\
Alkuperäinen kirjoittaja 10.05.2005 klo 21:46 Heluna kirjoitti:
Tämä sivuaa vähän samaa aihetta kuin JenniV:n kysymys. Itse en koe synnytys pelkoa (ainakaan vielä) mutta vähän jännittää ja hermostuttaa. Toinen kerta mulla tulossa kesäkuussa. Esikoisen synnytyksessä ei ollut ongelmia, mutta supistus kivut yllätti ja olinkin aivan kauhuissani ja jäykkänä kivusta. Epiduraali tuntui kuin olis taivaaseen astunut. Mieluiten en kuitenkaan ottaisi epidiraalia kun se sitoo sänkyyn ja siihen yhteen asentoon. Olis kiva jos pystyis olemaan rennompi ja edes jollain tasolla hallitsemaan tai sietämään kivun tunnetta. Mutta mieten? Onko kellään kokemusta rentoutus-/ hengitys tekniikoista, joogasta tms.? onko ollut apua? Olisko jotain hyviä nettilinkkejä?
Minulla oli tuon esikoisen synnytyksessä aivan samanlainen kokemus, kivut yllättivätkin kovuudellaan ja lopulta sain epiduraalin ja ah sitä onnea.
Kuopusta odottaessa aloitin äitiysjoogaan noin viikoilla 30 ja kurssia riitti laskettuun aikaan asti. Sieltä sain todella hyviä neuvoja juuri hengityksen apuna käyttämiseen rentoutuksessa.
No kun supistukset nyt alkoivat, koitin pysyä mahdollisimman paljon jaloillani ja liikkeessäkin, hengitellä ja rentoutua. Supistusten voimistuessa en olisi edes pystynyt olemaan pitkälläni!
Sairaalaan tullessa supistukset jatkuivat älyttömän kovina, mutta parhaani mukaan koitin keskittyä, rentoutua ja hengitellä. Pitkälläni makasin vain kun oli aivan pakko, eli sydänkäyrää otettaessa ja sisätutkimusten ajan.
Kun en enää 'nahoissani pysynyt' siirryttiin synnytyssaliin jossa en todellakaan halunnut sängylle makaamaan - pääsin keinutuoliin ja sain ilokaasun käyttööni - taivas aukeni siitä! Keinutuolilla keinuttelu ja ilokaasu auttoivat todella keskittymään. Kun piti laittaa taas piuhoja enkä halunnut makaamaan sain sellaisen seisontatelineen jossa hetken kärvistelin, kunnes jo oli pakko mennä sängylle puolimakuulleen että saivat kalvot puhkaistua.
Samassa ilmoittikin kätilö että olen jo 8 senttiä auki ettei enää ehtisikään mikään puudutus, pari imaisua ilokaasua ja sain ponnistaa.
Kätilön neuvojen mukaan onnistuin ponnistamaan tarpeeksi varovasti, säästyin leikkaamisilta ja tikeiltä.
Eli kiteytettynä: Minun synnytykseni oli nopea ja 'miellyttävä' juuri tuon hengitystekniikan ja liikkumisen myötä, jos suinkin pystyt niin käy ihmeessä äitiysjoogassa tai ihan tavallisessa joogassa ennen synnytystä!