riitelettekö lastenhoidosta lasten kuullen?

Heippa!

Ihan sellaista vaan lähdin kyselemään, että riitelettekö koskaan siitä, kumpi hoitaa lasta, vaihtaa vaipan, syöttää, pukee jne. lapsen kuullen? Meillä aina välillä tulee asiasta kränää, kun kumpikin yrittää nakittaa toiselle esim. kakkavaipan vaihdon. Silloin helposti tulee sanottua asioita, joita ei toivoisi lapsen kuulevan. Lapsi on vielä aika pieni (n.puoltoistavuotias), joten ei kyllä varmaan ymmärrä kunnolla, mistä puhutaan, mutta pelottaa, että mitä jos ymmärtääkin, ja saa semmoisen kuvan, että kukaan ei halua hoitaa häntä!! Haluaisin, että lapsi kokisi olevansa rakastettu (niin kuin onkin) ja, että hän tuntisi,että vanhemmat viettävät mielellään aikaa hänen kanssaan. Olemme kumpikin opiskelijoita, ja kinat syntyvät usein siitä, kumpi saa lukea koulukirjojaan. Saatamme sanoa toisillemme suutuspäissämme esim. "sä et yhtään välitä lapsesta" tai "miks sitte hankit lapsen, kun et yhtään anna aikaa". Ei minusta ainakaan olisi kiva kuulla tuollaisia kommentteja sivusta. No, ehkä pyrin täydelliseen kiiltokuvavanhemmuuteen, mutta kyllä tämä mietityttää. Jos lapsi kokee, että sysäämme häntä toiselta toiselle. Pitäisi varmaan olla selkeämpiä "hoito- ja lukuvuoroja", mutta eivät nekään tahdo oikein toimia. Kiitos, kun sain purkaa huoltani. Olisiko kellään kokemusta/kommentteja asiasta?

Itsekäs(kö)

 

Älä huoli kuule kyllä meilläkin ihan känätään ja päästetään suusta myös lapsen kuullen-miksipäs ei.Tosin lapsi saattaa protestoida esim.huudolla tai itkulla mutta pyydän luokseni ja halaan ja sanon äiti rakastaa sinussa ei syy,isän kanssa nyt sukset ristissä saatan selittää hetki menee ja touhuaa jo omiaan.meilläkin 1,5 ikäinen mukula ja varmasti osan ymmärtää jo..mutta pitäähän myös äidin ja isän purkaa myös tuntojaan,tosin ei kiva jos ne vaan liittyy siihen lasten hoitoon.meillä homma pelaa hyvin näin minä kotiäiskänä isä tavan duunari,minä päivän kotona lapsen kans kun ukko kotiutuu syödään yhdessä koko perhe yms..ja sitten minä istun lähen lenkille juon kupposen kahvia tai jotain mutta pyhitän edes 15min itselle tosin lenkit esmes koirien kans 1h joten siinä ehtii jo paljon päästää paineita pellolle eli meillä on kyllä jonkinlaiset säännöt tosin kukaan ei niitä tehnyt/määrännyt tullut vaan kuvioihin ja hyvin toimii.

 

\

Heippa!

Ihan sellaista vaan lähdin kyselemään, että riitelettekö koskaan siitä, kumpi hoitaa lasta, vaihtaa vaipan, syöttää, pukee jne. lapsen kuullen? Meillä aina välillä tulee asiasta kränää, kun kumpikin yrittää nakittaa toiselle esim. kakkavaipan vaihdon. Silloin helposti tulee sanottua asioita, joita ei toivoisi lapsen kuulevan. Lapsi on vielä aika pieni (n.puoltoistavuotias), joten ei kyllä varmaan ymmärrä kunnolla, mistä puhutaan, mutta pelottaa, että mitä jos ymmärtääkin, ja saa semmoisen kuvan, että kukaan ei halua hoitaa häntä!! Haluaisin, että lapsi kokisi olevansa rakastettu (niin kuin onkin) ja, että hän tuntisi,että vanhemmat viettävät mielellään aikaa hänen kanssaan. Olemme kumpikin opiskelijoita, ja kinat syntyvät usein siitä, kumpi saa lukea koulukirjojaan. Saatamme sanoa toisillemme suutuspäissämme esim. "sä et yhtään välitä lapsesta" tai "miks sitte hankit lapsen, kun et yhtään anna aikaa". Ei minusta ainakaan olisi kiva kuulla tuollaisia kommentteja sivusta. No, ehkä pyrin täydelliseen kiiltokuvavanhemmuuteen, mutta kyllä tämä mietityttää. Jos lapsi kokee, että sysäämme häntä toiselta toiselle. Pitäisi varmaan olla selkeämpiä "hoito- ja lukuvuoroja", mutta eivät nekään tahdo oikein toimia. Kiitos, kun sain purkaa huoltani. Olisiko kellään kokemusta/kommentteja asiasta?

Itsekäs(kö)

Kuulostipas tutulta =)

Ite oon miettiny ihan samaa kun kyllähän noista asioista tulee meilläkin riideltyä... Ollaan sit päätetty, että hoidetaan kaikki hoitohommat vuorotellen, niin ei tartte lapsen kuulleen riidellä. Kyllä sit kumpikin muistaa kumpi on vaihtanu kakan viimeks tai syöttäny, niin ei tartte mainita kun "sun vuoro"
Hoidamme siis molemmat 1,7kk ikäistämme yhtä paljon kun molemmat ollaan myös opiskelijoita. Muuten, jos haluat, niin liity "opiskelevat äidit" kerhoomme, niin siellä voi keskustella lisää!

 

Järkyttävää kuulla, että joku riitelee siitä pitääkö hoitaa lasta! Ja vieläpä lapsen kuullen.. huhhu! Meillä se menee enemmänkin sen puolelle kumpi saa ja kerkeää olla lapsen kanssa enemmän =) jos lapsi ja lapsenhoito on velvoite eikä etuoikeus niin kaikki ei taida olla niinkuin pitäisi...

 

Meillä ei kyllä varsinaisesti riidellä. Joskus huomasin, että puhuttiin koko ajan tyyliin "viitsitkö sä mennä pesemään nuo hampaat, en millään jaksais tai etkö sä nyt vois välillä nukuttaa" eli koko ajan pohjalla sellainen negatiivinen vire. Aloin miettiä asiaa juuri lasten kannalta. Miltä minusta tuntuisi, jos kukaan ei koskaan oikein viitsisi hoitaa hommia meidän kanssamme. Nykyään käytänkin muotoa "haluatko sinä tehdä sitä vai sitä tai haluatko sinä mennä nukuttamaan lapset", asia on ihan sama, mutta äänensävy ja muoto eri. Välillä miehen kanssa kinataan leikillämme siitä, kumpi saa tehdä jotain vaikka oikeasti on lähinnä kyse siitä, kumpi joutuu tekemään.

Meillä on lapsia kolme ja kyllä itse välillä jättäisin jotain hommia tekemättä, eikä se liity mitenkään siihen, ettenkä rakastaisi lapsiani yli kaiken. Itsekin muista, kuinka hommia tuntui aikoinaan yhden lapsen kanssa riittävän loputtomiin, nyt kun lapsia on kolme, tuntuu yhden kanssa oleilu lähinnä lomalta . Niin ja itse väittäisin, ettei 1,5-vuotias vielä ymmärrä mistä riidellään. Sen ymmärtää, että riidellään ja mahdollisesti senkin, että liittyy häneen itseensä.

 

\

Meillä ei kyllä varsinaisesti riidellä. Joskus huomasin, että puhuttiin koko ajan tyyliin "viitsitkö sä mennä pesemään nuo hampaat, en millään jaksais tai etkö sä nyt vois välillä nukuttaa" eli koko ajan pohjalla sellainen negatiivinen vire. Aloin miettiä asiaa juuri lasten kannalta. Miltä minusta tuntuisi, jos kukaan ei koskaan oikein viitsisi hoitaa hommia meidän kanssamme. Nykyään käytänkin muotoa "haluatko sinä tehdä sitä vai sitä tai haluatko sinä mennä nukuttamaan lapset", asia on ihan sama, mutta äänensävy ja muoto eri. Välillä miehen kanssa kinataan leikillämme siitä, kumpi saa tehdä jotain vaikka oikeasti on lähinnä kyse siitä, kumpi joutuu tekemään.

Meillä on lapsia kolme ja kyllä itse välillä jättäisin jotain hommia tekemättä, eikä se liity mitenkään siihen, ettenkä rakastaisi lapsiani yli kaiken. Itsekin muista, kuinka hommia tuntui aikoinaan yhden lapsen kanssa riittävän loputtomiin, nyt kun lapsia on kolme, tuntuu yhden kanssa oleilu lähinnä lomalta . Niin ja itse väittäisin, ettei 1,5-vuotias vielä ymmärrä mistä riidellään. Sen ymmärtää, että riidellään ja mahdollisesti senkin, että liittyy häneen itseensä.

Peesaan täysin.

Kyllä välillä tuntuu, että joku muu tekeminen voi olla mukavampaa kuin kakkapyllyn pesu, vaikka kuinka oma rakas lapsi onkin kyseessä =) eikä se tarkota, etteikö lapsenhoito yleensä olisi ihanaa, lapsi rakastettu ja että jotain nyt olisi vialla... ärsyttää täällä palstoilla tollaset jos joku kysyy neuvoa, niin tullaan tieten tahtoen ilkeilemään ja syyllistämään...

