Raskaus nitinää ja natinaa..

[Kitiskä]

Heti alkuu anteeksi nyt vaan että kitisen! Mutta..Selkää jomottelee ja vihloo ylhäältä alas, lonkkia tuikkii ja kävely tuntuu tosi kurjalta. Mahaa supistelee välillä tosi kipeästi ja päätäki särkee. Olo on siis ihan helvetin helmi!! Raskausviikko 25 menossa eli vielä tätä onnea ja autuutta kestänee (toivottavasti lähemmäs ainakin) sellanen 15 vk. Olen siis todella onnellinen vauvasta ja on kauan odotettu ja huolella valmistettu, mutta välillä ei vaan jaksaisi tätä olo tilaa. Painoa on tullu vajaa 10 kg, mikä varmaan ei paranna tätä tukalaa olotilaa yhtään, mutta minkäs teet kun sekin vaan nousee vaikka miten söisi tai oisi syömättä. Pinnakin on kun viulunkieli ja mies saa sitten kuulla kunniansa milloin mistäkin.

 

[Rytkäätys]

Joo, täällä vaivana närästys tällä erää. Ja huominen punnitus vituttaa etukäteen. Ensin oli alussa pahoinvointia aamusta iltaan, sitten syyskuun alussa alkoi jumalattomat päänsäryt, joita kesti päivittäin kaksi kuukautta, nyt n. 3 päivää viikossa särkee. Lisäksi siihen hemppa laski liian matalalle. Olo ei ole hehkeä mistään suunnasta katsottuna. Lapsi on toivottu ja odotettu, mutta minua kantaa päivä päivältä eteenpäin ajatus etten enää ikinä ole samassa tilassa :heart:

Niin ja onko se mulla nyt rv 23 tai 24.

 

[Milla]

*Halaus*

Mulla oli ihan samanlaista, oli se kyllä kurjaa! Nyt poika 10kk tuhisee tuolla sängyssään ja hullu mieleni miettii, josko tekaisi hälle pikkuveljen. Kiitos kuitenkin teille, en harkitse asiaa vielä hetkeen

 

[ap.]

"ihanaa" että on kohtalo tovereita Mullakin oli alussa tosi kovaa pahoinvointia ja sen jälkeen olin flunssassa joka teki olosta tosi kurjan, sitten alkokin jo noi supistelut ja muut kivut, että eipä ole tääläkään tervettä päivää nähty puoleen vuoteen! Päänsärkyä, närästelyä jne. on ollu tasaseen tahtiin koko odotuksen ajan, jotain tulee aina kun luulet olevasi vähän parempi.. Huoooh!

 

[Tinii harmaana]

Liityn marisijoiden kerhoon!
Täällä rv 32 menossa ja oon niiiiin kypsä tähän ainaiseen väsymykseen ja huonoon oloon. Esikkoa odottaessa tää oli sutä hyvää aikaa, nyt ei ole hyvää oloa mäkynyt viimeseen kolmeen kuukauteen ja sitä ennen vaivasi järjetön pahoinvointi.

Nyt on ongelmana närästys, vakava unettomuus, levottomat jalat, rytmihäiriöt ja liikalyöntisyys johon ihan lääkitys sekä hemppa laskenut ekaa kertaa elämässä ja olo on kuin tiskirätillä! Lisäksi tuntuu että maha on jo yhtä iso kuin esikolla ihan viimesillään ja olo on sen mukainen.

Kaikista pahinta on kuitenkin se että kotona jaloissa pyörii 1v3kk esikko joka ei anna hetken rauhaa ja päikkärit on turha toivo vaikka yöllä ois nukuttu 3h.

 

[Rytkäätys]

Joo, en tosiaan voi sanoa että "Raskaus on elämäni onnellisinta aikaa"

 

[Tinii harmaana]

Ainiin ja päivittäiset kovat päänsäryt on täälläkin olleet mukana aivan ekoilta viikoilta asti...

 

[vieras]

viikkoja 10 ja jumalaton päänsärky kokoajan kaikki etoo ja tekee huonoo, Huh huh, tää on kolmas raskaus ja ei kaks ekaa tämmöissiä ole olleet! Valivali!!!!!!!!!!

 

[Milla]

Ainiin ja päivittäiset kovat päänsäryt on täälläkin olleet mukana aivan ekoilta viikoilta asti...

Minulla oli kanssa, eikä minuun edes tehonnut se ainoa kipulääke mitä raskaana ollessa sai ottaa :O

 

[ap.]

