Revin 3,5v poikaani rajusti hiuksista :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pettynyt itseeni
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Pettynyt itseeni

Vieras
Katson vieressäni nukkuvaa pientä poikaa,silitän hellästi hiuksista...
...samoista hiuksista joista illalla rajusti revin :(
Tuntuu uskomattomalta että tein niin,se on kuin painajaista jota ei saa tekemättömäksi!Tilanne joka tähän johti oli seuraavanlainen.
3,5v poika on aina vaikea saada nukkumaan,yritin moneen kertaan nukuttaa mutten onnistunut.Poika oli yliväsynyt,hyppi ja keksi kaikenlaista kiusaa.Vauva alkoi itkeä,syötin vauvaa ja vauva olisi nukahtanut yöunille mutta poika hyppi ja herätti vauvan.Laitoin vauvan turvakaukaloon ja tein siinä kotihommia,poika halusi maitolasillisen.Poika yritti vähänväliä mennä tönimään turvakaukaloa jossa vauva oli,estin monta kertaa ja kielsin koskemasta turvakaukaloon kunnes poika melkein sai kaadettua kaukalon kumoon,sain viimehetkellä kiinni.Pojalla kaatui maidot lattialle ja hän nauroi kun vauva meinasi kaatua kaukalon kanssa.Minä säikähdin ja suutuin niin paljon että otin poikaa kovasti hiuksista kiinni ja revin valittaen että mitä menit tekemään.Poika on villi ja kovassa uhma iässä mutta en ole noin mennyt aikaisemmin tekemään vaikka on monenlaisia tilanteita ollut!Mies on viikot pois kotoa ja elämä muutenkin raskasta,paljon on sattunut tässä elämässä mutta en tekojani puolustele yhtään vaan heti tapauksen jälkeen tuntui että voi kun vain kuolisin pois...mitä lapset tekee äidillä joka voi satuttaa ja on muutenkin hermostunut ja paha äiti!
 
Hmmm.. Onhan tuo aika rajua. Ihminenhän vaan olet, eikä tietenkään hyväksyttävää käytöstä, mutta ymmärrän että pinna palaa välillä ja jos itsellä on tempperamenttia tekee silloin hätiköityjä päätöksiä. Älä syytä itseäsi, varmasti olet jo soimannut :) ehkä se oli sinulle hälytysmerkki jotta ensi kerralla tiedät mitä vastaavassa tilanteessa teet, vaikka kuinka pinna palaisi. Pyydä vaikka anteeksi huomenna pojalta, sano että äiti ylireagoi (tietysti lapsentasoisesti) , se voi helpottaa oloasi kun saat pyytää anteeksi. Tsemppiä arkeen! Anna armoa itsellesi:)
 
Ihan oikein teit. Ja turhan melun nostit asiasta. Ota asiat sellaisina kuin tulevat. Älä vain mene seuraavina päivinä nöyristelemään ja sallimaan lapselle lisää mitään etuja koska olet nyt turhissa syyllisyydentunnoissa. Lapsikin ymmärtää että kaikkea ei voi tehdä.
 
Elämässä sattuu ja tapahtuu.

Lapsen repiminen tukasta ei tietenkään ole oikein, mutta kuule - et tosiaankaan ole asian kanssa yksin. Eiköhän tältäkin palstalta löydy vaikka kuinka monta äitiä, joka on joskus huutanut, tukistanut, tönäissyt tai muuten vetänyt överiksi.

Se, että tunnet asiasta syyllisyyttä kertoo siitä, että ei sinussa ole mitään vikaa. Anna itsellesi armoa, pyydä pojalta anteeksi, mutta älä sen kummemmin hyvittele tekoasi.

Yritä saada itsellesi lepoaikaa - itsellä ainakin pinnan kesto on suoraan verrannollinen siihen miten hyvin levännyt olen.
 
Voin myöskin hyvin kuvitellaärtymyksen ja säikähdyksen vauvan puolesta.Lasten täytyy oppia tietyt asiat jaolit jo ollut kärsivällinen....siltikin tuo meni pahasti yli. Tukkaan ei voi tarttua eikäfyysistä väkivaltaa saa käyttää. Seuraavan kerran laita poika jäähylle, jos ei muu auta,siis ihan toiseen huoneeseen ja ovi kiinni. Jos siis poika ei siellä itse satuta itseään tai aiheuta vaaratilanneetta.Tämä sinun on itse arvioitava. Kiinnipito on myös keino estää riehuvaa lasta,rajallinen sekin tiedän.

Helppoa ei ole lasten kasvatus ei,varsinkaan kun olet aikoja yksin.....kuitenkin järjestäkää elämä niin,että väkivaltaa ei tarvitse käyttää.
 
Niin,ja se vielä, että tukasta repiminen EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA OLLUT OIKEIN!! Kuten tuolla ylempänä väitettiin.Se on fyysistä väkivaltaa ja tuomittu teko,lainkin silmissä.
 
Jos ap olisi kirjoittanut "mieheni repi minua rajusti hiuksista", niin vastaukset olisi erilaisia (lähde heti, jätä se). Miksi lapsiin kohdistuva väkivalta on ok, mutta aikuiseen ei?

Ap, hae apua arkeen, jottei se olisi niin raskasta. Silloin jaksat paremmin. Virheitä sattuu (repiminen on iso virhe), mutta niistä voi ottaa opikseen
 
[QUOTE="vieras";28760063]Jos ap olisi kirjoittanut "mieheni repi minua rajusti hiuksista", niin vastaukset olisi erilaisia (lähde heti, jätä se). Miksi lapsiin kohdistuva väkivalta on ok, mutta aikuiseen ei?

Ap, hae apua arkeen, jottei se olisi niin raskasta. Silloin jaksat paremmin. Virheitä sattuu (repiminen on iso virhe), mutta niistä voi ottaa opikseen[/QUOTE]

Jos ap olis ennen sitä riehunut ja kaatanut vauvan kopan, niin ihan oikeun olis ollu napata tukasta!
 
ihmiset ovat nykyään säpsähteleviä ja yliherkkiä kuin ajellut apinat. joo isot on ongelmat jos kerran menee hermo lapsen kanssa. ikävä tapaus ja parempi jos ei toistu, mutta ihan turhaan naulaat itseäsi ristille siellä. se lapsi ei siitä traumatisoitunut, ja tiedät sen itsekin vaikka kauhisteletkin omaa hirviömäisyyttäsi siellä kädet ristissä.
 
[QUOTE="Vieras";28760109]Jos ap olis ennen sitä riehunut ja kaatanut vauvan kopan, niin ihan oikeun olis ollu napata tukasta![/QUOTE]

Riippuu näköjään ihmisestä, pitääkö oikeutettuna, mutta musta tuossakaan tapauksessa väkivalta ei ole oikeutettua.
 
[QUOTE="Vieras";28760109]Jos ap olis ennen sitä riehunut ja kaatanut vauvan kopan, niin ihan oikeun olis ollu napata tukasta![/QUOTE]

Onko teillä useinkin aikuisten kesken tuollaisia välikohtauksia? Jos on, niin en yhtään ihmettele, ettei lastenkaan kanssa löydy sen parempia keinoja.

Näissä vertauksissa on sellainen pieni ongelma, että lapset ovat täällä vasta ihan alkutaipaleellaan, tunnistamassa tunteitaan ja opettelemassa itsehillintää. Ja jos he eivät opi sitä aikuisten esimerkistä, eivät he sitä opi mitenkään muutenkaan.
 
Tätä asiaa en salaile keneltäkään,vastaan seurauksista mitä tulee koska se on oikein että ihmiset saavat tietää mitä olen tehnyt.Käyn ajottain keskustelemassa mielenterveyshoitajan luona koska mulla on ollut useita masennuskausia,lääkitystä ei enää ole.Otan tämän asian puheeksi,aikaisemmin olen puhunut että olen hyvin väsynyt ja kaikki kaatuu päälle
 
Tätä asiaa en salaile keneltäkään,vastaan seurauksista mitä tulee koska se on oikein että ihmiset saavat tietää mitä olen tehnyt.Käyn ajottain keskustelemassa mielenterveyshoitajan luona koska mulla on ollut useita masennuskausia,lääkitystä ei enää ole.Otan tämän asian puheeksi,aikaisemmin olen puhunut että olen hyvin väsynyt ja kaikki kaatuu päälle

Hyvä, etä sinulla on apua ja tukea jaaiot asiasta jutella. Tsemppiä sinulle haastavassa tilanteessa
 
Ei tuossa tilanteessa ollut mielestäni ennenkuulumatonta ottaa poikaa tukasta kiinni. Varmasti myös osittain vaistomainen reaktio. Poika oli selvästi siinä mielentilassa, ettet olisi puhumalla saanut rauhoittumaan ja vauvakin oli jo vaarassa. Hyvä on myös että koet asiasta tunnontuskaa, sillä tukistaminen täytyy olla se viimeinen keino juuri silloin kun joku on vaarassa loukkaantua lapsen käytöksen vuoksi. Tällöin kynnys tukistaa uudelleen pysyy korkeana.
Jos haluat, voit jutella poikasi kanssa tapahtuneesta ja pyytää anteeksi. Samalla kuitenkin painotat sitä, että poika käyttäytyi huonosti ja vaaransi pikkusisaruksen turvallisuuden, mitä ei ehdottomasti voi hyväksyä. Tsemppiä!
 
[QUOTE="Entinen Ksantippa S.";28760175]Onko teillä useinkin aikuisten kesken tuollaisia välikohtauksia? Jos on, niin en yhtään ihmettele, ettei lastenkaan kanssa löydy sen parempia keinoja.

Näissä vertauksissa on sellainen pieni ongelma, että lapset ovat täällä vasta ihan alkutaipaleellaan, tunnistamassa tunteitaan ja opettelemassa itsehillintää. Ja jos he eivät opi sitä aikuisten esimerkistä, eivät he sitä opi mitenkään muutenkaan.[/QUOTE]

Sanoinko, että on? Etkö osaa lukea?

Sen takia kirjoitin niin, että mun mielestä vertaukset lasten ja aikuisten välillä on typeriä. Koskaan en ole lapsiani tukistanut tai muutakaan, mutta eipä ne koskaan ole tahallaan vahingoittaneet toisiaan pahasti, vauvaa ei ole lupa satuttaa yhtään ja isoveli tietää sen.
 
[QUOTE="viivii";28760399]Älkää nyt helvetti sanoko että oikein oli:O Kummallista porukkaa?
Kun ei se ole oikein että pientä lasta revitään tukasta:([/QUOTE]

Ei se missään nimessä ollut oikein tukistaa, mutta inhimillistä. Ap säikähti vauvan puolesta ja totta kai silloin tekee sen nopeimman ratkaisun tilanteen pelastamiseksi. Se liitettynä väsymykseen eli alentuneeseen kykyyn arvioida tilannetta johti tukistamiseen.
 
[QUOTE="viivii";28760399]Älkää nyt helvetti sanoko että oikein oli:O Kummallista porukkaa?
Kun ei se ole oikein että pientä lasta revitään tukasta:(

Ei se missään nimessä ollut oikein tukistaa, mutta inhimillistä. Ap säikähti vauvan puolesta ja totta kai silloin tekee sen nopeimman ratkaisun tilanteen pelastamiseksi. Se liitettynä väsymykseen eli alentuneeseen kykyyn arvioida tilannetta johti tukistamiseen.[/QUOTE]
Miksi hankitte toisen lapsen?..Vauva menee aina sen esikoisen edelle,huomattu on. Ja tuntuu julmalta. 3,5vuotiaskin on yhä pieni lapsi, se sinun vauvasi, älä unohda häntä ja ala kohtelemaan vanhempana kuin on. Ja mitä vähemmän annat esikoiselle aikaa ja huomiota, sen enemmän hän tulee kiukuttelemaan...
 

Similar threads

Y
Viestiä
4
Luettu
2K
V

Yhteistyössä