Mä tänään tuota mietin, kun näin ehkä 2-3 kk vanhan vauvan isossa ostoskeskuksessa naama menosuuntaan. Että jos on kovin hälinää, niin viihtyykö se vauva ihan oikeasti siinä syöksyilemässä kohti vieraita ihmisiä ja hälyä. En tiedä sitten. viihtyikö tuo vauva vai vai oliko kauhusta jäykkänä, ilme ei sitä paljastanut. Silmät oli suurella ja haavi auki. Vauvallahan ei tuossa tilanteessa ole mahdollisuutta kääntää päätään pois tai hakea turvaa, joten ainakin hälyssä se NÄYTTÄÄ mun mielestä epämukavalta paikalta vauvalle. Jos vertaa naama syliin päin olemiseen tai vaunuissa, missä on tutut peitot ja kuomu.
Esim. kotioloissa tai rauhallisella lenkkipolulla onkin varmaan ihan kiva olla noin päin sitten, kun pää pysyy kunnolla pystyssä. Meidän poika taisi 4kk iässä innostua katselemaan ympärilleen, silloin tykkäsi kovin just kotona katsella esim. tiskausta liinasta. Rintareppua meillä ei ole koskaan ollut, joten sen ergonomisuudesta en osaa sanoa sitä enkä tätä. Ainoastaan jäi siellä kaupassa vaivaamaan tuo vauvan mahdollinen turvattomuuden tunne.
