Raskauden keskeytys vai ei?

["Janina"]

Minulla on alle vuoden ikäinen lapsi. Vauva on ollut erittäin haastava vauva, olen ollut aivan loppu koko vuoden ajan (raskausaika oli erittäin vaikea, univaje, lapsen allergiat, imetysvaikeudet ja lisäksi ongelmat parisuhteessa). Lisäksi sairastuin myös synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja paniikkihäiriöön. Tänään raskaustesti näytti plussaa, ehkäisystä huolimatta. Olen aina ollut abortin vastustaja, mutta nyt kun tilanne iski omalle kohdalle, niin tuntuu etten näe tässä muuta vaihtoehtoa kuin raskauden keskeytyksen. Oma jaksaminen ja mielenterveys alkanut vasta nyt mennä parempaan suuntaan. Pelottaa raskaus, että se on yhtä hankala kuin edellinenkin. Kuinka siinä sivussa hoitaisin pientä lasta. Pelottaa että masennus iskee taas. Ja parisuhdekin on melko huteralla pohjalla.

Onko muita pienten lasten äitejä, jotka ovat päätyneet keskeytykseen?

 

["qwert"]

Ajattele mikä lahja vauvallesi olisi saada sisarus pienellä ikäerolla. Vuoden parin kuluttua leikkivät kuin paita ja peppu ja isompana heistä olisi tukea ja seuraa toisillensa.

 

["mutsi"]

Olen sitä mieltä, että helpommalla pääset, kun lapsella on sisarus! Ainokaisen kanssa on aina haastavaa, kun vanhemman tehtävä on olla joka paikan rassina; leikkikaverina, unikaverina, juttukaverina...jne. Sen lisäksi, että täytyy hoitaa ja kasvattaa ja kantaa vastuu.

 

["mä"]

varmaan tekisin abortin. Parisuhteen huono tila, masennus ja allerginen esikoinen eivät ole oikein hyvä yhdistelmä.

 

[Itse]

olen ollut vastaavassa tilanteessa ja tein abortin. Ei se hyvä ratkaisu ollut kun kaikesta huolimatta tuli avioero mutta mielenterveys säilyi. Se lienee pidemmällä aikavälillä tärkeämpää.

 

[wannabe]

[QUOTE="qwert";24016291]Ajattele mikä lahja vauvallesi olisi saada sisarus pienellä ikäerolla. Vuoden parin kuluttua leikkivät kuin paita ja peppu ja isompana heistä olisi tukea ja seuraa toisillensa.[/QUOTE]

Wannabe kaksoset? Kun ei oikeita saa, niin väkisin mahdollisimman pienellä ikäerolla kaksi vaipatettavaa, kaksi hampaita tekevää ja huutavaa, kaksi äidissä riippuvaa ja roikkuvaa, esikoinen joka on aivan liian pieni ja äidistä vielä riippuvainen, kun pitäisi jo olla "iso", äiti jolla ei ole aikaa pienelle lapselleen, kun vauva vie kaiken ajan, mutta samalla esikoisen ollessa vielä vauva itsekin jää pieni vauva vaille täyttä huomiota... kaksi tappelupukaria, jotka vihaavat toisiaan - esikoinen joka on katkera äidille kun teki uuden vauvan (kun esikoinen ei enää vauvaksi kelvannut) ja vihaa vauvaa, joka on ihan tyhmä ja vie äidin huomion. Isä joka karkaa vieraisiin kolmanen katkonaiset unet sisältävän vuoden alkaessa viimeistään, joka on kyllästynyt lihavaan, valittavaan vaimoon, joka on aina paksuna.

Sotkua, puklua, kakkavaippoja, räkänokkia, rääkymistä tautotta.

Jeps, siitä vain. Wannabe kaksoset.

 

[Eveny]

Meillä esikko 7kk ja toinen tulossa helmikuussa. Tiedän että ensivuosi tulee olemaan vaikea, mutta olen ajatellut asian niin, että koska minä olen jo saanut kokea tuon vauva arjen joten osaan jo varautua siihen ja muutenkin asiat tekee sitten jo rutiinilla. Esikko oli aika vaikea ja on vieläkin mutta koska hän on antanut minulle eväät tulevaa vauvaa varten, niin kuvittelen selviäväni tulevasta hyvin.

Toki sinun pitää punnitta oma hyvin vointisi ja kuitenkin miettiä että selviäisitkö sittenkin.

 

[kihbikhn]

Mikään raskaus ei onneksi ole samanlainen ja lapsetkin ovat niin erilaisia. Mieti vielä, että antaisiko raskaus lisämotivaatiota pitää yllä hyvää terveyttä, ehkä se voisi olla jopa tervehdyttävä kokemus, kun veisi ajatuksia pois itsestä?

 

["Vieras"]

[QUOTE="qwert";24016291]Ajattele mikä lahja vauvallesi olisi saada sisarus pienellä ikäerolla. Vuoden parin kuluttua leikkivät kuin paita ja peppu ja isompana heistä olisi tukea ja seuraa toisillensa.[/QUOTE]

Abortti, ei muuta vaihtoehtoa tohon tilanteeseen EN ITSE näkisi! Siihen menee aikaa kun lapset leikkii keskenään sun muuta....

 

[misStar]

No vauva-aika menee tosi nopeasti että ite henk.koht. sen kestäisin vaikka tulis lapset pienellä ikäerolla ja olisi vaikea raskaus...MUTTA jos koet että se voi sulle olla OIKEASTI niin vaikeaa ettet/ette siitä selviäisi niin silloin kannattaa se abortti tehdä.parempaa lapselle on järjissä oleva äiti ja ehjä perhe.

 

[Saraldo]

Niin että viis siitä äidin jaksamisesta, kunhan lapset on pienellä ikäerolla :headwall:. Ihanaa, että sisaruksilla on seuraa toisistaan, kun äiti on osastohoidossa.

Kaikki nuo asiat mitä mainitsit ovat musta ihan päteviä syitä tehdä abortti (jos siihen nyt ylipäätään syitä tarvitaan). Pisteenä iin päällä vielä se, että parisuhde on huteralla pohjalla. Itse soittaisin jo huomenna aborttiaikaa... Tässä on nyt kyse paljon muustakin kuin sen alkion oikeuksista. Äidin mielenterveys ja jaksaminen ovat mun mielestäni monin verroin tärkeämpiä.

 

[kukkua]

[QUOTE="qwert";24016291]Ajattele mikä lahja vauvallesi olisi saada sisarus pienellä ikäerolla. Vuoden parin kuluttua leikkivät kuin paita ja peppu ja isompana heistä olisi tukea ja seuraa toisillensa.[/QUOTE]

Takaatko tuon? Pieni ikäeroko se on salaisuus siihen, että ollaan kuin paita ja peppu?

Äidin voinnista ja jaksamisesta viis, parisuhteen tilasta viis, esikoisesta viis. Kunhan vain pienellä ikäerolla saa parhaat kaverukset toisilleen? Omistatko jonkun kristallipallon, josta näet, että näin käy?

Entäs jo ne vihaakin toisiaan, ovat eri sukupuolta keskenään (tytöillä ja pojilla on omat juttunsa), entä jos ne ei ole kavereita keskenään, vaan viettävät elämänsä kadehtien ja kaunaa kantaen?

Nimim. Pikkuveli 1v5kk ikäerolla ja ei olla missään tekemisissä enää...