raskauspahoinvointilääkitys - kokemuksia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yökkäilijä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

yökkäilijä

Vieras
Ensimmäisessä raskaudessa paha pahoinvointi vkot 4-24, saikulla osan ajasta yms. Nyt toinen raskaus alussa, pahoinvointi alkoi suunnilleen hedelmöittymishetkellä, tuntuu pahenevan vaan (nyt 7+3), pahoinvoinnin lisäksi hirveä väsymys, mies paljon reissussa, esikoinen 1v 5kk (hoidetaan kotona) - en suoraan sanoen tiedä, miten jaksan ja kestän. Eli lienee pakko ainakin kokeilla lääkitystä.

Haluaisinkin nyt kuulla muiden kokemuksia eli onko pahoinvointilääkitys auttanut ja kuinka paljon sekä onko ollut sivuvaikutuksia.
 
Kaikki ns. kotikonstit (rannekkeet, B-vitamiini yms.) jo kokeiltu, samoin akupunktio - mikään ei auttanut viimeksi, tuskinpa auttaa nytkään.

En minäkään lääkkeitä haluaisi, mutta kun on esikoisesta pidettävä huoli.
 
Mulla ei ollut ikävä kyllä lääkityksestä minkäänlaista apua. :/ pari viikkoa kokeilin primperan peräöpuikkoja, mutta lopetin, kun ei siitä ollut mitään hyötyä. välillä tuntui, että teki jopa olon pahemmaksi..
Voin pahoin viikot 5-n.32. välillä kävin tiputuksessa hakemassa nesteytystä ja energiaa, muutoin makasin 24/7 pimeessä huonessa. En tiedä miten olisin selvinnyt, jos siinä olisi ollut vielä muita lapsia huollettavana...
 
miten te jaksatte tsempata itsenne uutta raskautta varten,te joilla ollut noinkin pahana.?mulla vaikeuksia...toisaalta haluan,toisaalta kammottaa koko ajatus....
 
Alkuperäinen kirjoittaja myöspahoinvoiva:
minulla sama huoli.tosin vielä en ole raskaana.suunnitelmissa olisi mutta pelottaa jo valmiiksi : ( voimia sinulle ap!

Kiitos. Toivoin niin, että tällä kertaa olisi helpompaa, mutta... Toivottavasti sinulla on! :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja myöspahoinvoiva:
miten te jaksatte tsempata itsenne uutta raskautta varten,te joilla ollut noinkin pahana.?mulla vaikeuksia...toisaalta haluan,toisaalta kammottaa koko ajatus....

Ajattelin kauan, että ei koskaan enää. Sitten kai aika kultasi muistot? Tai muisti petti pahasti? :D Muistelin kai jotenkin, että voin huonosti kuukausikaupalla, mutta kyllä se varmaan siitä. En ajatellut, että joka ikinen päivä on kestettävä ihan erikseen... (tyhmätyhmätyhmä)

Mutta kaipa se ajatus pienestä nyytistä, vauvan tuoksusta, silkinpehmeästä poskesta innosti ryhtymään tähän? Ja jonkintasoinen dementia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja myöspahoinvoiva:
miten te jaksatte tsempata itsenne uutta raskautta varten,te joilla ollut noinkin pahana.?mulla vaikeuksia...toisaalta haluan,toisaalta kammottaa koko ajatus....

Mulla ekassa raskaudessa ei ollut pahoinvointia liki lainkaan...toinen raskaus oli niin hirveä että välillä teki mieli heittää ittensä jojoon. Kolmannen lapsen toisaalta halsuin, mutta ajattelin etten enää kestä uutta raskautta. 5 kk pikkukakkosen synnyttyä tein sitten positiivisen raskaustestin :o

Jotta eipä siinä vaihtoehtoja sitten enää ollut :laugh:

Nyt viikkoja 29 ja pahoinvointi takanapäin...onneksi tässä raskaudessa pääsin vähän helpommalla kuin kakkosta odottaessani.
 
Alkuperäinen kirjoittaja myöspahoinvoiva:
miten te jaksatte tsempata itsenne uutta raskautta varten,te joilla ollut noinkin pahana.?mulla vaikeuksia...toisaalta haluan,toisaalta kammottaa koko ajatus....

Emmä vielä tiedä... :/ Aina olen haaveillut useammasta lapsesta, mutta hirvittää kyllä hitosti, vaikka kuinka yritän ajatella, että jokainen raskaus on erilainen.
Ja aika kultaa muistot. :xmas: enää en ole läheskään niin kauhuissani, kuin silloin odotusaikana, jolloin vannoin jättäväni lapsenteon tähän yhteen.
 
kiitos,ap : ) luulen kyllä että se kolmas kerta ei ehkä poikkea kovasti näistä kahdesta edellisestä..ikävä kyllä ; ) ja tuo aika on kyllä aika pirulainen kultaamaan muistoja,yhdistettynä vauvakuumeeseen !
 

Yhteistyössä