Raskas päivä takana..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kyy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Kyy

Aktiivinen jäsen
24.04.2008
7 396
4
36
Tänään oli isämme saatto. Oli jotenkin yhtä aikaa ihanaa ja kamalaa nähdä hänet viimeisen kerran, nukkumassa ikiunta. :'( *Lepää rauhassa isi!*

Erityisen raskasta tästä tekee se tosi asia, ettei mieheni tue minua yhtään. On vain koko ajan pinna kireällä kun pitää tälläiseen aikaa tuhlata, hänellä olisi nyt töitä. Mietityttää, että voinko enää jatkaa elämääni tuollaisen ihmisen kanssa? Minulta kuolee isä yllättäen ja siltikään hän ei ajattele kuin itseään ja töitään. Tekisi mieli kieltää häntä tulemasta ensi viikonloppuna isäni hautajaisiin. En halua nähdä hänen kiristyviä kasvojaan ja kuulla hänen tuskaisia huokaisujaan, kun isämme saatetaan haudan lepoon. Tai sitä seuraavassa muistotilaisuudessa, kun hän ajattelee vain, että "Pääsisi jo töihin!" Voinko kieltää häneltä osallistumisen? Ja mitä sitten teen, kun hänen pitäisi olla yksi arkun kantajista?
 
Voimia sinulle myös tuleviin päiviin. Omien vanhempien menettäminen on raskasta. Ikävää jos omasta miehestä ei ole tukea tossa tilanteessa. En osaa sanoa mitään lohdun sanoja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja piita-75:
kai sä voit kieltää tulemasta ja eikös seurakunnan kautta voi saada kantajan avuksi? kannattaa kysäistä, voimia hirmuisesti :hug:

Joo, tiedän tuon mahdollisuuden. Epäilen ehkä eniten äitini ja sisarieni reaktiota, jos perun mieheni tulon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Black Dahlia:
...Minulta kuolee isä yllättäen ja siltikään hän ei ajattele kuin itseään ja töitään.... kun pitää tälläiseen aikaa tuhlata....kun hänen pitäisi olla yksi arkun kantajista?

Ahaa, nyt pääsen vähän paremmin perille myös sen taannoisen (ap. eri nimimerkillä), minua kovin hämmentäneen ketjunkin osalta.

Osannottoni.

Myös isäni jo haudannut, ja minullakin silloin päällimmäisenä ja myös jotenkin todellisen levollisena tunteena: "Lepää rauhassa". Vaikka se niin fraasilta voi kuulostaakin, mutta siihen lopulta kiteytyy paljon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Alkuperäinen kirjoittaja Black Dahlia:
...Minulta kuolee isä yllättäen ja siltikään hän ei ajattele kuin itseään ja töitään.... kun pitää tälläiseen aikaa tuhlata....kun hänen pitäisi olla yksi arkun kantajista?

Ahaa, nyt pääsen vähän paremmin perille myös sen taannoisen (ap. eri nimimerkillä), minua kovin hämmentäneen ketjunkin osalta.

Osannottoni.

Myös isäni jo haudannut, ja minullakin silloin päällimmäisenä ja myös jotenkin todellisen levollisena tunteena: "Lepää rauhassa". Vaikka se niin fraasilta voi kuulostaakin, mutta siihen lopulta kiteytyy paljon.

Mistä ketjusta puhut? :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja Black Dahlia:
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Alkuperäinen kirjoittaja Black Dahlia:
...Minulta kuolee isä yllättäen ja siltikään hän ei ajattele kuin itseään ja töitään.... kun pitää tälläiseen aikaa tuhlata....kun hänen pitäisi olla yksi arkun kantajista?

Ahaa, nyt pääsen vähän paremmin perille myös sen taannoisen (ap. eri nimimerkillä), minua kovin hämmentäneen ketjunkin osalta.

Osannottoni.

Myös isäni jo haudannut, ja minullakin silloin päällimmäisenä ja myös jotenkin todellisen levollisena tunteena: "Lepää rauhassa". Vaikka se niin fraasilta voi kuulostaakin, mutta siihen lopulta kiteytyy paljon.

Mistä ketjusta puhut? :o

Anteeksi.

Ehkä kuitenkin olen nyt sekoittanut nimerkkejä, ja päästänyt suustani jonkun sammakon. Elämässä tosin voi tehdä suurempiakin virheitä, mutta minusta ei ainakaan ole niitä arvioimaan.

Tarkoitukseni ei ole mitenkään hämmentää, tai olla häiriöksi.

Kaikkea hyvää Sinulle.

Luotathan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Alkuperäinen kirjoittaja Black Dahlia:
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Alkuperäinen kirjoittaja Black Dahlia:
...Minulta kuolee isä yllättäen ja siltikään hän ei ajattele kuin itseään ja töitään.... kun pitää tälläiseen aikaa tuhlata....kun hänen pitäisi olla yksi arkun kantajista?

Ahaa, nyt pääsen vähän paremmin perille myös sen taannoisen (ap. eri nimimerkillä), minua kovin hämmentäneen ketjunkin osalta.

Osannottoni.

Myös isäni jo haudannut, ja minullakin silloin päällimmäisenä ja myös jotenkin todellisen levollisena tunteena: "Lepää rauhassa". Vaikka se niin fraasilta voi kuulostaakin, mutta siihen lopulta kiteytyy paljon.

Mistä ketjusta puhut? :o

Anteeksi.

Ehkä kuitenkin olen nyt sekoittanut nimerkkejä, ja päästänyt suustani jonkun sammakon. Elämässä tosin voi tehdä suurempiakin virheitä, mutta minusta ei ainakaan ole niitä arvioimaan.

Tarkoitukseni ei ole mitenkään hämmentää, tai olla häiriöksi.

Kaikkea hyvää Sinulle.

Luotathan!

Ok.
 

Yhteistyössä