raskaana

[vieras]

nonni. mä olen sitten raskaana. esikoinen huitelee jo kohta 4vuotta. mutta en tiiä pidänkö tätä. kun ois koulu pahasti kesken, ja asuntolainasta haaveillaan..ja työkuviot menis uusiksi.. ja en jaksais olla kotona taas vauvan kanssa. ja ei ois enää omaa aikaa juuri yhtään..ja mieskään ei ole tästä varmasti iloinen ( ainakaan heti). taas menee jahkailuksi. asiat tulee sekavina, ja pinnallisilta syiltä tuntuu monet. meillä pillerit olivat käytössä, mutta kuitenkin näin kävi. voihan vi..tu, ainaki nyt siltä tuntuu=(

 

[vieras]

Asioita voi siirtää tulevaisuuteen ja opiskeluja jatkaa myöhemmin.Ihana ikäero olisisisaruksilla.Ja itselläni ei ole sisaruksia enkä tykkää yhtään.Olisi saanut olla ainakin yksi minun lisäksi.
Ja kyllä sitä omaa aikaakin sitten taas jää.
Mietintöjä sitten vaan

 

[The titityy]

Noh mitäpä sitä pähkäilemään kun aika ei kuulosta otolliselta.

 

[Nti Univalo]

Älä kuitenkaan kovin kauaa puntaroi ratkaisujasi hyvä ihminen! Sen varmasti itsekin tiedät että jos lapsen pidät, et sitä koskaan kadu, mutta toista vaihtoehtoa voit vielä monesti katua...
Mutta jokainen tekee mitä parhaaksi näkee! Sen kuitenkin vielä kysyn, että missä ehkäisy?

 

[toinen vieras]

Älä kuitenkaan kovin kauaa puntaroi ratkaisujasi hyvä ihminen! Sen varmasti itsekin tiedät että jos lapsen pidät, et sitä koskaan kadu, mutta toista vaihtoehtoa voit vielä monesti katua...
Mutta jokainen tekee mitä parhaaksi näkee! Sen kuitenkin vielä kysyn, että missä ehkäisy?

Kirjoittihan ap että pillerit olivat käytössä.

 

[vieras raskaana myös]

samalta tuntui minusta kun raskaustestissä näkyi kaksi viivaa. esikoinen oli kasvanut jo aika helppohoitoiseksi, oli onin vuoden ikäinen ja tuntui ettei jaksa samaa rumbaa alusta. vielä kun raskausaika esikoiselta oli täynnä kaikenlaisia ongelmia. mut niin se vaan aika kului ja ajatukset muuttui.... nyt rv. 19 ja innolla odotan uutta pikkuista perheeseemme...tähän asti raskaus on ollut helppo. minusta tuntui myös etten jaksa olla päivääkään kotona(olin juuri aloittelemassa työnhakua) mut sitten tämä raskaus muutti kaiken ja päätin jäädä kotiin koko raskausajaksi ja ainakin siihen asti kun vauvakin on yksivuotias...raha on tosi tiukilla mut meidän perheonni kukoistaa! että tämmöistä näkökantaa. Tee sinä ratkaisu minkä tunnet itsellesi oikeaksi. liikaa ei kannata kuitenkaa pelätä elämää kahden lapsen kanssa, tunnen paljon perheitä joissa on kaksi tai useampia lapsia, osassa jopa kymmenen ja kummasti ne vaan pärjää! onhan se lapselle valtava rikkaus kun on sisaruksia...

 

[The titityy]

Älä kuitenkaan kovin kauaa puntaroi ratkaisujasi hyvä ihminen! Sen varmasti itsekin tiedät että jos lapsen pidät, et sitä koskaan kadu, mutta toista vaihtoehtoa voit vielä monesti katua...
Mutta jokainen tekee mitä parhaaksi näkee! Sen kuitenkin vielä kysyn, että missä ehkäisy?

Hööh. Voihan sitä lapsen pitämistäkin katua. Jos kaikki muut haaveet meneekin vituralleen, niin lapsi siitä osansa saa.

