Raskausdiabetes ja käynnistys?

Käynnistetäänkö diabetesäitien synnytys muita useammin? Jos, niin mistä syystä, muusta kuin jos vauva arvioidaan isoksi?

Kokemuksia? Itsellä nyt rv 36+0, ylihuomenna paino- ja synnytystapa-arvio. R-diabetes on ja insupiikit käytössä. Tähän asti vauva on kasvanu ihan käyrillä. Jännittää...

 

ei käynnistetä.
mulla ollut 3 kertaa r-diabetes.
myöskään ystävääni ei käynnistelty vaikka insuliinia piikitti ja oli muutenkin vaivoja.
kun lapsesi on normikokoinen ni ei toivookaan.
mulla on käynnistetty yksi synnytys mutta syynä ei ollu diabetes vaan se kun lapsivettä ei ollut enää kun liru.

 

No ainakin kättärillä sanottiin että yliaikaiseksi ei anneta mennä. Mulla käynnistettiin rv 40+1

 

muistaakseni eikös rd vauvat käynnistellä pari viikkoa ennen laskettua jos on jotain isokokosta vauvaa luvassa mutta mites käyrillä olevat.taitaa olla sekin lääkäristä kiinni .Itse kävin kolmella eri lääkärillä ja jokainen oli eri mieltä .Onneksi viimenen tohtori tuli siihen tulokseen että keisarinleikkaukseen,koska lapsi oli sen verran iso että olisi voinut juuttua synnytyskanavaan.

 

nii,jos lapsi on iso niin kyllä käynnistää silloin. koska se makrosomia on vaarallista vauvalle.
ei makrosomiset saa kyllä kölliä pitkään. ainakin taysissa..

 

Mulla oli vajaa kolmekiloinen ja tosiaan sanoivat ettei yli anneta mennä, mutta isokokoisista kattovat keuhkojen kypsyyden ja tekevät sen perusteella sitten päätöksiä.

 

Ei anneta yleensä mennä yliaikaseks ja usein joudutaan käynnistämään juuri painon takia 37-38 rv:lla.Varmistetaan kyllä tavallisesti ennen käynnistystä tai sectiota vauvan keuhkojen kypsyys - diabeetikkoäitien vauvathan saattavat olla viikkoihinsa nähden vähän epäkypsempiä.

 

Mulla ollut kolmesti insuliinihoitoinen rd. Lapset joka kerta kasvaneet ihan käyrien mukaan. Esikoinen syntyi rv 35+2 joten hänen kohdalla ei käynnistyksestä ehditty ees puhua. Kahdesta muusta lääkäsi on sanonut rv 36 aikoihin, että sitten rv 40 ultraan ja sitten katotaan sitä käynnistystä. Lapset siis tuolloin rv 36 ihan käyrien mukaan oikean kokoiset. No kertaakaan ei oo käynnistetty ku noi kaks muuta on sit syntyny rv 38+1.

 

Huomenta ja kiitos vastauksista!

Onko teillä ollut muuta kremppaa rd:n lisäksi? Mulla turvotusta ja verenpaine koholla, mutta vielä ei tartte myrkytyksestä puhua, pissa puhdas.

Onkos tää vähän sairaala- ja lääkärikohtainen juttu, käynnistys?

 

upsis...

 

ei käynnistetä, paitsi jos näyttää siltä, että laplsi kasvaa niin isoksi, että koon takia joutuu käynnistämään

 

jos insuliinilla niin 40+0 jos ei ole iso, 38+0 jos iso vauva tulossa

 

ja itselleni ajankohtaista aihetta. Mulla rd ja insuliinihoidolla mennään. Kolmas raskaus ja kahdessa ensimmäisessä selvitty pelkällä ruokavaliolla ja nyt se ei ole enään auttanut, joten jouduin aloittamaan insuliinihoidon. Aamupalaa, lounasta, päivällistä ja iltapalaa ennen pistän lyhytvaikutteista ja yöksi pitkävaikutteista insuliinia. Olisin kuullut mielelläni vielä muiden kokemuksia käynnistyksestä. Itselläni pe äippäpoli ja silloin taas viisaampi. Tähän saakka vauva kasvanut käyrillä, mutta vatsanympärys yläkäyrällä... Itse olen menossa Hyvinkäälle, joten jos jollain sieltä tietoa niin mielelläni kuulisin.. Kiitos ja kumarrus

Pulmu rv 31+6

 

Kyllä mun tutuilla raskausdiabeetikoilla on käynnistelty vähän etuajassa, tyyliin rv 38.

 

:flower:

 

aihe kovasti. Kertokaa te jotka asiasta jotain tiedätte. Oon googlettanut ja sieltä jo asiasta, jonkin verran lueskellut..

 

Ei käynnistetty, syntyi 40+2. Ruokavaliohoidolla tosin.

 

Käynnistys taitaa olla hiukan sairaala- ja tapauskohtainen. Minua hoidettiin Helsingin Naistenklinikalla (NKL). Minulla todettiin raskausajan diabetes rv25 sokerirasitustestissä. Aluksi hoitui tiukalla ruokavaliolla, mutta loppuvaiheessa (n. viimeiset 2kk) jouduin aloittamaan myös iltainsuliinien pistokset. NKL on tässä aika tiukka, jo pienissä raja-arvojen ylityksissä suositellaan heti insuliinin aloittamista. Kävin ultrassa n. 3 viikon välein, poika kasvoi koko ajan keskikäyrillä. Synnytyksen käynnistys (kypsytys tableteilla) aloitettiin 3 päivää ennen laskettua aikaa ja poika syntyi 2 päivää ennen laskettua aikaa. NKL ei halua päästää insuliinihoitoisen raskausajan diabeteetikon synnytystä yli lasketun ajan, vaikka sikiön kasvu olisikin normaali. Poika syntyessään 3065g ja 53cm. Raskausajan diabetes oli myös yksi syy (muita syitä sikiön välillä heikommat sykkeet ja avotarjonta), jonka vuoksi synnytys päätyi sektioon, vaikka oli sujunut hyvin ponnistusvaiheeseen asti. Synnytyksen jälkeen pojalta mitattiin paljon verensokeriarvoja, ja tässäkin NKL:lla on tiukimmat rajat. Jos lapsen verensokeri alittaa 3.0 rajan, täytyy saada 3 ylittävää mittausta ennenkuin kuin kotiudutaan. Muualla maailmassa, ja Suomessakin, raja-arvo on 2.6. Tämän vuoksi jouduimme olemaan sairaalassa 5 päivää, kun minulla nousi maito vasta 4. päivänä ja osa kätilöistä ei suostunut antamaan pojalle lisämaitoa, sen vuoksi sitten välillä pojan verensokeri laski alle 3.0 (2.7-2.9). Pojan verensokerin mittaaminen oli aika rankkaa, kun pojalla oli niin hoikat reidet, ettei sieltä saatu veritippaa puristettua, ja yleensä yritettiin 2-3 kertaa per mittaus. Lopulta aina päädyttiin lämmittämään vesipussilla kantapäitä ja sieltä sitten pistettiin koeputkeen verta. Ja näitä mittauksia siis tehtiin 3-4 vuorokaudessa (myös öisin). Onneksi poika sai olla kuitenkin vierellä. Nyt poika on 6 viikkoinen, syö paljon ja nukkuu hyvin eli loppujen lopuksi kaikki on mainiosti pienistä vastoinkäymisistä huolimatta

 

Minulla insuliinihoitoinen raskausdiabetes ja käynnistettiin vasta 41+3. Vauva oli vähän yli nelikiloinen.

 

Kaikki hiilihydraatit muuttuvat elimistössä sokeriksi. Hyvähiilihydraattisen ruokavalion teho painonhallinnassa perustuu siihen, että se vaikuttaa elimistön insuliinintuotantoon. Insuliini on "lihotushormoni", jota ilman ihminen ei liho. Jos ihmisen elimistö erittää liikaa insuliinia (kun sekä maksan että lihasten glykogeenivarastot ovat täynnä, ylimääräiset hiilihydraatit muuttuvat elimistössä ylimääräiseksi rasvaksi), paino nousee. Kun vähennät ruokavaliossa hiilihydraattien määrää, insuliinin eritys alkaa laskea automaattisesti. Insuliinitason laskiessa elimistö tasapainottuu ja alkaa polttaa rasvaa.
http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2034&fuclass=all&specdiet=none&items=200&from=top&portion=100g&lang=fi


Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin, suomalaisasiantuntijat muistuttavat. Tähän ei riitä 10µg/vrk.

Tutkimusten valossa kaikkien hedelmällisessä iässä olevien naisten olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota riittävään D-vitamiinin saantiin jo raskautta suunniteltaessa, jotta äidin elimistön D-vitamiinipitoisuus olisi riittävä sikiön immuunivasteen kehittymiselle.

Tutkimusten mukaan D-vitamiinin vajaus on yleistä.

n. 40 000 suomalaista sairastaa I-tyypin diabetesta.

Vuonna 2001 tehty syntymäkohorttitutkimuksen mukaan 50µg/vrk D-vitamiiniannokset lapsilla vähensivät ykköstyypin diabeteksen riskiä 88 % . Virallinen suositus on 10µg/vrk edelleen. Tämä sairaus lisääntyy 4% vuosivauhtia, koska riittävän D-vitamiinin saannin ja I-tyypin diabeteksen yhteyttä ei tutkita.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm


Imeväisille D3-tippoja: D-tipat, Minisun Drops, Bioteekin TEHO D-tipat, Disney tipat, Gefilus Tipat + D3 tai DeviSol Drops


Tutkimussuunnitelma:
Alle 2-vuotiaalle annetaan 30µg D3-vitamiinia päivässä ja seurataan mm. autoimmuunitautien syntymistä.
http://www.hus.fi/default.asp?Path=1;28;2530;9899;9900;23600;44137


Raskausdiabetes ja D-vitamiini

D-vitamiinin piilevä puute on yleinen ja se liittyy raskausajan diabeteksen riskiin, osoittaa uusi Bostonin yliopiston tutkimus. Tulos on tärkeä suomalaisiakin ajatellen, sillä raskausajan diabetes on meillä varsin yleinen. Vaikka tauti yleensä paraneekin synnytyksen jälkeen, sairastuu nainen usein myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Jokaisen odottavan äidin seerumin D-vitamiinin pitoisuus tulisi mitata ja nostaa D-vitamiinilisällä viitearvon (75–150 nmol/l) puitteisiin.

Project Viva -tutkimukseen osallistui 1414 raskaana olevaa bostonilaista naista, joiden seerumin D-vitamiinin pitoisuus (joka Suomessa merkitään S-D-25) ja verensokeri mitattiin 26–28 raskausviikolla. Samalla tehtiin sokerirastuskoe. Boston sijaitsee suunnilleen samalla leveysasteella kuin Madrid ja Rooma. Siksi onkin yllättävää, että suuri osa tutkituista naisista poti D-vitamiinin puutosta.

Sokerirasituskoe antoi normaalin tuloksen 1087 naiselle, joista 44:llä (4 %) S-D-25 oli alle 25 nmol/l. Sokerirasituskoe oli epänormaali 159 naisella, ja heistä 9:llä (5,7 %) S-D-25 oli alle 25. Raskausajan diabetes todettiin 68 naisella, joista 9:n (13,2 %) S-D-25 oli alle 25. Tulokset osoittivat, että pieni S-D-25 lukema (alle 25 nmol/l) liittyy suurentuneeseen sokeritasapainon häiriöön ja raskausajan diabetekseen, kirjoittavat lääkärit raportissaan. Tällaisia lukemia esiintyy Suomessakin henkilöillä, jotka eivät ota riittävästi D-vitamiinia ruoan lisänä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2355

"Eurooppalainen D-vitamiinin asiantuntijatyöryhmä on huolestunut Euroopan väestön hälyttävästä D-vitamiinin puutteesta. D-vitamiini on tarpeen ravintolisänä jopa aurinkoisissa etelän maissa, kuten Espanjassa. Pohjoismaissa tarve on 100 mikrogrammaa (µg) päivässä. Ihmisen seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25) tulee olla yli 75 nmol/l. Suomessa viranomaiset suhtautuvat nihkeästi ravintolisiin ja pitävät siksi riittävänä 50 nmol/l ja pelottelevat yli 50 µg:n muka olevan vaarallista. Liian pieni D-vitamiinin saantisuositus ja ravintolisien vastustus maksavat yhteiskunnalle miljardeja euroja vuodessa."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2250

Kun D-vitamiinin pitoisuus seerumissa ylittää 82,5 nmol/l, vähenee tyypin 2 diabeteksen riski 25–40 %, ilmenee uudesta amerikkalaisesta tutkimuksesta. Se esitettiin perjantaina (23.6.2011) San Diegossa American Diabetes Associationin vuosikokouksessa, johon osallistui 13 000 diabeteslääkäriä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2099