksi kovat sanani, mutta eihän tuossa teidän elämässänne ole mitään järkeä.
 
En ymmärrä kyllä ihmisiä. Ja tällä tarkoitan avomiestäsi jos elämänne on tosiaan tuollaista. Jos ei halua tehdä mitään yhdessä eikä edes seksi maistu, niin minkä takia haluaa olla yhdessä. Ja rahasta valittaa todennäköisesti sen takia, että on tyytymätön elämäänsä ja jostain sitten pitää tietysti valittaa kun olo on huono.

Sun miehestä tulee vähän mieleen oma "poikaystävä" joskus muinoin. Nähtiin vain viikonloppuisin silloin (mies oli intissä ja itse asuin toisella paikkakunnalla). Olin miehen asunnolla viikonloput, mutta mies huiteli ties missä, kohteli miten sattuu eikä seksistä puhettakaan. "Suhde" loppui aika lyhyeen, onneksi. Jälkeenpäin olen epäillyt, että mies on homo. Ihan vaan sen takia, että tiedän muiden suhteiden olleen ihan samanlaisia. Ja ehkä tyttöystävá oli miehelle vähän niin kuin kulissia, ettei homous tulisi ilmi. Muuta järkevää selitystä en löydä. Miten kukaan "normaali" parikymppinen mies voi nukkua tyttöystävän vieressä koskematta toiseen pitkällä tikullakaan??? Nykyinen aviomies on onneksi aika toisenlainen ja seksiä on tarpeiden ylikin. Onhan sitä sitten muita ongelmia, mutta ei kai mikään suhde ole täysin ongelmaton.

Mutta tosiaan suosittelen eroamaan. Mietipä oikeasti haluatko viettää loppuikäsi noin? Mitä pidempää odotat sen vaikeampi tuosta on lähteä. Nyt et onneksi ole vielä naimisissa eikä teillä ole lapsia. Olet nuori ja voit alottaa uudestaan elämän suht helposti. Hanki vaikka se opiskelupaikka ja tutustu uusiin ihmisiin.

Tsemppiä ja paljon voimia päätökseen.
 
Tienhaarassa olet todellakin. Valitse oma tiesi, se jolla kuljet yksin ilman tuota riippakiveä, jonka valitusta kuuntelet.

Suhteenne ei todellakaan kuulosta parisuhteelta, vaan samassa asunnossa vastentahtoisesti asumiselta. Tuo mies ilmeisesti ajattelee niin, jotta tämä systeemi on hänelle helpompi ja halvempi, kuin pärjäillä itsekseen.

Eroa, se olsi viisain tekosi. Kupit ja rahat kahteen pinoon. Tavaraoihin ja seiniin ei pidä rakastua.
 
Ihan sama neuvo kuin muiltakin. Lähde omille teillesi.
En ymmärrä, miksi muutit uuteen asuntoon miehen kanssa, joka ei ollut kolmeen vuoteen halunnut seksiä kanssasi. Siitä noin vuoden kuluttua kihlauduit. Nyt ihmettelet, kun mitään yhteistä ei ole. On vain riita rahasta. Mulla olisi ollut kyllä riitaa paljosta muustakin ja olisin häipynyt jo aikaa sitten.

Oliko teillä mitään kivaa yhdessä edes ekan puolen vuoden aikana? Ihan uteliaisuudesta kysyn. Mitään jatkomahdollisuuksia teillä ei ole. Sinäkään et vaikuta kiintyneeltä mieheen. Olet vain ihan sattumalta alkanut olla hänen kanssaan.
 
Ostimme yhteisen asunnon pari vuotta sitten pienestä taloyhtiöstä. Sähkölämmitys ja lattialämmitykset vievät osansa ja mieheni jaksaa napista isoista sähkölaskuista
Kuka näitä tarinoita jaksaa lukea? Luin just tähän asti ja neuvoni on: Hankkikaa takka ja ilmalämpöpumppu! Sähkölämmitysasunnossa ne on kannattavia investointeja.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kannata ostaa asuntoa, jossa on sähkölämmitys. Rivareissa on alhainen vastike, mutta sähkölämmitys syö sitten sitäkin enmänpi rahaa.


Kaukolämpöön kuuluvissa asunnoissa lämmitys on suoraan vastikkeessa. Kun vertaa asuntojen vastikkeita, niin sähkölämmitteisen rivarin vastike on keskimäärin noin 100 euroa/kk ja vastaavan kokoisen toista muotoa käyttävän vastike noin 200 euroa. Eli mitä väliä, kumpaa maksat? Sähkö voi tulla jopa vuoden periodilla edullisemmaksi, jos on lauha talvi. Tosin pakkastalvena etu taas tasoittuu.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Hyvä;11414624:
No hyvä, nyt on alottajan ongelmat ratkaistu: vaihdatte vaan toisenlaiseen lämmitysratkaisuun ja siinä se. Olisipa kaikki ongelmat näin helppoja ratkaista :)
"Ongelmmat alkoivat oikeastaan siinä vaiheessa kun muutimme tähän asuntoomme. Meillä on suora sähkölämmitys..."

Valitus on aina ideariihen paikka. Pidin keskenäni ideariihen ja keksin ongelmaan ratkaisun.
 
300e/3kk on pieni sähkölasku. Turha siitä on ahdistua.
Meillä omakotitalossa 4kk sähkölasku talvella on 1000e tai vähän yli. Se on jo aika paljon, mutta kovilla pakkasilla on pakko käyttää sähköä enemmän, kun arkena ei ehdi leivinuunia lämmittämään riittävän usein.
 
Kyllä todellakin ihmettelen, miten jaksat AP elää noin. Vielä enemmän sitä, jotta tuossa kuviossa olet sitoutunut taloudellisestikin yhteiseen asuntoon.

Miksi et arvosta itseäsi yhtään? Tarinasi kertoo siitä.

Pärjäisit todella paljon paremmin, kun irrottaudut itsenäiseen elämään. Mene kysylemään neuvoja vaikka oikeusaputoimistoon, miten menetellä, jotta saat omasi pois asunnosta. Asunto pitää tietysti arvioittaa tämän hetken hintatason mukaan ja sen jälkeen joko mies lunastaa puolikkaasi sinulta tai se laitetaan myyntiin.

Ala myös katsella ympärillesi muutoinkin. Valmistele itsenäistä elämää. Ei tarvitse pysyä suhteessa vain siksi, että pitää olla joku.
 
Ei tuossa paljon järkeä ole, mutta olet turvallisuushakuinen. Eii turva tuosta miehestä tule.Jos rakastat tiiliä ja laitoja, jää kitumaan mutta jos rakastat itseäsi, ota pieni ponnitus ja päätä erosta: Siinä mies joutuu pohtimaan lunastaako asunnon vai panetteko myyntiin. Sinä et siitä pysty yksin asumaan.Siinä kai se ongelma onkin. Ette halua luopua tuskaa aiheuttavasta asunnosta.

JA kuule. Usein miehet ovat tuollaisia. He ovat kuin raitovaunuja:kun yksi menee, toinen tulee. Kasva nyt aikuiseksi ja niele pettymys.
 

Similar threads

S
Viestiä
2
Luettu
364
K
N
Viestiä
18
Luettu
3K
P
T
Viestiä
0
Luettu
836
T
S
Viestiä
7
Luettu
2K
Perhe-elämä
näin helppoa se on
N
H
Viestiä
0
Luettu
691
H

Yhteistyössä