 

[ap]

turhaahan se täällä nyt on itkeä. mutta kuhan avauduin. abortti ei ole mulle ollut koskaan vaihtoehto, mutta nyt kun näin kävi, niin sitäkin mietin. ja pelottaa kyllä miehellekin kertoa koko asiasta. siis "pelottaa" lainausmerkeissä. no joo. ei siitä enempää.
pillerit oli kyllä. minipillerit. ehkä mokasin niiden käytön jotenkin, kun en ottanut niitä aina samaan vuorokauden aikaan tai jotain. omaa vikaa.ei voi mitää.

 

[The titityy]

Pidä lapsi jos haaveet ei ole niin tärkeitä.
Mutta jos vähänkään epäilet mitä haaveissasi menetät, niin elä tee lasta.

 

[toinen vieras]

turhaahan se täällä nyt on itkeä. mutta kuhan avauduin. abortti ei ole mulle ollut koskaan vaihtoehto, mutta nyt kun näin kävi, niin sitäkin mietin. ja pelottaa kyllä miehellekin kertoa koko asiasta. siis "pelottaa" lainausmerkeissä. no joo. ei siitä enempää.
pillerit oli kyllä. minipillerit. ehkä mokasin niiden käytön jotenkin, kun en ottanut niitä aina samaan vuorokauden aikaan tai jotain. omaa vikaa.ei voi mitää.

Kirjoitti tällä joku myös että 2 "pillerilasta" löytyy joten et ole ainoa.

 

[Nti Univalo]

Anteeksi luin taas liian nopeasti ap:n ekan viestin...
Minä taas en usko että kukaan (normaalijärkinen ) alkaa lastaan syyttämään kariutuneista unelmista. Eikä lapsi niitä unelmia välttämättä romuta, ne vaan siirtyvät "parempaan" ajankohtaan
Mutta tosiaan jokainen tekee omat päätökset ja tietää itse mihin pystyy. Keskustelet miehesi kanssa vaan avoimesti kaikista vaihtoehdoista :hug:

 

[vieraampi]

Anteeksi luin taas liian nopeasti ap:n ekan viestin...
Minä taas en usko että kukaan (normaalijärkinen ) alkaa lastaan syyttämään kariutuneista unelmista. Eikä lapsi niitä unelmia välttämättä romuta, ne vaan siirtyvät "parempaan" ajankohtaan
Mutta tosiaan jokainen tekee omat päätökset ja tietää itse mihin pystyy. Keskustelet miehesi kanssa vaan avoimesti kaikista vaihtoehdoista :hug:

Mä tiedän kyllä yhden naisen, jolla likka teini-iässä. Nainen syyttää tytärtään aina vain kuin mahdollista elämänsä pilaamisesta. Että on muka tytön vika että tyttö syntyi tähän maailmaan, ettei tää äitee päässy enää menemään miten huvittaa, että rahaa menny lapseen, ja kaikki mahollinen ollu tän lapsen vika. Ei ole silloin lapsen elämäkään hääviä jos äiti tuolla tavalla "vihaa".

 

[ap]

Anteeksi luin taas liian nopeasti ap:n ekan viestin...
Minä taas en usko että kukaan (normaalijärkinen ) alkaa lastaan syyttämään kariutuneista unelmista. Eikä lapsi niitä unelmia välttämättä romuta, ne vaan siirtyvät "parempaan" ajankohtaan
Mutta tosiaan jokainen tekee omat päätökset ja tietää itse mihin pystyy. Keskustelet miehesi kanssa vaan avoimesti kaikista vaihtoehdoista :hug:

Mä tiedän kyllä yhden naisen, jolla likka teini-iässä. Nainen syyttää tytärtään aina vain kuin mahdollista elämänsä pilaamisesta. Että on muka tytön vika että tyttö syntyi tähän maailmaan, ettei tää äitee päässy enää menemään miten huvittaa, että rahaa menny lapseen, ja kaikki mahollinen ollu tän lapsen vika. Ei ole silloin lapsen elämäkään hääviä jos äiti tuolla tavalla "vihaa".

no jos minä päädyn pitämään (tai me) tämä lapsi, niin eipä me nyt sentäs sitten ajateltais noin. oltais kuitenkin itse valittu että lapsi tulkoon. en minä sentään pystyisi omaa lastani vihaamaan. kyllä tolla sun tuntemallasi naisella on päässä vikaa.

 

[Nti Univalo]

Anteeksi luin taas liian nopeasti ap:n ekan viestin...
Minä taas en usko että kukaan (normaalijärkinen ) alkaa lastaan syyttämään kariutuneista unelmista. Eikä lapsi niitä unelmia välttämättä romuta, ne vaan siirtyvät "parempaan" ajankohtaan
Mutta tosiaan jokainen tekee omat päätökset ja tietää itse mihin pystyy. Keskustelet miehesi kanssa vaan avoimesti kaikista vaihtoehdoista :hug:

Mä tiedän kyllä yhden naisen, jolla likka teini-iässä. Nainen syyttää tytärtään aina vain kuin mahdollista elämänsä pilaamisesta. Että on muka tytön vika että tyttö syntyi tähän maailmaan, ettei tää äitee päässy enää menemään miten huvittaa, että rahaa menny lapseen, ja kaikki mahollinen ollu tän lapsen vika. Ei ole silloin lapsen elämäkään hääviä jos äiti tuolla tavalla "vihaa".

Mutta normaalijärkiset ihmiset eivät toimi noin! Ja voihan olla, että koska on tullut kovin nuorena äidiksi niin äidin oma murrosikä ollut vielä vaiheessa yms. p. askaa... Ap nyt tuskin on teiniäiti, kun jo nelivuotias lapsi ennestään.

 

[riikka83]

Anna alkushokin mennä ohi ja mieti asiaa uudestaan. Itse plussasin eilen ja kuopus on vasta 8kk. Miehen kanssa kuitenki toisesta yhteisestä puhuttu niin vauva on nyt tervetullut.

 

[Dorde]

Meillekin tulossa ns yllätysvauva. Oltiin suunniteltu jo pitkälle elämää eteenpäin yhden lapsen kanssa mutta elämällä oli taas yllätys hihassa Aluksi olin aika hämmentynyt mutta parin päivän totuttelun jälkeen olin jo aivan riemuissani uudesta vauvasta! Abortti ei ollut meille vaihtoehto kun lähtökohdat kuitenkin ihan kunnossa, aborttia olisin katunut aivan varmasti myöhemmin. Suunnitelmia voi tehdä aina uusia, ei se elämä siihen lopu jos kaikki ei mene niinkuin on ajateltu. Anna asialle pari päivää aikaa, kyllä se ratkaisu selkiytyy päässä.

 

[ap]

no niin, eli meillä päädyttiin raskauden keskeytykseen. maanantaina pääsen lääkärille, jossa sitten selviää monennellako viikolla olen ( mulla pilsut vienyt menkat pois kokonaan jo vuosien ajan..) ja päätetään myös eskeytys tapa: lääkkeillä vai kaavinnalla. olo on vähän pyärällä päästä kun kaikki tapahtunut niin nopeasti ja muutenkin. onko kellään mitään kokemuksia kertoa nuista keskeytystavoista - jos täällä siis uskaltaa tuosta edes puhua ilman hirveää lynkkausta=(

 

[pangaia]

En minäkään onnesta hyppinyt kun plussa tästä kakkosesta tuli, enkä hirveemmin koko odotusaikana.
Onnelliselta elämä tuntui vasta kun hän syntyi

 

[Salama McQueen]

Voimia päätöksen toteutukseen. Miten sä huomasit olevasi raskaana??

 

[ap]

mä olen aika vainoharhainen ollut koko nää n.neljä vuotta pilsujen kans ja tehny monia testejä et olenko raskaana vai en. nyt sitten vaisto osui oikeaan. ja mulla rinnat alkoi aristaa ja alavatsaa nipisteli. silti kuvittelin viimeiseen asti noitakin taas vaan psykosomaattisiksi oireiksi. onneksi kuitenkin tein testin.jos tässä asiassa nyt onnea on.