Toggle sidebar

raskaana

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja työelämässä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
T

työelämässä

Vieras
Kyllä pikkusen ottaa kupoliin nämä meidän firman raskaat ja lapselliset naiset. Kerronpa koko tarinan:

Neiti A tuli raskaaksi, heti kerrottuaan töissä jäi saikulle kun ei pysty istumaan. Oli käytännössä koko raskausajan saikulla, aina välillä kävi tekemässä yhden päivän välissä ja kovaan ääneen selitti että lääkäri kirjoittaa aina saikun eri syyllä ettei vaan palkka lähde kävelee. Hyvä hyvä. Ja kuitenkin jaksoi ylläpitää sosiaalista elämää istumalla milloin missäkin kahvilassa jne. No ei siinä mitään, joku uskoi syihin ja toinen ei. Sitten kun äippäloma oli lähellä, mainosti sitä ettei varmaan tule tänne töihin enää ja tietysti on vakkaripaikalla, jollaista meillä ahkerammilla ei ole tällä hetkellä mahdollista saada. No onneksi neitiä ei ole enää näkynytkään koko työpaikalla. Neiti B, neiti A:n nuorempi sielunveli tuli sekin tässä raskaaksi ja pystyi hyvin olemaan töissä ekat 15 viikkoa mutta heti samana päivänä kerrottuaan raskaudesta jäi saikulle ja sama homma! On kuulemma oikeus ottaa saikkua kun ei pysty töitä tekemään, no niinhän se onkin mutta tietäisittepä mitä työtä teemme :) Ihan keksittyä, varsinkin tuon neiti A:n jälkeen. Neiti C se vasta ahkera onkin, ollut hoitovapaan jälkeen viisi viikkoa ""töissä"" eikä yhtään kokonaista viikkoa tänä aikana. Ensin oli itse kipeänä, sitten lapsi, sitten taas itse ja pitäähän niitä lomalla kertynietä lomiakin joskus pitää..

Suokaa anteeksi mutta olen kyllästynyt ja katkera. Mäki haluan vakkaripaikan. Ja lapsen.

Se täytyy kyllä sanoa etten ikinä itse käyttäytyisi näin työnantajaa kohtaan ja jos itse sellainen olisin niin katsoisin hyvin tarkkaan ketä palkkaisin töihin. Ei mikään ihme että nuoria lapsettomia naisia ei palkata vakinaisiksi.
 
Oon täysin samaa mieltä!

Itehän oon tietysti vaan kateellinen, koska mulla ei ole vakipaikkaa, enkä ole edes valmistunut vielä. Oon vielä tehnyt töitä aika paljon apurahoilla yms, joten ei paljoa naurata.

Nyt kuitenkin onnellisesti raskaana, ja näyttää siltä että toimeentulo tulee olemaan ihan hyvä. Samoin uskon vakaasti saavani haluamaani työtä sitten kun on taas sen aika. Lasten jälkeen olisi tarkoitus valmistua.

Sitten joskus kun vastavalmistuneena äitinä haen töitä, niin annan työnantajan tasan tarkkaan ymmärtää, että minut kannattaa palkata juuri sen takia, koska lapset on jo tehty ;) (jos vertaa lapsettomaan hakijaan).

Itse jos olisin työnantaja, niin palkkaisin aivan varmasti ennemmin nuoren miehen kuin naisen. Mutta jos on jo vakipaikan saanut, niin voi ajatella että nyt sitten voi käyttäytyä ihan miten lystää. Toivotaan vaan, että tuollainen pelleily kostautuu, viimeistään uutta työtä etsiessä tai ylennyspäätöksissä.

Tälläkin palstalla joku raskauden alkumetreillä oleva kertoi hakevansa saikkua koska pelkäsi keskenmenoa. Hei haloo? Ilmeisesti jotain pientä vuotoa oli ollut, eli ei kun vaan saikulle. Ja muut äidit kannustivat että ""lepoa vaan"".
Toki tiedän myös tapauksia, joissa sairaslomaa (vuodelepoa ja sairaalahoitoa) on tarvittu todella paljon, joten joskus se sairasloma on ihan perusteltua. Samoin jos työssä altistuu myrkyille tms.
 
