rauhassa nukkumaan

[innukka]

Meille on kehittynyt nukkumaanmenosta melkoinen ongelma.
Tytär on pian 2v6kk, ja jätimme pinnasängyn pois tytön ollessa 2v2kk, eli joulukuun alkupuolella.
Opetimme tyttöä nukkumaan omaan "isojen tyttöjen" sänkyyn (aina ennen nukkunut pinnasänkyyn nukuttamatta, tai vahtimatta) siten, että istuimme ovensuussa tuolissa, jottei tyttö nousisi sängystään, mitä hän kyllä alkuun teki.
Tähän tuli oma rutiini, ja tyttö nukahtikin melko hyvin omaan sänkyynsä, mutta heräili öisin ja halusi meidän sänkyyn, ja tulikin sinne itse, kun itse pääsi sängystään liikkeelle.

Nyt kun on aikaa kulunut, on ollut kaikenlaista flunssaa, ja oli raju vatsatautikin, jonka vuoksi nukkuminen omassa sängyssään ei tullut kuuloonkaan. Tytär siis oppi nukkumaan meidän sänkyyn, ja hän tottui vielä siihen, että jäin häntä aina nukuttamaan siten, että jäin viereen makaamaan.

Tämänhetkinen ongelma on siinä, että haluaisin mieheni kanssa myös viettää iltaisin yhteistä aikaa, mutta se ei onnistu, sillä tuntuu ylivoimaiselta saada lapsi rauhassa nukkumaan;
- milloin hän pyytää vettä, milloin on pissahätä (käyttää vielä vaippoja), milloin hän haluaa peittoa päälle, ja milloin on pipi missäkin..
Olen ottanut periaatteen, että ainoastaan kerran annan juotavaa, ja kerran otan potalle, mutta nuo pipi-asiat "syynään" aina ennen petiin menoa...

Tänäkin iltana tuli tenkkapoo, kun en saa tyttöä millään kuuntelemaan ehdotuksiani, että äiti istuu ovensuussa tuolilla, ettei ole mitään hätää, sillä tyttö huutaa, ja raivoaa, ja itkee hirveästi.
Lopulta tilanne menee siihen (minkä tiedän ettei niin saisi tehdä), että itse raivostun lapselle, ja huudan, että nyt pää tyynyyn, ja silmät kiinni..
Tosin, ei sekään mitään auta.

En tiedä saako tästä selvityksestä mitään tolkkua, mutta ongelmana on se, että millä saada voimakastahtoinen lapsi rauhassa nukkumaan, ja miten toimia, ettei pidä itse hermostua.. Eli miten selvittää tilanne, ja saada lapsi nukkumaan, ilman ettei tarvitse viereen mennä, ja ettei jatkuvasti tarvitse passata, sillä lapsi osaa käyttää hyväkseen aikuista niin ovelasti, että sen huomaa vasta, kun se on tapahtunut.. .. kuten meidän tilanteessa.
Mainittakoon vielä, että mieheni kertoo nukkumaanmenon olevan helpompaa, kun hän on tyttären kanssa kahdestaan kotona, kun itse olen esim. iltavuorossa...
Ei sekään voi olla ratkaisu, että itse lähden aina kotoa pois, kun on lapsen nukkumaanmenoaika, ja tulen kotiin vasta, kun lapsi on nukahtanut..

Auttakaa, te joilla ollut samankaltaisia ongelmia.
Rakastan tytärtäni yli kaiken, enkä halua, että aina iltaisin viimeisenä, kun tytär nukahtaa, joudun korottamaan ääntäni hänelle..
Haluan vain, että hän nukahtaisi rauhassa, ja että minulla säästyisi hermot..
:'(

Kiitos teille, jotka jaksoitte lukea, ja kaunis kiitos niille, jotka näette vaivan, ja vastaatte tähän.
Mukavaa kevättä, ja voimia kaikille omissa jutuissa.

 

[mia]

Hei!

Meillä tyttö 2v8kk ja hyvin samanlaista touhua nukkumaan meno (tosin joskus menee nukkumaan ilman ylimääräistä huomiota).
Itse olen myös aika neuvoton välillä. Yritän olla puhumattakaan mitään mutta tyttö itse rupeaa temppuilemaan ja tulee pois huoneesta. Hän haluaa että tietty aika on hänen ennen kuin menee sänkyyn. Olen huomannut että ottaa sen aikansa on äiti sitten ärtynyt tai ei. Meidän tytöllä on muutenkin kova oma tahto päivälläkin ja nukkumaan mennessä se vielä tulee enempi esille.
Toivon vain että tämä ikävaihe näin voimakkaine "uhmineen" menee pian ohi.
Voimia sinne, tiedän todella mitä se pahimmassa tapauksessa on.

 

[innukka]

Iso kiitos tuosta.
Helpottaa tietää, että muuallakin on samanlaista..

Tottahan se on että lapsi on lapsi vain pienen hetken, ja sen hetken kun osaisi itse käyttää siten, että voisi tietää toimivansa oikein, ja oikeudenmukaisesti...

Voimia myös sinne :flower:

 

[Miili harmaana]

Meillä ei ainakaan vielä oo tota nukahtamisongelmaa, kaikenlaista muuta nukkumisongelmaa kylläkin, eli yöt on aika "vilkkaita". Voisko olla niin että sun lasta pelottais uudessa "isossa" sängyssä? Mä laitoin poikani sänkyyn pinnasängystä ne pinnasuojukset tuomaan tuttuutta ja turvaa. Ja voishan sitä sänkyä varmaan vaikka peitolla pienentää muutenkin, jos tarvii.
Ihan niinkun kerroit; hermostuminen ja huutaminen ei auta yhtään, päinvastoin, nukahtaminen vaan vaikeutuu. Joskus kun meillä menee päiväunille meno pitkäks ja sit hankalaks ja hermostun, niin paan suuni tiukasti kiinni ja päätän et yhtään sanaa ei tuu ulos. Yleensä kun tän on ajatellu niin on jo ite rauhottunu ja puhuu taas lapselle kauniisti. Jostain joskus luin että "päättäväisesti mutta hellästi" ja niin oon yrittäny laittaa lapsen takaisin sänkyyn jos yrittää sieltä karata.
Voimia sulle! Ei tääkään ongelma ikuinen oo.

 

[Miskan äiskä]

Onnistuuko jos mies laittaa tytön nukkumaan vaikka olet kotona? Meillä se toimi vähän aikaa jossain vaiheessa lapsen ollessa alle 1v. Kannattaa tehdä tytölle selväksi, että nyt nukutaan, ollaan käyty pissalla, hoidettu pipit ja juotu, joten ei ole mitään hätää ja äiti on lähellä jos tarvitsee. Kannattaa myös päivällä ja illalla tarpeeksi sylitellä ja lukea kirjaa ja olla lähekkäin, niin läheisyystankkauskin on tehty ennen nukkumaan menoa. Tiukka, mutta silti lempeä ja lasta ymmärtävä linja on paras, mutta ei helppo löytää.

Meillä poika jää nätisti itsekseen nukahtamaan omaan sänkyyn illalla eikä nouse pois, vaikka nukkuu jo tavallisessa sängyssä. Kannattaa näköjään pitää siitä kiinni myös jatkossa, niin saa tehtyä illalla kotihommat yms jutut rauhassa.

Tsemppiä ja jaksamista! :hug: