rakentaminen ja parisuhde

Mä oon sitä mieltä, että se on asennoitumiskysymys. Yhteistä kotiahan siinä rakennetaan ja projektiin pitäisi ryhtyä sillä asenteella, että se on elämässä ohimenevä aika ja poikkeuksellisen raskasta aikaa parisuhteen kannalta, mutta palkinto on tod.näk. kaiken sen arvoista.

Se nyt on sitten vähän omaa hölmöyttä jos siihen ryhdytään parisuhteen parantamiseksi, vain toisen tahdosta, liian tiukassa rahatilanteessa, liian tiukalla aikataululla tms.
Eikä siihen hämyyn kannata mennä, että talopaketti ois jotenkin helppo ratkaisu! Helpompi / nopeampi toki kuin hartiavoimin tehty, mutta kyllä siinäkin on hommaa sen verran sisä- ja pihahommissa, että kovin kevyin perustein ei rakentamiseen kannata ryhtyä.

 

Meillä oli viitisen vuotta sitten kaikista vaikein/raskain yhtälö. Rakennettiin, asuttiin samalla pari kuukautta anoppilassa ja oli pieni vauva hoidettavana. Kyllä silloin ollaan miehen kanssa otettu eniten yhteen. Minä väsyneenä koliikkivauvan kanssa ja mies väsyneenä rakentamisen ja työn vuoksi (vielä vuorotyö). No onneksi se aika on enää vain hämärä muisto ja nyt menee paremmin kuin koskaan.

Tsemppiä teille mihin päätökseen nyt tulettekaan!

 

hyvin se sujuu jos vaan tahtoa ja joustoa riittää. Meillä rakennettiin 7 vuotta sitten samaan aikaan kuntehtiin maakauppoja huomasin olevani raskaana. Lisäksi muutettiin just synnytyksen alla anoppilaan. Mut kaikki sujui tosi hyvin, miehellehän se oli tosi rankkaa tehdä kahta työtä yhtä aikaa ja vauva vielä valvotti yöt. Sunnuntaisin oli aina perhepäivä. Tehtiin jotain kivaa yhdessä tai vaan oltiin (osa päivästä kului myös raksalla mutta ns. jollain lyhyellä hommalla) Mutta yhteinen aika on silloin tietenkin vähissä, mutta tahdolla, sisulla ja joustolla pärjää tosi pitkälle

 

Se kumpi on kullekin tärkeämpää (rakentaminen vai suhde), siihen satsataan enemmän oli se sitten rakentaminen, työ, omat harrastukset tai oma napa.