raskaus ja tupakka

  • Viestiketjun aloittaja hempukka
  • Ensimmäinen viesti
isosiskolleni oli terkka sanonut että parempi kun poltat sen muutaman päivässä, mutta enintään 5 kuin ressaat itseä lopettamisella...jos se sinulle on "tuuletusta"....tää ei silti oo mikään "puolustus"-tekstiä sillä parastahan vauvalle olisi raitis äiti!
ite oon polttanu 3:mena ootus aikana ja kaikki olleet itkusia!!!!!!!!!!!!nyt oon polttanu KOKO OOTUS AIKANA 3 tupakkia....saas nähä mitä tuleman pitää et onko vauva itkunen....toivossa hyvä elää ettei olis =)
 
Heiduska
Joo aika samaa mieltä kuin nellukka. Olin polttanut noin 8 vuotta kun tulin raskaaksi. Poltin noin puoli askia/pv. Lopetin jo viikko ennen ku tein testin. Nyt pari kaveria raskaana. Toinen viikolla jotain 35, vejelly kessuu koko ajan. Mua inhottaa. Toinen viikolla 9 ja aiko lopettaa varmuuella jossain vaiheessa, mutta miksei heti??? Mull aon itellä koko ajan paha olo niien vauvojen puolesta ku ne polttaa. Ärsyttää. Eikö oo sen verta sinniä ettei polttas?? Se kaksi päiväähän siinä on yleensä "kärsimystä" mut sit jo helpottaa. mun mielestä jokainen pystyy lopettaan ku ottaa vaan semmoisen asenteen.

Ja miten te jotka poltitte raskausaikana, poltitteko ku imetitte?? rintamaidon nikotiinin määrä on jopa 20-kertainen verrattuna äidin veren nikotiinipitoisuuteen. Itse poltan nykyään (poika 5,5kk) kun käyn viihteellä eli noin kerran parissa kuukaudessa. ja imetän vasta sitten aamupäivällä. Tokihan sitä nikotiinia sittenkin vielä jonkun verran on maidossakin, muttei mitään sellaisia määriä mitä vakinaisesti polttavilla. Ja olen onellinen kun olen päässyt jokapäiväisestä addiktiostani eroon. Säästän kuussa 100 euroa ja koska miehenikin lopetti kun tulin raskaaksi säästämme 200euroa. =)

Ottakaa raskaana olevat itteenne niskasta kii. Te ite vaan voitte sen päätöksen tehdä. Oikeesti. Turha märistä ett huono omatunto ku polttaa! Ei se asia parane sillä. Sen eteen on tehtävä jotain.
 
Mannu
Lopetin tupakanpolton samalla, kun aloin haaveilemaan vauvasta, ns. yrittäminen aloitettiin vasta muutamia kuukausia sen jälkeen! Uskon, että on helpompaa, kun yrittää lopetella jo silloin, kun se vauvakuume iskee! En voisi tehdä lapselleni sitä, että polttaisin raskausaikana! Kokeilkaa ihmeessä vähentämään/lopettamaan jo yritysaikana! Tiedän, että on vaikeaa, poltin itsekin 7 vuotta! Sain lopetettua, kun kesällä sairastin niin pahan flunssan, että ei pystynyt polttamaan ja ajattelin samalla, että miksipä ei lopettaa kokonaan, kun ollut jo muutaman päivän polttamatta! Olen kyllä joskus viihteellä ollessani poltellut, mutta se maistuu sitä pahemmalle, mitä pidempään on ollut polttamatta! Aiemmin ajattelin, etten varmaan koskaan pääse tupakasta eroon, mutta se olikin yllättävän helppoa! Tsemppiä teille!
 
Poltin koko raskauden ajan aika runsaasti, 5-10 tupakkaa päivässä. Poika nyt 4 kk(painoi 4kg syntyessään) ja ainakaa viel ei oo ollu mitää ongelmia! Kiltti poju, itkee silloin ku on nälkä..Toki oli hirvee morkkis ku poltin mut en onnistunu lopettaa.
 
Ravenild
Ite yrittäny lopettaa koko raskausajan ja olen myös huomannu ettei se ole niin helppoa.Sillon on helppo olla polttamatta jos mies ei ole kotona ja on paljon tekemistä.Kaikista pahimman tupakantuskan aiheuttaa aina se, kun mies käy röökillä ja tulee tupakalta haisten lähelle.Hirmu paljon olen vähentäny enkä polta enää kuin 1-3 päivässä, usein nekin vain puolikkaita.Pari päivää on menny polttamatta ja sitten taas ratkennu.
Sovittiin miehen kanssa että yritetään lopettaa yhdessä..no..mies vähensi tosi paljon ja sanoi että tää on vika aski.Sen "vikan" askin jälkeen on siten tullu ainakin viis vikaa askia taas ja nyt usko menny siihen että se lopettais.Mulla itselläni on niin huono itsekuri etten ilman tukea pysty lopettamaan ja se ei hirmusti tue kun ukko polttaa.Oon monta kertaa pyytäny että jättäis edes autossa polttamisen, sitä on kestäny hetken ja pian taas se autossa polttaa.
Tiedän kyllä että se on minust itestäni kiinni koko lopettaminen, mutta mites muilla miehen polttaminen vaikuttanu?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.12.2005 klo 23:06 Nellukka kirjoitti:
Tuttavaperheessä myöskin äiti poltti raskausaikana ja vauva joutuikin sitten olemaan sairaalassa kaks ensimmäistä elinkuukauttaan, kun keuhkot ei ollu kehittyny kunnolla. Missäköhän vika??
Minusta on ihmeellistä, jos tupakoivalle äidille syntyy vähänki sairas lapsi, niin syy on heti äidissä. sama sairaus voi olla tupakoimattoman äidin lapsessa yhtä lailla. kenenkäs syy silloin?! Itselläni on kolme lasta. jokaisen raskaus- ja imetys aikana tupakoin rajoitetusti ja kaikki täysin terveitä. kaverini ei tupakoinut savuakaan, syntyi todella pahasti kehitysvammainen lapsi. Jos samanlainen lapsi olisi syntynyt minulle, olisin kerännyt melko paljon tuomitsevia katseita, että minkä se lapselle teki...
loppusillaan kaikki on kuitenkin Jumalan kädessä...
nyt joku suivaantui :)
 
tupakan riippuvuus on samalla asteella heroiiniriippuvuuden kanssa. että miettikääpä sitä. mutta toi on ihan totta että ajatus siitä et mun lapsi joutus haisteleen mua kun oon käyny tupakalla niin ällöttää itteekin :'( mut kuten sanoin ei todellakaan ole helppo juttu lopettaa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.12.2005 klo 19:10 Tintti kirjoitti:
Poltin koko raskauden ajan aika runsaasti, 5-10 tupakkaa päivässä. Poika nyt 4 kk(painoi 4kg syntyessään) ja ainakaa viel ei oo ollu mitää ongelmia! Kiltti poju, itkee silloin ku on nälkä..Toki oli hirvee morkkis ku poltin mut en onnistunu lopettaa.
Toi teksti suoraan kun mun suusta.Tosi kauhee morkkis mullakin mut terve ja hyväntuulinen vauva!Ja täytyyhän sitä joitakin paheitakin olla.Ajatelkaapa narkkariäitejä tai jotka dokaa odotuksen ajan sitä en sulata joten tupakka "pieni pahe.
 
Te jotka poltatte raskausaikana, niin te sitten varmaan hyväksytte senkin täysin jos lapsi alkaa joskus teini-iässä vetään röökiä?? Onhan se muutenkin jo vetäny ensimmäiset 9kk elämästään plus sitten imetysaikana saamansa nikotiinit! Täytyyhän sitä nyt lapsella/vauvallakin jotain paheita olla :LOL:
 
Pakko oli nyt itekin vastata tähän.. Olin polttanu ennen ensimmäistä raskautta noin 7 vuotta ja positivisen testin tehtyäni lopetin heti. Muutamat savut taisin ottaa pari viikkoa siitä kun testin tein mutta sain kuitenkin lopetettua! Tytön syntymän jälkeen aloitin taas polttamaan kun tytär oli n. 2kk. Ja yleensä poltin silloin kun tyttö oli nukkumassa. No nyt tein taas positiivisen testin viime viikolla ja tupakan poltto loppu taas kuin seinään. Oon siis ollu nyt polttamatta reilun viikon ja välillä tekee röökiä mieli mutta päätöksessäni pysyn ja nostan hattua kaikille jotka pystyvät lopettamaan tupakan polton raskausaikana. Kanttia se vaatii mutta ei tule omantunnon tuskia ainakaan siitä kun on vetänyt röökiä lapsen kasvaessa mahassa!!
Ja vielä sellanen juttu että miusta on bull shittiä se että kun äiti on polttanu raskausaikana ja sanotaan sitten että synty terve laps nii eikö mietitä sitä että ne mahdolliset tupakan aiheuttamat vaikutukset tulee esille ehket vasta kouluiässä keskittymisvaikeuksina yms.?

Mut joka tapauksessa en mie ainakaan pysty polttamaan raskausaikana vaikka kuinka mieli tekis! Kyllä ne mielihalut häviää kun jonkin aikaa on polttamatta! Tsemppiä kaikille :)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.12.2005 klo 19:27 Ravenild kirjoitti:
Ite yrittäny lopettaa koko raskausajan ja olen myös huomannu ettei se ole niin helppoa.Sillon on helppo olla polttamatta jos mies ei ole kotona ja on paljon tekemistä.Kaikista pahimman tupakantuskan aiheuttaa aina se, kun mies käy röökillä ja tulee tupakalta haisten lähelle.Hirmu paljon olen vähentäny enkä polta enää kuin 1-3 päivässä, usein nekin vain puolikkaita.Pari päivää on menny polttamatta ja sitten taas ratkennu.
Sovittiin miehen kanssa että yritetään lopettaa yhdessä..no..mies vähensi tosi paljon ja sanoi että tää on vika aski.Sen "vikan" askin jälkeen on siten tullu ainakin viis vikaa askia taas ja nyt usko menny siihen että se lopettais.Mulla itselläni on niin huono itsekuri etten ilman tukea pysty lopettamaan ja se ei hirmusti tue kun ukko polttaa.Oon monta kertaa pyytäny että jättäis edes autossa polttamisen, sitä on kestäny hetken ja pian taas se autossa polttaa.
Tiedän kyllä että se on minust itestäni kiinni koko lopettaminen, mutta mites muilla miehen polttaminen vaikuttanu?
meillä mies vetosi aina siihen että minä en saa polttaa kun odotan, mutta se saa polttaa....minä hiillyin tuosta aina ja sanoin että jos sinä poltat niin poltan myös minäkin...miehet kun ei voi oottaa niin täytyy miehillä sitäkin aatella!!!!!!!!!silloin on molemmat polttamatta!!!!!!!!meillä oli tästä asiasta kauhiat kinastelut kun 1. ja 2. ootin.mies poltti silloin n.aski/pv tai kax.ainaki itelle antoi enempi puhtia kun lopetettiin yhessä!kun toinen meinas retkahtaa nin toinen aina tsemppasi!2 eka viikkoo voi olla taistelua mutta sitte jo haju tekkee NIIN PAHHAA!!!!!!!!!!!!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.12.2005 klo 19:27 Ravenild kirjoitti:
Ite yrittäny lopettaa koko raskausajan ja olen myös huomannu ettei se ole niin helppoa.Sillon on helppo olla polttamatta jos mies ei ole kotona ja on paljon tekemistä.Kaikista pahimman tupakantuskan aiheuttaa aina se, kun mies käy röökillä ja tulee tupakalta haisten lähelle.Hirmu paljon olen vähentäny enkä polta enää kuin 1-3 päivässä, usein nekin vain puolikkaita.Pari päivää on menny polttamatta ja sitten taas ratkennu.
Sovittiin miehen kanssa että yritetään lopettaa yhdessä..no..mies vähensi tosi paljon ja sanoi että tää on vika aski.Sen "vikan" askin jälkeen on siten tullu ainakin viis vikaa askia taas ja nyt usko menny siihen että se lopettais.Mulla itselläni on niin huono itsekuri etten ilman tukea pysty lopettamaan ja se ei hirmusti tue kun ukko polttaa.Oon monta kertaa pyytäny että jättäis edes autossa polttamisen, sitä on kestäny hetken ja pian taas se autossa polttaa.
Tiedän kyllä että se on minust itestäni kiinni koko lopettaminen, mutta mites muilla miehen polttaminen vaikuttanu?
Sanoin miehelle jo heti raskauden alussa, että sitten lopetetaan molemmat. Totesi vaan että nyt ei tunnu yhtään siltä että hän haluaisi lopettaa. Olen siis polttanut salassa mieheltäni silloin tällöin. Lähinnä siksi,että ärsyttää sen asenne. Ei se kyllä paljon polta mutta kuitenkin. Silloin kun mies on kotona, en polta lainkaan. Se tekee reissuhommia ja on yleensä viikot poissa kotoa. Silloin tulee jonkin verran poltettua ja joka kerta iskee morkkis :ashamed:
Ennen raskautta poltin todella paljon ja olen tupakoinut n. 15 vuotta. Sain heti alkuraskauden aikana vähennettyä tosi paljon ja ehkä olisin päässyt kokonaan eroon tupakasta, jos toi äijä olis joskus vähän kannustanu eikä vaan motkottanu. Siis tyyliin hyvä homma ettet ole tänään polttanut kuin 1,5 tupakkia, huomenna ehkä jää yhteen. Meillä se vaan on sitä että kommentit ovat lähinnä tätä: Jos poltat yhdenkin, niin tulee tupenrapinat ja hirvee huuto ja möykkä!!!
 

Yhteistyössä