Refluksimittaus jännittää

Kertokaas kokemuksianne siitä? Kotiin siis tullaan sen nenä-mahaletkun ja laitteen kanssa vuorokaudeksi 1v 5kk pojan kanssa..Hirvittää, että miten kaikki menee.. Ja sen letkun laitto... Kärsiikö sitä olla ees ite katsomassa.. :ashamed:

 

MÄ kun oon luullut että siinä laitetaan vain sellanen ph mittari ruokatorveen ja sitä pidetään vuorokausi...
Oon itekin tästä kiinnostunut,on varmaan meillä edessä!!
POika 8 kk.

 

Pelottaa ja jännittää ja... Lähinnä meillä kuiteski se, et lapsi lopettaa taas syömisen, kun ei se nenämahaletku miltään mukavalta tunnu, vaikka niin väittävät, ettei lapsi sitä huomaa. Toiset huomaa, toiset ei...
Toisaalta meil ois ehkä voitu välttää toimenpide oikean maidon löytämisellä ja ruokavaliolla, mutta tähän on nyt tultu. Huomenna tyksiin!

 

Olen kuullut, että kaikki eivät edes huomaa sitä piuhaa ruokatorvessa jne. Totta kai se itketyttää se piuhan laitto, mutta on aika nopsaan paikallaan. Meillä muksulla meni aika huutamiseksi se vuorokausi, mutta hengissä selvittiin! Oletan, että meidän lapsella oli jo ruokatorvi niin huonossa kunnossa ja siksi mittaus oli vaikepampaa. Meillä ei lapsi syönyt kyllä oikeastaan lainkaan niin kauan kuin piuha oli paikallaan. Kaikilla ei tosiaan noita syömisvaikeuksia ole piuhan kanssa, meillä oli niitä jo ennestäänkin.

Lähinnä petyin siihen, että olin odottanut tuota mittatusta todella paljon ja toivonut sen vievän meillä asioita eteenpäin. Vaikka refluksi todettiin ja lääkäritkin saivat sairaalassa siitä ihan mustaa valkoisella, ei mikään muuttunut. Enää mua ei pidetty ehkä yhtä vainoharhaisena, mutta hoito oli ihan sama kuin ennen mittaustakin. Tutkimukset refluksin syystä jäivät siis ihan auki ja kukaan ei ottanut kantaa korvikeen vaihtoon tai vaatimuksiini tehokkaammasta happolääkkeestä. Saimme Zantac reseptin käteen ja passituksen kotiin sekä lääkäriltä kannustavat sanat, että kyllä se yleensä kahteen vuoteen mennessä helpottaa. Tosi kannustavaa silloin, kun lapsi oli 5 kk ja ei jaksanut itse seuraavaa viikkoa ajatella. Mulle jäi siis paha maku suuhun siitä sairaalareissusta. :|

 

Meidän neidille tuo mittaus tehtiin 2 kk:n iässä ja hieman itki kun letkua laitettiin. Mutta todennäköisesti siksi, koska häntä pidettiin kiinni lujasti kaikista raajoista ja päästä... Vuorokausi meni suht nopeasti, eikä lapsi tosiaan ollut moksiskaan siitä letkusta. Pois otettaessa ei sanonut juuri mitään.
Mutta vaikka mittaus tehtiin ja refluksi todettiin, niin tällä selvitysten tiellä sitä ollaan edelleenkin. Puklua ja nieleskelyjä riittää vaikka naapureille jakaa...

 

Maanantaina laitetaan piuhakkeet pojalle ja tullaan kotiin sitten mittauslaitteen kanssa. Jännittää vähän edelleen, että miten se vuorokausi sitten sujuu.... :/

 

Meille lääkäri sanoi että näin "isolla" voi pulautukset olla alkaalisia eikä kaikki happamia.Että se ph mittari ei lue kuin happamat.
Sanoi että ei siks tehdä tuota mittausta vaan aletaan suoraan Prepulsid hoito.Ens ke aika lekurille ja sitten aletaan lääkitys.

 

Heili Karjalasta: isompi lapsi saattaa huomata paremmin jo sen letkun joten voi olla että pitää vähän enemmän vahtia... ja yrittää vaikka lahjoa ja kiinnittää huomiota muualle että ei näprää sitä... Tsemppiä koitokseen =) Hyvä kun saatte teidän asioita eteenpäin!

 

ja vaikka ruokatorvessa oli jo paha tulehdus, joka oli todettu tähystämällä, meni tuo mittausvuorokausi tosi hyvin. Mittarin alitto oli vähän ilkeän näköistä, mutta ei sen kauheampaa kuin nenämahaletkun laitto. Suurin huuto tuli röntgenissä kun piti olla paikallaan kun kuvattiin, että mittari oikeassa paikassa.

Poika söi ja nukkui ihan normaalisti koko vuorokauden. Tuloksena vaikea refluksi ja poika leikattiin parin viikon päästä mittauksesta. Nyt refluksi ei enää vaivaa.