Moikka!
Itse olen myös tunnollinen työntekijä, ja ""odotellut"" vakkaripaikkaa aukeavaksi, mutta kummajuttu minun kohdalle sitä paikkaa ei ole löytynyt...
Minua 4v. nuorempi ihminen sai vakipaikan nenäni edestä...
Itse oli ollut töissä kyseisessä työpaikassa 2v. ja ollut esim. saikulla n.1vko koko 2v:n aikana. Kun taas tämä uusi työntekijä käytti ekan vuoden aikana kaikki palkalliset sairauspäivät, näin sen kohdalla jatkunut jo 3v. eli joka vuosi ""pitää"" kaikki palkalliset sairauslomapäivät...
No empä jäänyt odottelemaan enään että saan vakipaikan, tulin raskaaksi ja nyt olen yhden lapsen onnellinen äiti ja pian toisenkin!
Tästä siis opimme, että aina ei kannata jäädä odottelemaan, että hyvä työntekijä saisi vakkaripaikan...
ja toiseksi tänä päivänä mikään ei ole pysyvää...
Nuorempi työntekijä sai kenkää tuosta työpaikasta, ja arvatkaa olenko minä ollut tyytyväinen :))????
 
Siis mä en edes kehtais joka viikko tuoda pomolle saikku lappua.
Itse olen ravintola-alalla ja työ ajat sitä ja tätä eli aamua/iltaa/yötä ja työntekijöitä rajotettu määrä.
2v aikana en kyllä montaakaan kertaa ollut saikulla ennen,kun raskaaksi tulin ja raskausaikanakin olin ehkä yhteensä 5pvä,korvatulehduksen ja flunssan takia ja niistäkin podin huonoa omaa tuntoa!
Jäin kylläkin kesälomalle rv 30 jälkeen josta jäin suoraan äitiyslomalle ja sikäli ihan hyvä,kun poika syntyi rv37.
Mutta kuitenkin,ymmärrän mielipiteesi ja kun kerran on kyse istuma työstä,kyllä minä olisin jaksanut istua monta tuntia,mutta kun piti sännätä koko ajan paikasta toiseen ison mahansa kanssa niin se ei ollut enään kivaa...
 
Täysin samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa. Ja olen huomannut, että myös neuvolassa tuetaan tätä ajatusmaailmaa. Keskiraskauden lääkärissä kysyttiin suoraan, että haluanko enää mennä töihin vai kirjoitetaanko sairaslomaa loppuaika. Tämä siis ilman mitään lääketieteellistä perustetta ja istumatyöstä. Ymmärrän kyllä hyvin sen, että työantajat mieluummin palkkaavat miehiä kuin naisia.

T, itse turvallisesti vakipaikalla oleva
 
Mä en ole joutunut olemaan liioin vielä raskauden vuoksi töistä pois ja työkaverit kiusaski joulun ympäril et eiks ala edes supisteleen tai jotain kun täällä on kaikki muut työntekijätki ollut enemmän pois kuin sinä. Muutama edellinen odottaja on ollut nimittäin jatkuvasti saikuilla ja siks tällainen normaali raskaus herättää päivittäin ihmettelyä... Jouduin vaihtamaan alaa keväällä ja olen määräaikaisena, täl hetkellä tän kuun loppuun mut toivottavasti saan olla loppuun asti. Mäkin kuulin neuvolassa sairasloman mahdollisuudesta loppuvaiheessa kun ei juuri kukaan pysty töissä niin pitkään... Aika näyttää, miten käy. Jotain vaivoja ja kipuja on toki, mut niiden kans pärjää kun kuuntelee kehoa ja etsii niihin helpotusta.
 
Minäpä voin kertoa toisenlaisen tarinan.
Työni on vakkaripaikka ja olen ollut monta vuotta samoissa hommissa. En ollut raskauteni aikana kertaakaan sairaslomalla ja tulin heti äitiysloman jälkeen töihin.
Työni olikin sitten siirtynyt äityslomansijaiselleni, joka oli vakinaistettu äitiyslomani aikana. Minut alennettiin esimiespaikalta koska äitiyslomansijaiseni katsottiin olevan pätevämpi siihen hommaan. Voin kyllä sanoa että ei ole mutta kaikki keinot on näköjään sallittuja sodassa ja rakkaudessa ja työpaikan pitämisessäkin...
Nyt tämä bimbo yrittää tottakai hankkiutua raskaaksi koska onhan hänellä nyt vakkarityö.
 
Olen raskaana, viikkoja 8. Olen ravintola-alalla ja mietin miten pystyn oleen töissä savullisessa ympäristössä ja melkein koko ajan vain yötyötä. Pystyin lopettamaan tupakoinnin muutama viikko sitten, koska en halua ainakaan tietoisesti vaurioittaa omaa pikkuistani. Olen kuullut erityisäitiysvapaasta. Mietin vain ko kaikkialla sanotaan että pitää ilmoittaa pomolle 2kk aiemmin lomalle jäämistään, niin joutuisinko olemaan savullisessa ympäristössä seuraavan 2kk töissä, jos ei ole savutonta työympäristöä tarjottavana.Neuvola on 11.1 ja sitten tulen varmaan vähän viisaammaksi tämänkin asian suhteen ja kaiken muunkin.. Kenties..
 
Minäpä olen eri mieltä edellisten kanssa. Minkä ihmeen takia tuntisin mitään lojaalisuttaa firmaa kohtaan, jolta ei saa kuin p****a niskaan koko ajan? Vain siksikö, että olen vakituinen työntekinä? Pah, näinä aikoina sekään ei tarkoita oikeastaan mitään, YT-neuvotteluja aloitetaan niin heppoisin perustein.

Jos työmoraalini vain antaa periksi (olen tähän asti turhan kiltisti raahautunut töihin; sairastan oikeasti aivan liian harvoin) ja neuvolassa ollaan myötämielisiä, niin aion ottaa sairaslomaa ensimmäisestä supistuksesta.
 
Höpön, löpön!!!

Tuosta heräsi vain itselleni vain kysymys, MIKSI SINÄ et ole saanut vakkaripaikkaa???

Ja sairaslomista hmm.. Kyllä sekin on ihan oikeasti niin, ettei sairaslomaa nykyaikana TURHASTA saa, oli raskaana tai ei.

Ja tuosta kipeän lapsen hoitamisesta! Siinä on lomailu kaukana. Jokainen olisi mielummin töissä, kuin kipeän lapsen kanssa kotona.

Toki voitaisiin ottaa käytännöksi, että ISÄT!!!! säännönmukaisesti jäisivät hoitamaan lapsia, jos ne sairastuvat!? Mutta miksiköhän, näin ei tapahdu, jos se on siis lomailua!?

Mutta enemmistö naisista on työssä äitiysloman alkuun asti!

Lisäksi! Tuo, että työnantajat HALUTESSAAN voivat maksaa palkkaa äitiysloman 3 ensimmäistä kuukautta. Lisäksi työnantajat maksvat aika vähän aikaa palkkaa sairasloman ajalta! Ja siltäkin ajalta, saavat kelalta korvausta!

Ja todella aika monella on perhe! Mutta mikseivät ISÄT jää kotiin hoitamaan sairaita lapsiaa.

Ja monelle kelpaa mainiosti myös nuo määräaikaiset työpaikat ja äitiysloman sijaisuudet.. Ilman niitä olisi huomattavasti vähemmän työkokemus mahdollisuuksia tarjolla!
 
Tilanteita on monenlaisia ja niin on ihmisiäkin. Jouduin itse oleen kolme kertaa tän raskauden aikana sairaslomalla, ja kärvistelin siitä hirveästi. Mieluummin olisin ollut koko ajan töissä, koska työni on mielenkiintoista, innostavaa ja merkityksellinen osa elämääni.

Suurta ymmärrystä sain myös esimieheltäni, joka heti raskaudesta kuultuaan sanoi, että nyt on sinun ja vauvan hyvinvointi tärkeintä ja jos yhtään tuntuu siltä ettet jaksa tai tulee tarvetta sairaslomalle, niin sitten vaan ilmoitat. Ja kun hiukan noitten sairaslomien aikana notkuin etätöissä linjoilla, tuli esimieheltä viestiä, että pois linjoilta ja lepäämään siitä.
Itse arvostin kovasti tätä esimieheni (tai siis naiseni) ymmärtävää suhtautumista. Näitä kolmea kyhyehköä sairaslomapätkääni lukuunottamatta hoidin työni kuitenkin kuten ennenkin ja viimeiseen päivään asti ennen äitiyslomaa.

En nyt muista oliko se tässä ketjusssa, kun joku mainitsi ""vaan istumatyöstä""....istumatyöhönkään ei voi mielestäni liittää sanaa vaan, ikäänkuin se ei voisi olla rankkaa. Istumatyötä tekevienkien työ voi olla hyvin hektistä, kiireistä, stressaavaa ja istuminen voi olla tosi tuskallista, jos esimerkiksi kärsii selkävaivoisa raskauden aikana. Joten ei pitäisi leimata istumatyötä tekevien sairaslomia automaattisesti turhiksi tai lusmuiluksi....

Toisaalta voihan siellä työpaikallakin olla ja lusmuilla tekemättä tehokkaasti ja tuloksellisesti töitä. Eikö toisaalta parempi silloin, että nämä lusmuilijat jää reilusti sairaslomalle, niin firmalle jää mahdollisuus ottaa sijainen tilalle. Ainakin tulee silloin hommat hoidettua.

 
Taisit ""tuleva äiti"" viitata minuun. Kyllä sitä nyt yleensä saikulle mennään jos on epäilyksiä keskenmenosta. NEUVOLASTA käskettiin hakea saikkua! Olin sen neljä päivää sitten saikulla ja tilanne rauhoittui. En todellakaan edes henkisesti olisi voinut olla töissä sillon. Nyt olen taas töissä ja vuodot loppuivat alkuviikosta. Makaamalla vuotoja ei ollut, mutta heti kun kävin esim kaupassa viikonloppuna, tuli taas kunnolla.

Joillain voi todellakin olla ongelmia raskaudessa ja sillon mun mielestä vauva on tärkeämpi kuin työnantaja! Ehdottomasti jos ei mitään ongelmia ole, niin töissä pitää olla.
 
Vähän korjausta edelliseen viestiini... Minä kirjoitin sen ""vaan"" istumatyöstä, eikä tarkoitus ollut vähätellä milllään tavalla. Olen itse istumätyöläinen, mutta projektipäällikkönä työni on hektistä ja ajoittaan stressaavaakin. Enkä lainkaan kritisoi heitä, jotka jäävät sairaslomalla oikeaan tarpeeseen, tottakai lapsen/äidin terveys on pääasia. Kritisoin kuitenkin sitä asennetta, että kun ollaan raskaana, niin sairaslomalla voi jäädä jos aamulla vähän väsyttää tai kuten lääkärini sanoi, ""jos ei vaan enää huvita mennä töihin..."". Minulla on itselläni myöskin mahtava pomo (vanhempi lapseton mies), joka heti kun raskaudesta kuuli (kerroin jo noin viikolla 6) oli vähentämässä työtaakkaani samantien ja vähän väliä kyselee vointiani ja tarkistaa etten aja itseäni piippuun. Minun mielestä on silloin vain ja ainoastaan reilua myös työnantajaa kohtaan, jäädä sairaslomalla vain jos siihen oikeasti on tarvetta. Tosin itselläni on myös mahdollisuus tehdä joinain päivinä töitä kotoa käsin.

Juuri turha sairasloman käyttäminen jne. on syynä siihen, ettei meitä nuoria naisia haluta niin hanakasti vakituisiin työsuhteisiin ottaa.

Ja vielä tuosta ravintola-alasta. Minulla on sellainen käsitys, että siinä vaiheessa kun työnantajalle kertoo raskaudesta, on hänen järjestettävä töitä savuttomassa ympäristössä tai muuten äitiyslomalle saa jäädä samantien. En tiedä olenko ihan väärässä, mutta muistaakseni näin meni yhdellä kaverilla.
 
Kuten KK kirjoitti, myös istumatyö voi olla rankkaa. Etenkin jos kärsii lantion löystymisestä ja iskiasvaivoista yms. Itse en ole vakkarityössä, uskaltauduin silti raskaaksi ;) kun ei sitä perheenperustamistakaan voi koko aikaa siirtää eteenpäin. Olen nyt vasta rv 17 ja toivon tosiaan, että pystyisin olemaan töissä aina äitiysloman alkuun saakka. Mieluummin töissä kuin kipeänä / peloissaan vuodelevossa, että meneekö kesken vai ei. Joillakin nimittäin on OIKEASTI syykin olla sairaslomalla, tulitteko ajatelleeksi? Esim. juuri selkävaivat tai mikä pahinta, keskenmenoriski.

Toki minustakin olisi erittäin hyvä, jos mulla olisi vakkarityö josta jättäytyä äippälomalle. Kenestäpä ei olisi? Usein nykyisin vain käy niin, että vakityötä saa odottaa kolmenkympin erittäin paremmalle puolelle ja sitten onkin jo ""pakko"" tulla raskaaksi, jos perhettä meinaa perustaa. Jotkut onnelliset saavat vakityön jo aiemmin, hyvä heille. Mutta en syyttäisi tilanteesta yksin naisia... Kyllä moni mieskin siellä taustalla kummittelee, että odotetaan siihen, kunnes saat vakkaripaikan ja sitten alkaa vauvan yrittäminen.

Mutta pääpointtini oli siis muistuttaa, etteivät kaikki suinkaan lusmuile vakkaritöistään - sairaslomaan voi oikeastikin olla tarvetta. Kuulin yhdeltä vanhemmalta kollegaltani, että hän sinnitteli supistuksista yms. terveydenhoitajan varoitteluista huolimatta töissä esikoista odottaessaan. Ja, aivan, ihan vain istumatyössä. Istuminenkin - ja kiire siinä lisänä- kuitenkin altisi supisteluille toisella tavalla kuin kotona oleminen, ja vauva syntyi sitten 6 viikkoa ennenaikaisesti. Toista lasta odottaessaan hän jättäytyi suosiolla sairaslomalle, kun näytti siltä, että sama tilanne tulee toistumaan. Että kyllä se vauvan terveyskin on otettava huomioon, eikä vain yritettävä olla tunnollinen töissä.
 
Tiedoksi vaan niille, jotka pitävät istumatyötä kevyenä ja sopivana raskaanaoleville, niin ei se ihan noinkaan ole. Jouduin olemaan 2 viikkoa sairaslomalla istumatyöstäni raskauden aikana, koska selkä ja jalat kipeytyivät. Itselläni oli asiasta kauhea ""morkkis"", mutta lääkäri vakuutti, että istumatyö on ihan yhtä raskasta kuin seisomatyö raskaanaolevalle. Samat selkävaivat voivat vaivata molempia. Kun istuu ja maha painaa, veri ei välttämättä pääsekään kiertämään jaloissa kunnolla ja jalat kipeytyvät.

Ymmärrän kyllä, että joukkoon mahtuu niitäkin, jotka ovat ""vähäpätöisin"" perustein sairaslomalla niin raskaus- kuin muinakin aikoina. Enemmän se on varmasti ihmisen luonteesta kuin työn luonteesta kiinni. Eli istumatyöläinenkin voi joutua olemaan sairaslomalla!
 
Lisään nyt vielä tähän sen verran, että hain sen sairaslomani TYÖTERVEYSlääkäriltä, joka oli myös sitä mieltä, että nyt vaan pitää lepäillä. Ja mikset kirjoittanut mielipidettäsi suoraan siihen ketjuun, ettei tarvi muissa ketjuissa haukkua ""takanapäin""?

Meillä muuten myös töissä jotkut raskaana olevat on olleet lähes koko ajan saikulla. Mutta mistä minä voin tietää, mitä ongelmia heillä on... Siksi en myöskään tuomitse heitä. Itse toivon saavani olla töissä mahd. pitkään ilman mitään saikkuja, koska se kotona makaaminen EI todellakaan ole mukavaa! Mutta pakkohan se on jos tulee jotain ongelmia. Mutta en kyllä teinä kadehtisi ihmisiä, jotka joutuvat makaamaan suunnilleen koko raskausaikansa. Ei varmasti ole kiva olla sängyn pohjilla koko aikaa, johan siinä alkaa kaikki paikat reistata kun ei saa liikkua kuin vessaan.
 
Pahoittelen vielä vähän hyökkäävää asennettani, mutta tuntuu pahalta kun en halua olla töistä poissa turhan takia ja sitten jotkut pitää jonain lintsaajana...
 
Tosi mielenkiintoisia kommentteja tullut...Ja positiivista kuulla, että on monella on ymmärtävästi suhtautuva esimies. Yhdellä ystävälläni oli henkisesti tosi rankkaa, kun sitä ymmärtämystä ei ollut ja hän sitten yritti tunnollisena sinnitellä....jälkeenpäin hän mietti, että lapsen hyvinvointia ei kyllä pitäisi ikinä riskeerata...ja paha mieli myös siitä, että tästä tunnollisuudesta huolimatta paluu entiseen asemaan ja tehtäviin epätodennäköistä.

Jäin miettimään, että alkuperäisen viestissä on kyse tietenkin yhdestä työpaikasta, eikä pitäisi tietenkään sen perusteella liikaa yleistää. Tuli mieleen, että onkohan työpaikan ilmapiirissä tai organisaatiokulttuurisssa sitten muutakin häikkää, jos sieltä niin hanakasti haluaa pois, heti kun siihen vain tilaisuus tulee....alkoi kiinnostaa mikä ala kyseessä...

Se on kieltämättä tosi kurjaa ja epäreilua, jos vastavalmistuneita ja/tai lapsettomia naisia syrjitään työhönottotilanteissa tai ei anneta vakkaripaikkoja tmv. Itse kun olen hiukan vanhempi ja katsoo asioita vähän täältä toisesta (keski-ikä) näkökulmasta, niin ei voi muuta kuin sanoa, että kyllä teissä nuorissa naisissa ja nimenomaan naisissa :-) on paljon potentiaalia vaikka mihin!

Jossain viestissä kommentoitiin, että sairaslomaa melkeimpä tyrkytetään vaikkei oikein lääketieteellistä syytäkään olisi. Itselläni ei tuollaisesta ole kyllä kokemusta. Omalla kohdallani sairaslomiin oli kyllä hyvin perusteltu syy. Aika jännää, jos lääkärit lähtevät kirjoittamaan sairaslomia ilman mitään perusteltua syytä...mutta nähtävästi sellaistakin sitten tapahtuu.

 
Niin, en missään nimessä tuomitse niitä jotka ovat sairaita tai raskaus on niin vaikea ettei ole työkykyinen. Tässä meidän firman esimerkissä vaan on niin selvää ettei töissä vaan jakseta olla ja kun ollaan raskaana niin ""tottakai on oikeus olla sairaslomalla jos siltä tuntuu"" ja kuten kerroin, sitten liihotetaan kahviloissa yms. ihan avoimesti vaikka pitäisi kai olla kotona lepäämässä?? Nämä tytsyt eivät ole päässeet tulostavoitteisiin edes ennen raskauttaan, saati sitten nyt. Sitten ne päivät kun on töissä niin voi hyvin vedota siihen että on ajatukset jossain muualla n.viikolta 15 alkaen raskauden loppuun saakka... Näiden kahden neidin välillä oikein velloo tällainen ajattelu ja liittoon soitetaan heti jos ei ihan kaikki mene omaa napaa ajatellen.

Alalla on kova kilpailu ja sen takia palkataan tällä hetkellä vain määräaikaisia, ainakin meille. Ja tottakai olen tästäkin sopimuksestani kiitollinen. Joskus vaan tuntuu liian paksulta nämä jutut. Määräaikaiset yrittää ja yrittää jotta saisivat vaikka uuden märäaikaisen ja vakinaiset sen kun kaivaa nenää :) tähän yhtälöön kun lisää vielä tällaiset ei-ihan-aiheelliset poissaolot niin kyllä pistää miettimään. Meillä on tosi ymmärtäväinen esimies joka varmasti pitää siitä huolen ettei ""kipeänä"" saa/tarvitse töitä tehdä.

Lapsen etu on aina ykkönen mutta kuten kirjoitin, itse en ikimaailmassa käyttäytyisi näin VAIKKA olisin vakituinen ja raskaana.

 
Sen verran ""neiti C:tä"" puolustan, että uskon täysin hänen tarinansa. Kun itse vein lapseni hoitoon, niin ensimmäisen tarhavuoden aikana lapseni sairasti todella paljon, ja minä lapseni jälkeen. En voinut uskoa asiaa, -minä terveyden perikuva, kenellä ei ollut ennen lasta kuumettakaan moneen vuoteen! Ja ensimmäisen tarhatalven aikana olin joka kuukausi sairaana. Lapseni ei ennen tarhaan menoa ollut sairastanut yhtään flunssaa tms, niin sai tietysti kaikki lasten taudit ja minä siinä perässä sitten. Ja voin sanoa, että en nauttinut näistä sairaslomapäivistä pätkän vertaa! Olisin mielummin ollut terveenä töissä.
Nyt on lapsen vastustuskyky kasvanut huimasti, emmekä me kumpikaan ole tänä syksynä sairastaneet kuin yhden pahan flunssan.
Eli älä ainakaan C:n tapauksesta ole katkera! :) Ainakaan minusta sairastaminen ei ole kivaa. Ja sairaan itkuisen lapsen hoitaminen kotona ei ainakaan minun mielestäni ole lomaa, vaan aika rankkaa.
 
