pariton
Olen kokenut rintasyövän ja toinen rintani jouduttiin poistamaan. Rintani ovat olleet aina mielestäni hyvät ja sopivat, ja miehetkin elämässäni niitä kehuneet. Nyt on orpo olo. Tunnen itseni vajaaksi. Arpi on melkoinen. Toinen rinta D-kokoa ja toinen malli lättänä. Kamala kuva peilissä. Erosinkin ennen syöpääni. Olen sinkku, lapset jo aikuisia. Mitä miehet ajattelevat toisen rinnan vajeesta, uskallanko enää deiteille? Uskallanko enää edes yrittää suhdetta vai olenko lopunelämäni yksin? Seksistä olen aina nauttinut ja tykännyt. Silti olo on inhottava ja en tunne olevani enää sama ihminen. Yritän sinnitellä. Haluaisin parisuhteen. Pelkään tulevani tämän vuoksi torjutuksi, ja kuinka monia torjumisia kestää,,,en osaa sanoa. Minähän nyt huijaan tavallaan ihmisiä sillä silikonirinnalla, jonka aika ajoin laitan pöydälle . Kukaan ei tiedä mitään. Enkä halua että tietääkään, sen verran henkilökohtainen asia. Osaan kyllä elää yksinkin, mutta olisihan se kumppani mukava asia kaiken jlk.
Onko naisilla kokemusta samasta asiasta ja mitä miehet sanovat?
Onko naisilla kokemusta samasta asiasta ja mitä miehet sanovat?