Raskauspahoinvointiennätys?

  • Viestiketjun aloittaja raskaana
  • Ensimmäinen viesti
12+
Mulla on ollut rv 5+ lähtien eikä vieläkään oo ihan loppunut. Parempaan päin tosin ollaan menty huomattavasti, enää en oksenna ihan joka päivä. 2vkoa olin sairaslomalla pahimmassa vaiheessa.
 
vieras
Sama vieras vielä jatkaa. Oksentelin siis jokapäivä tolle 19 viikolle asti, ja useasti päivän aikana. Sen lisäksi oli ällötys olo ihan kokoajan.
Ei oo helppoo olla raskaana. :/
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulla jatku 19 viikolle asti jokapäiväisenä, sen jälkeen viikolle 22 aina sillon tällön. Sit tuli tauko ja alko uudestaan loppuvaiheessa.
Jaksamista!
Ounou :( Olitko huonossa kunnossa synnyttämään mennessä? Miten jaksoit tehdä jokapäiväiset jutut? Musta tuntuu, että kämppä on kuin pommin jäljiltä ja en vaan jaksa enkä pysty siivota ja miestä ei haittaa :(
Ja kiitos!
 
vieras
Veikkaan että kuukauden päivät vielä kestää. Mutta älä ajattele aikaa, vaan keskity siihen että lepäät ja syöt paljon. Jälkeenpäin ajateltuna aika on lyhyt. Keskity siihen positiiviseen ihanaan asiaan jonka takia tässä kärvistelet ja ole onnellinen siitä että kaikki on hyvin. Kerran keskenmenon kokeneena tiedän että siinä vaiheessa haluaisi vaikka kestää kolmen vuoden pahoinvoinnin mielummin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Faerie:
Tytöistä mulla oli vaan pari viikkoa kuvotusta, poikaa odottaessa oksensin lähes päivittäin suunnilleen rv18 asti..
Mahtaisiko siis vauvan sukupuoli vaikuttaa asiaan? Onko muilla kokemusta?
En tiedä.. Yleensähän sanotaan tyttöjen aiheuttavan äidille pahoinvointia, mulla se oli just päinvastoin :D

Lis. Kait se on enemmänkin raskaushormonin määrästä riippuvainen.
 
onpas outoa
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Veikkaan että kuukauden päivät vielä kestää. Mutta älä ajattele aikaa, vaan keskity siihen että lepäät ja syöt paljon. Jälkeenpäin ajateltuna aika on lyhyt. Keskity siihen positiiviseen ihanaan asiaan jonka takia tässä kärvistelet ja ole onnellinen siitä että kaikki on hyvin. Kerran keskenmenon kokeneena tiedän että siinä vaiheessa haluaisi vaikka kestää kolmen vuoden pahoinvoinnin mielummin.

Onpas ohje, syö koko ajan ja paljon. Paljonko sulla paino nousi? Kellä maistuu ruoka pahoinvoinnissa?
 
Lilli
Mulla alkoi pahoinvointi ennenkuin tajusin olevani raskaana ja jatkui siihen asti kun synnytin. Kahden kohdalla oli pahin, tais olla poikien. Oli aika hankalaa olla töissä kun sai jatkuvasti käydä oksentamassa.
 
jaa
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Faerie:
Tytöistä mulla oli vaan pari viikkoa kuvotusta, poikaa odottaessa oksensin lähes päivittäin suunnilleen rv18 asti..
Mahtaisiko siis vauvan sukupuoli vaikuttaa asiaan? Onko muilla kokemusta?
no tytöistä ei kokemusta. Poikaa odottaessa oksensin päivittäin 17. viikolle asti.
 
Hieman helpotusta tuo pienet ateriat ja kylmä syötävä. Mieluummin siis syöt useita kertoja vähän kuin kerralla paljon. Jogurtit, viilit, hedelmät jne on hyviä välipaloja. Muutenkin kevyttä ja monipuolista ruokaa.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulla jatku 19 viikolle asti jokapäiväisenä, sen jälkeen viikolle 22 aina sillon tällön. Sit tuli tauko ja alko uudestaan loppuvaiheessa.
Jaksamista!
Ounou :( Olitko huonossa kunnossa synnyttämään mennessä? Miten jaksoit tehdä jokapäiväiset jutut? Musta tuntuu, että kämppä on kuin pommin jäljiltä ja en vaan jaksa enkä pysty siivota ja miestä ei haittaa :(
Ja kiitos!
Ihan ok kunnossa olin kun menin synnyttämään.
En jaksanutkaan tehdä jokapäiväisiä juttuja mitenkään. Olin töistä sairaslomalla monta kuukautta, muutettiin just ku raskaus oli viikolla 6. Muuttotavaroista suurin osa pysyi purkamattomina rv 25 asti. Meillä oli sottasta ja ruokakin oli aina mitä nopeiten pysyt tekemään... Olin kyllä ihan totaalisen kyllästynyt tuohon järkyttävään pahoinvointiin.
Syömisen jälkeen oli aina mentävä kiireesti makaamaan ettei vaan oksennus tullu. Jos jäi yhtään pystyyn ni piti juosta vessaan kiireesti.
Muutaman kerran aukaisin auton oven vauhdissa ku oksennus tuli arvaamatta jne.
Ihme kumma sain itseni pysymään kuiteskin siinä kunnossa ettei tiputukseen tarvinu mennä ja painokin kasvo.
Mutta kyllä mä sit yritin syödä ja juodakkin!

Synnytys oli kuiteski helppo! Sitähän sanotaan, että mitä vaikeampi raskaus sen helpompi synnytys.
Synnyttäisin kyllä paljon mielummin kuin olisin raskaana.

 

Yhteistyössä