Kyllähän tuollaisiakin tapauksia varmasti on, jotka ovat poissa aina kun mahdollista. Ja ymmärrän harmisi, kun yrittää tehdä työnsä kunnolla eikä vakkaripaikkaa heru. Ja anteeksi kun vähän ""riehuin"" tuolla. Se vaan oikeesti tuntuu pahalta kun on koko ajan itku silmässä ja paniikki päällä kotona, ravaa vessassa tarkistamassa tuleeko taas vuotoa. Paaaljon mieluummin olisin rauhassa töissä kuin makaisin kaikki paikat kipeenä kotona. Onneksi en joutunut oleen saikulla kuin ne 4 päivää, mutta makasin kyllä edellisen ja seuraavankin viikonlopun eli yhteensä 1,5 viikkoa. Tuskaa.
 
Tämä aihe on itseänikin pänninyt viime vuosina. Edellisessä työpaikassani oli hiukan rankkaa työilmapiirin suhteen ja työparini päättikin sen myötä olla lähes koko raskautensa ajan saikkarilla. Nykyisessä työpaikassani on myös yksi vastaavanlainen ihminen. Hän tosin on alusta alkaen ollut niin negatiivisesti ja tympeästi kaikeen suhtautuva, että ihmettelen, miksei vaihda työpaikkaa. Toisaalta, ei tämän alan vakipaikkoja ole ruhtinaallisesti tarjolla, ainakaan lähiseuduilla. Tämä nykyinen työkaverini oli jokin aika sitten raskaana ja jatkuvasti poissa, milloin oli mikäkin syy. Kuitenkin häntä nähtiin siellä sun täällä heilumassa ja tuntui, ettei todellisuudessa hänen olossaan ollut mitään vikaa. Itse olin myös aika lailla samoihin aikoihin raskaana. Muutama työvuoro jäi koko raskauden aikana tekemättä sairastelun takia. Nyt sitten työkaverini on taas raskaana, mielenkiinnolla seuraan, koska taas lomailu alkaa. Oli hän alkuraskaudesta kyllä jo muutaman viikon pois. Itseäni todella raivostuttaa nämä selkeät lintsarit, jotka tekevät raskaudestaan tekosyyn. Lääkärithän kyllä antavat (varsinkin kun menee joka kerta eri lääkärille) sairaslomaa raskaana olevalle. Ymmärrän kyllä, että riskiraskauksiakin on ja todellisia sairasloman tarpeita, mutta kyllä moni käyttää raskauttaan tekosyynäkin. En ole katkera, minulla on vakituinen itseäni tyydyttävä työpaikka, yksi ihana lapsi ja toinen tuloillaan. Silti pännii välillä niin hemmetisti!
 
""Lisäksi työnantajat maksvat aika vähän aikaa palkkaa sairasloman ajalta! Ja siltäkin ajalta, saavat kelalta korvausta!""

Työnantaja saa Kelalta korvausta ainoastaan niistä sairauslomista, jotka kestävät 1+9 päivää tai enemmän. Ja tällöinkin tuo 1+9 menee työnantajan omasta pussista ja vasta ylimenevistä päivistää tulee korvaus. Kelan korvaus työnantajalle on lähes poikkeuksetta pienempi kuin työnantajan maksama sairausajan palkka työntekijälle.
 
Onhan kaikenlisäksi näilläkin palstoilla välillä kyselty, mikä olis hyvä tapa saada lääkäriltä saikkua raskauden aikana, eli on meitä moneen junaan....
 
Hei Odottaja81! Savullisessa ympäristössä ei saa olla raskauden aikana töissä. Tai siis heti, kun kerrot töissä raskaudestasi joudut jäämään erityisäitiysvapaalle ellei työpaikallasi ole sinulle jotain muuta työtä savuttomassa ympäristössä. Useimmiten sellaista työtä ei löydy. Eli jos et halua jäädä saman tien pois, niin älä kerro vaan pomollesi.

Itse olen myös ravintola-alalla tosin keittiössä, joten saan olla töissä, niin pitkään kun vaan pystyn. Nyt on rv 17 ja hyvin menee, mutta saas nähdä miten jatkossa, kun maha alkaa kasvamaan kunnolla :).
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa