P
pööö
Vieras
Taas tämä sitten alkoi, vaikka tuttua jo edellisistä raskauksista... Eli raskautta ei ole enää montaa viikkoa jäljellä, hyvässä lykyssä synnytys voi piankin jo käynnistyä, mutta nyt on iskenyt päälle taas tämä armoton ketutusolotila. Kaikki on hankalaa ja ärsyttävää, olo on inhottava ja kömpelö, kotitöitä ei jaksaisi tehdä yhtään, lasten metelöintiä en sietäisi myöskään yhtään ja tulee tiuskittua hirveästi, itkettää, ja minnekään ei huvita kotoa lähteä, tekisi vaan mieli vetää peitto korviin ja odottaa synnytystä. Joka paikkaan sattuu, tunnen itseni valtavaksi valaaksi ja yöt ovat yhtä heräilyä.
Tässä on ehkä taustalla myös se että nyt raskausajaksi olen joutunut lopettamaan mielialalääkkeen jota olen muulloin syönyt paniikkihäiriöön ja lievään ahdistuneisuuteen, ja lääkkeen kanssa ei mitään ongelmia olekaan. Nyt kuitenkin olisi lääkkeelle tarvetta, mutta sitä ei ole hyvä syödä raskausaikana, joten pakko nyt sinnitellä ainakin vauvan syntymään asti. Ja tiedän kyllä aiemmasta kokemuksesta että tämä vitutus kyllä helpottaa kun vauva syntyy ja pystyn itsekin taas liikkumaan ja olemaan normaalisti.
Ärsyttää vaan olla tällainen, herätä joka aamu jo valmiiksi huonolla päällä ja olla v***ntunut koko päivän
Tässä on ehkä taustalla myös se että nyt raskausajaksi olen joutunut lopettamaan mielialalääkkeen jota olen muulloin syönyt paniikkihäiriöön ja lievään ahdistuneisuuteen, ja lääkkeen kanssa ei mitään ongelmia olekaan. Nyt kuitenkin olisi lääkkeelle tarvetta, mutta sitä ei ole hyvä syödä raskausaikana, joten pakko nyt sinnitellä ainakin vauvan syntymään asti. Ja tiedän kyllä aiemmasta kokemuksesta että tämä vitutus kyllä helpottaa kun vauva syntyy ja pystyn itsekin taas liikkumaan ja olemaan normaalisti.
Ärsyttää vaan olla tällainen, herätä joka aamu jo valmiiksi huonolla päällä ja olla v***ntunut koko päivän