Meille on esikoinen vasta tulossa, en tiedä miten sitä jaksaisi jos olisi toinen huollettava jaloissa. Miehelle oon sanonu, että toinen lapsi voidaan tehdä sitten, kun mies hänet kantaa. Lupaavalta näyttää, lääketiede kehittyy, kuka tietää vaikka saataisiin vielä joskus toinenkin

 

[Piika-äiti]

No, kohdassa 40+2 en enää saa nukuttua, kaikki asennot yrittää nukkumista on vaikeita. Taapero tahtoo nukahtaa pitäen kaulasta kiinni ja on vaikea olla turvallinen, lempeä ja unentuloa edistävä äiti, kun samalla liitoskipu viiltää koko alapäätä niin että olisi pakko parahdella...

Samalla aikaa kun vielä joku teinitriosta istahtaa yläkerrassa kesken stressaavan tenttiin lukunsa rumpujensa taakse ja vetäisee sieltä jotain etäisesti Paranoidiin tai Smoke on the Wateriin viittaavaa, niin hampaita saa purra yhteen niin että poskihampaiden paikat rapisee sijoiltaan.

Mutta kyllä tämä vielä joskus syntyy, itsenäisyyspäivän ja Lucian päivän välillä...

 

[Milla]

No, kohdassa 40+2 en enää saa nukuttua, kaikki asennot yrittää nukkumista on vaikeita. Taapero tahtoo nukahtaa pitäen kaulasta kiinni ja on vaikea olla turvallinen, lempeä ja unentuloa edistävä äiti, kun samalla liitoskipu viiltää koko alapäätä niin että olisi pakko parahdella...

Samalla aikaa kun vielä joku teinitriosta istahtaa yläkerrassa kesken stressaavan tenttiin lukunsa rumpujensa taakse ja vetäisee sieltä jotain etäisesti Paranoidiin tai Smoke on the Wateriin viittaavaa, niin hampaita saa purra yhteen niin että poskihampaiden paikat rapisee sijoiltaan.

Mutta kyllä tämä vielä joskus syntyy, itsenäisyyspäivän ja Lucian päivän välillä...

Ihana Jaksamisia sinne!

 

[ap.]

piika-äiti, sulla alkaa onneksi olla jo päivät vähissä *halaus* Voin vaan kuvitella millaseksi tää muuttuu loppua kohden kun nyt on jo tällasta.

 

[Rytkäätys]

Ja minä kauhulla odotan sitä loppuaikaa. Esikoisen kohdalla meni kaksi viikkoa yli lasketun ajan ja se käynnistyshomma oli yhtä tuskaa. Mun kaverilla on päivää vaille samana päivänä LA ja mä oon varma että se synnyttää kuukautta ennen minua sitten kuitenkin.

 

[Vali Vali]

Ehkä hölmöä, mutta KUULOSTAA IHANALTA ETTÄ MUUTKIN HALUAA VALITTAA!

Täällä rv 27 ja liitoskivut on on yhtä helvettiä! Esikoista oottaessa jaksoin olla positiivinen, kun vaan ajattelin ihanaa tulevaa vauvaa. Nyt kun yritän sillä piristää mieltä, tulee vaan mieleen ne edessä olevat kauheat valvomiset ja väsymys, joka pistää pään ihan sekasin!
Esikoista odottaessa ei ollu mitään suurempia mielialajuttuja.
Nyt kun poika illalla rupes potkii mua sängyssä ja tiedän että on niin pieni ettei ymmärrä, niin loukkaannuin ja rupes ihan kauheesti itkettämään! Aivan naurettavaa näin aamulla ajateltuna. Mutta jotenkin sitä on kai niin väsynyt iltasin, että itkettää kaikki.

PIIKA-Äiti tsemppiä ja jaksamista! Sun kirjotukses sai vähän hymyä aikaan! Ei sillä, että olisin onnellinen toisen huonosta voinnista vaan olit sen niin hauskasti kirjottanu ja tiedän, ettei nää mun jutut niin isoja ole, muillakin on ongelmia!

 

[miljoonakala]

Jipii..en ole yksin. Viikkoja pikkisen vajaa 20,oisko 19+5 tai jotain. Ja mun liitokseni ilmoittaa että enää ei tarvis kävellä mihinkään.
Eilen käveltiin lasten kanssa noin puol kilometriä tiellä ja mä puhisin ja vaapuin kuin viimeisilläni. Jos nyt joku tulis avautumaan että miksi raskaana olevien pitää vaappua ja hivellä sitä mahaa niin saattaisin hirmustua väkivallan tekoihin. Vaaputtava on ja hiveltävä kun haluan varmistaa että siihen jumalattomaan tuskaan liitoksissa on joku syy |O

Ja sit mua vaivaa unettomuus, viime yö meni hereillä, istuin pimeässä kuin pöllö ja mietin että pitäiskö vaan nousta ylös vaikka kello on 03:00.
Raskaana oleva suorastaan hehkuu, kyllä hehkuu niin kun hormoonit heittelee ettei tiedä itkeekö vai nauraako ja jaksaako liikkua mihinkään.