V
"vieras"
Vieras
nyt tuntuu että ei jaksa enää yhtään kahden ekaluokkalaisen riitoja,millon mistäkin(toinen katsoo sekunnin liian pitkään,koskee varpaalla toisen jalkaa vahingossa yms....)ei siis todella tarvi olla mikää iso syy mistä kilahtavat ja sota valmis!!
Nyrkit heiluu saman tien ja hakkaavat toisiaan,potkivat kunnes toinen itkee tosissaan ja sitten molemmat ulvovat kun tuo aloitti!!!!
ei helkkari jaksa enää tätä jokapäivästä tappelua!!
ja kun menen väliin,hermot niin kireällä jo valmiiksi,kun tietää että kaksi sekunttia ovat rauhassa ja sitten räjähtää jossain vaiheessa,karjun väliin että lopettaisivat jo!
ei puhettakaan,aletaan vain minua haukkumaan,(äiti on p*ska,pe***le,v**tu,kuole pois yms mukavaa
).
itku silmässä koitan selvittää ja tuntuu että se oikeen lietsoo noita kahta nimittelemään vielä enemmän,oikein odottavat että kohta se taas itkee......ja yleensä niin se menee....
nyt sitten meni ,taas,hermot..nuorimmaista pesin aamupesulla kunnes sohvalta alko taas kuulua kähinää ja kaksisekunttia niin potkitaan,hakataan kaukosäätimillä toisia yms mukavaa.
ryntäsin alas ja karjun pää punasena että nyt p**le loppu tämä ainainen tappeleminen,ja vielä sunnuntai aamu,vajaa 9 kello !!!!!!!!!
toinen alkaa nimittelemään,ja lopuksi heittää kaukosäätimen minua päin,raivostun ja nappaan likan ja raahan se huoneeseen,omaan sänkyyn rääkymään.koitan pitää kiinni että ei tule jäähyltänsä pois mutta eihän tämä pysy vaan yrittää koko ajan rimpuilla olkkariin päin....tässä vaiheessa itellä on vain sisäinen raivo,ei jaksa tajuta mitä pitäisi näissä tilanteissa tehdä?!?
itselle vihaisena siitä että menetin hermot mutta ei vain jaksa enää koko ajan pelätä mistä ne seuraavaksi tappelevat,ei oikeasti ole päivääkään etteikö nuo ole toistensa kimpussa tai sitten minun kimpussa,sanallisesti
ovat milloin muuttamassa pois kotoa,voisin kuulemma kuolla pois.....jotain on mennyt todella pielen kasvatuksessa,tiedän.....
tämä tilanne taas sitten "loppui"niin että neiti jonka jäähylle vein niin juoksi uhmaten tieten takasin olkkariin tyyliin "minähän menen,ihan sama sulle!!"sain likan kiinni ja pukkasin sohvan reunaa vasten että kuuntelis,kylkeenhän se sitten kävi ja ulvoen omaan huoneeseen,äiti on p**ska,minä muutan pois yms....ja tuolla se vieläkin sitten huutaa.
ei ollut todellakaan tarkoitus satuttaa mutta kun tuntuu että silmissä sumenee ja oksennus tulee tästä pahasta olosta itellä,en osaa hoitaa näitä tilanteita ollenkaan....koitan alkuun olla rauhallinen,kuunnella selvittää tilanne rauhallisesti mutta ei enää jaksa kuunnella nimittelyä yms...itketää koko ajan kun miettii kaikkea mitä ovat sanoneet :/....ja kun lapset tulevat jossain vaiheessa anteeksi pyytämään,mulla itellä on pitkään tosi loukkaantunut olo,ei vain pysty antaan anteeksi niin lapselliselta kun se kuullostaakin......
voisiko joku auttaa,antaa vinkkejä miten säilyttäsin malttini näissä tilanteissa ja kuinka toimia rangastusten/jäähyjen kanssa?!tuntuu että niillä ei meillä ole mitään vaikutusta....
ja ymmärrän jos saan p**kaa niskaan tästä,olen huono äiti yms.niin olkoon näin....
ei vain jaksa enää.....
Nyrkit heiluu saman tien ja hakkaavat toisiaan,potkivat kunnes toinen itkee tosissaan ja sitten molemmat ulvovat kun tuo aloitti!!!!
ei helkkari jaksa enää tätä jokapäivästä tappelua!!
ja kun menen väliin,hermot niin kireällä jo valmiiksi,kun tietää että kaksi sekunttia ovat rauhassa ja sitten räjähtää jossain vaiheessa,karjun väliin että lopettaisivat jo!
ei puhettakaan,aletaan vain minua haukkumaan,(äiti on p*ska,pe***le,v**tu,kuole pois yms mukavaa
).itku silmässä koitan selvittää ja tuntuu että se oikeen lietsoo noita kahta nimittelemään vielä enemmän,oikein odottavat että kohta se taas itkee......ja yleensä niin se menee....
nyt sitten meni ,taas,hermot..nuorimmaista pesin aamupesulla kunnes sohvalta alko taas kuulua kähinää ja kaksisekunttia niin potkitaan,hakataan kaukosäätimillä toisia yms mukavaa.
ryntäsin alas ja karjun pää punasena että nyt p**le loppu tämä ainainen tappeleminen,ja vielä sunnuntai aamu,vajaa 9 kello !!!!!!!!!
toinen alkaa nimittelemään,ja lopuksi heittää kaukosäätimen minua päin,raivostun ja nappaan likan ja raahan se huoneeseen,omaan sänkyyn rääkymään.koitan pitää kiinni että ei tule jäähyltänsä pois mutta eihän tämä pysy vaan yrittää koko ajan rimpuilla olkkariin päin....tässä vaiheessa itellä on vain sisäinen raivo,ei jaksa tajuta mitä pitäisi näissä tilanteissa tehdä?!?
itselle vihaisena siitä että menetin hermot mutta ei vain jaksa enää koko ajan pelätä mistä ne seuraavaksi tappelevat,ei oikeasti ole päivääkään etteikö nuo ole toistensa kimpussa tai sitten minun kimpussa,sanallisesti
ovat milloin muuttamassa pois kotoa,voisin kuulemma kuolla pois.....jotain on mennyt todella pielen kasvatuksessa,tiedän.....
tämä tilanne taas sitten "loppui"niin että neiti jonka jäähylle vein niin juoksi uhmaten tieten takasin olkkariin tyyliin "minähän menen,ihan sama sulle!!"sain likan kiinni ja pukkasin sohvan reunaa vasten että kuuntelis,kylkeenhän se sitten kävi ja ulvoen omaan huoneeseen,äiti on p**ska,minä muutan pois yms....ja tuolla se vieläkin sitten huutaa
.ei ollut todellakaan tarkoitus satuttaa mutta kun tuntuu että silmissä sumenee ja oksennus tulee tästä pahasta olosta itellä,en osaa hoitaa näitä tilanteita ollenkaan....koitan alkuun olla rauhallinen,kuunnella selvittää tilanne rauhallisesti mutta ei enää jaksa kuunnella nimittelyä yms...itketää koko ajan kun miettii kaikkea mitä ovat sanoneet :/....ja kun lapset tulevat jossain vaiheessa anteeksi pyytämään,mulla itellä on pitkään tosi loukkaantunut olo,ei vain pysty antaan anteeksi niin lapselliselta kun se kuullostaakin......
voisiko joku auttaa,antaa vinkkejä miten säilyttäsin malttini näissä tilanteissa ja kuinka toimia rangastusten/jäähyjen kanssa?!tuntuu että niillä ei meillä ole mitään vaikutusta....
ja ymmärrän jos saan p**kaa niskaan tästä,olen huono äiti yms.niin olkoon näin....
ei vain jaksa enää.....