 

Meillä ollaan siirrytty tälläiseen "isi tulee pesemään tänään sun hampaat" linjaan jolloin isillä ei ole juuri mahdollisuutta kun lähteä pesemään ne neidin hampaat kun toinen 1,7v seisoo siinä ja odottaa että isi lähtee pesulle :saint: oveluutta, mutta toimii myös toisin päin mies pistää minut vastaavasti hommiin kun ei itse juuri viitsi, toimii meillä

 

Kyllä ne 1.5 v:t ymmärtää paljon enemmän mitä vanhemmat kuvittelee.... Eli ei kannata kinata siitä kumpi tekee mitäkin lapsen kuulleen, varsinkin jos sitä vielä "maustetaan" sillä, että "sä et nyt välitä lapsestas". Kyllä tuon varmasti jo kohtuullisen pienikin lapsi ymmärtää. Meillä myös käytetään välillä sanontaa "isi vaihtaa nyt vaipan". Jolloin isi ymmärtää suoraan että hänen vuoro, eikä lapselle tule tunnetta, että väkipakosta häntä vaan hoidetaan.

 

\

Järkyttävää kuulla, että joku riitelee siitä pitääkö hoitaa lasta! Ja vieläpä lapsen kuullen.. huhhu! Meillä se menee enemmänkin sen puolelle kumpi saa ja kerkeää olla lapsen kanssa enemmän =) jos lapsi ja lapsenhoito on velvoite eikä etuoikeus niin kaikki ei taida olla niinkuin pitäisi...

 

\

Järkyttävää kuulla, että joku riitelee siitä pitääkö hoitaa lasta! Ja vieläpä lapsen kuullen.. huhhu! Meillä se menee enemmänkin sen puolelle kumpi saa ja kerkeää olla lapsen kanssa enemmän =) jos lapsi ja lapsenhoito on velvoite eikä etuoikeus niin kaikki ei taida olla niinkuin pitäisi...

No tässä taas kommentti superäidiltä, joka ei koskaan väsy lapsiinsa tai sanoisko lapseensa... Oliskohan edes niin!? Jotkut ehkä jaksavat elää täysin lapselleen, mutta minä ainakin olen välillä kurkkua myöden imetystä, hampaiden pesua, vaipan vaihtoa. Kokematta kuitenkaan huonommuuttani äitinä.
Ja meillä mies tekee ihan kiitettävästi osansa, mutta silti kypsyttää, siis toisinaan. Kinasteltuakin tulee silloin tällöin, käytän sanaa kinastelu, sillä riita on turhan voimakas, mutta tärkeintä on että tällaisen kinastelun, riidan tms. jälkeen myös sovitaan asiat halimalla ja pussaamalla, niin että lapsi näkee senkin. Riitelyhän on loppujen lopuksi ihan arkista elämää, ei sitä tarvitse hävetä...

 

\

\

Järkyttävää kuulla, että joku riitelee siitä pitääkö hoitaa lasta! Ja vieläpä lapsen kuullen.. huhhu! Meillä se menee enemmänkin sen puolelle kumpi saa ja kerkeää olla lapsen kanssa enemmän =) jos lapsi ja lapsenhoito on velvoite eikä etuoikeus niin kaikki ei taida olla niinkuin pitäisi...

No tässä taas kommentti superäidiltä, joka ei koskaan väsy lapsiinsa tai sanoisko lapseensa... Oliskohan edes niin!? Jotkut ehkä jaksavat elää täysin lapselleen, mutta minä ainakin olen välillä kurkkua myöden imetystä, hampaiden pesua, vaipan vaihtoa. Kokematta kuitenkaan huonommuuttani äitinä.
Ja meillä mies tekee ihan kiitettävästi osansa, mutta silti kypsyttää, siis toisinaan. Kinasteltuakin tulee silloin tällöin, käytän sanaa kinastelu, sillä riita on turhan voimakas, mutta tärkeintä on että tällaisen kinastelun, riidan tms. jälkeen myös sovitaan asiat halimalla ja pussaamalla, niin että lapsi näkee senkin. Riitelyhän on loppujen lopuksi ihan arkista elämää, ei sitä tarvitse hävetä...

Tätä on pakko peesata ja lisätä että varmasti jokainen äiti tuntee väsymystä, hetkittäin lapsen kanssa, eikä minusta ole kenenkään tarve leikkiä superäitiä. Saattaahan asia jopa oikeasti olla niin, että lapsi kokee turvattomuutta, koska äiti antaa ristikkäistä viestiä. Itse sorrun yleensä tähän- äitin kulta- äiti nukkuu hetken ja kääntää selän.
Ajatteleekohan lapsi rakastamista tuollaisena käytöksenä. :/
Rakastetaan ja pyritään hyvään-
täydellisyyttä toivottavasti emme havittele, koska sitä emme saavuta.
Miksi sitä odottaisimme muiltakaan.