Rakastuminen avioliiton aikana toiseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Onko jollekin käynyt näin? Itse olen nyt tutustunut mieheen, johon ihastuin kuin huomaamattani. Ja kun tutustuimme lisää niin yhdessä hetkessä tuntui siltä kuin olisimme tunteneet aina. Pelkään pahoin, että tämä johtaa lopulta tunteiden syvenemiseen entistä enemmän. Ellei ole jo johtanut. Ja tunteet on molemminpuolisia.

Mutta miestäni en ole pettänyt eli ennen kuin alatte parjata niin tämä on vain jotain mikä on täysin tahtomattani tapahtunut sydämessäni.

Enkä ymmärrä miten tätä tunnetta pitäisi käsitellä. Rakastan kyllä miestänikin ja meillä on ihana perhe.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
On käynyt noin. Sovitte vaan, että ette tapaa. Menee ajan myötä ohi.

Tapaamme väkisinkin välillä ja en kyllä halua ystävyyttä unohtaa.

No varaudu sitten pidempään kärsimykseern. Jotakuta sattuu tuossa ennen pitkää.

Miksi sattuu, jos pysymme ystävinä?

Sinulla on puoliso? Onko hänellä? Lapsia jommalla kummalla? Ikävä kyllä, parisuhteessa olevien / perheellisten ihastumiset ja rakastumiset eivät ole "kahden kauppaa".
 
Minä olen tällä hetkellä samassa tilanteessa. Ihastusta on jatkunut jo monta kuukautta. Meillä meni jo flirtin puolelle ja rajat alkoiva häilyä, mikä on sallittua ystävien kesken ja mikä ei. Tilanne on nyt rauhoittunut, kun puhuimme ihastuksen kanssa asiasta ja sovimme, että ollaan vain ystäviä. Pientä flirttiä on edelleen, mutta aika viatonta sellaista.
 
niin no miksi annatte itsellenne tapahtua ihastumiseen asti ja muka huomaamatta.., joo joo on sydämen juttuja ja jne mutta HC fakta ja news for you.. OLET varattu ja kannattais ehkäpä mielummin panostaa siihen kotona olevaan koltiaiseen kuin johonkin uuteen.

Tsemppiä vaan sydänsuruihin
 
On käynyt noin, tilanne johti kummankin perheen hajoamiseen ja meidän uuteen liittoon. Vuosien jälkeen eri osapuolten elämät ovat alkaneet asettua uomiinsa. Moni ilonhetki on peittynyt suruun, katkeruuteen ja panetteluun. Tosiaankaan suhteessa olevien toisaalle rakastumiset eivät ole kahden kauppa, vaikutukset heijastuvat myös ydinperheiden ulkopuolelle sukulaisiin saakka. Etukäteen on vaikea tietää mitä edessä on, jos rakastumisesi tuot ilmi/tulee ilmi.

Mieti vielä hetki tuota ystävyyttäkin, joskus sekin voi olla mahdotonta säilyttää sellaisena.
 
Kannattaa opetella asettumaan näiden yläpuolelle. Ei rakkautta kannata kahlita. Rakkauden tarkoitus on tuoda onnea ja iloisuutta kaikille!

Kerro puolisollesi tunteistasi. Puolisoiden tarkoitus on jakaa toistensa onni ja elämä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
On käynyt noin, tilanne johti kummankin perheen hajoamiseen ja meidän uuteen liittoon. Vuosien jälkeen eri osapuolten elämät ovat alkaneet asettua uomiinsa. Moni ilonhetki on peittynyt suruun, katkeruuteen ja panetteluun. Tosiaankaan suhteessa olevien toisaalle rakastumiset eivät ole kahden kauppa, vaikutukset heijastuvat myös ydinperheiden ulkopuolelle sukulaisiin saakka. Etukäteen on vaikea tietää mitä edessä on, jos rakastumisesi tuot ilmi/tulee ilmi.

Mieti vielä hetki tuota ystävyyttäkin, joskus sekin voi olla mahdotonta säilyttää sellaisena.

Tietenkään ei ole mikään kahden kauppa ja tiedän mihin se vaikuttaa ja ulottuu. Enkä aio tuoda rakastumista ilmi enkä edes sanonut olevani vielä mitenkään rakastunut vaan voimakkaasti ihastunut.

Kadutko itse sitten kaiken jälkeen sitä, että menit yhteen tämän uuden kanssa?
 
Tämä on ihme hemmetin palsta siitä, että täällä tuomitaan heti, vaikka ihminen ei ole tehnyt yhtään mitään väärää. Ihan taatusti täällä on muillakin miespuolisia ystäviä, joita kohtaan olisi muitakin tunteita mutta niille ei vain anneta valtaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
On käynyt noin. Sovitte vaan, että ette tapaa. Menee ajan myötä ohi.

Tapaamme väkisinkin välillä ja en kyllä halua ystävyyttä unohtaa.

Sori, mut sun on valittava. Joko unohdat ystävyyden tai vaarannat parisuhtees. Kakkua ei voi syödä ja säästää. Elämä on valintoja, ja valinnoistaan on kannettava vastuu.

Kutsu tämä "ystäväsi" teille ja esittele miehellesi, jos oikeasti se on "ystävyys" jota et halua menettää. Jos tämä uusi mies ystävystyy teihin pariskuntana niin sitten ei ole ongelmaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
On käynyt noin. Sovitte vaan, että ette tapaa. Menee ajan myötä ohi.

Tapaamme väkisinkin välillä ja en kyllä halua ystävyyttä unohtaa.

Sori, mut sun on valittava. Joko unohdat ystävyyden tai vaarannat parisuhtees. Kakkua ei voi syödä ja säästää. Elämä on valintoja, ja valinnoistaan on kannettava vastuu.

Kutsu tämä "ystäväsi" teille ja esittele miehellesi, jos oikeasti se on "ystävyys" jota et halua menettää. Jos tämä uusi mies ystävystyy teihin pariskuntana niin sitten ei ole ongelmaa.

Siis minä olen tutustunut tähän mieheen oman mieheni kautta. Ovat hyviä kavereita, eivät ehkä ihan oikein ystäviä sanan varsinaisessa merkityksessä mutta hyviä kavereita. Mieheni siis hyväksyy tämän ystävyyden ja on sanonut, että on kiva juttu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
[enkä edes sanonut olevani vielä mitenkään rakastunut vaan voimakkaasti ihastunut.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Pelkään pahoin, että tämä johtaa lopulta tunteiden syvenemiseen entistä enemmän. Ellei ole jo johtanut. Ja tunteet on molemminpuolisia.

Jos sanot tietäväsi että tunteet on molemminpuolisia niin olet tämän miehen kanssa ilmeisesti aiheesta keskustellut? Oletko OMAN miehesi kanssa keskustellut ihastumisesta? Jos et, mikset, jos et kerran ole mielestäsi tekemässä mitään väärää?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Siis minä olen tutustunut tähän mieheen oman mieheni kautta. Ovat hyviä kavereita, eivät ehkä ihan oikein ystäviä sanan varsinaisessa merkityksessä mutta hyviä kavereita. Mieheni siis hyväksyy tämän ystävyyden ja on sanonut, että on kiva juttu.

Miehesi on siis sanonut että kiva juttu senkin jälkeen kun kerroit molemmpinpuolisista tunteista ja syvästä ihastumisesta? Vai niinkö että puukotatte miehen kaverin kanssa miestäsi selkään oikein kunnolla?

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
[enkä edes sanonut olevani vielä mitenkään rakastunut vaan voimakkaasti ihastunut.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Pelkään pahoin, että tämä johtaa lopulta tunteiden syvenemiseen entistä enemmän. Ellei ole jo johtanut. Ja tunteet on molemminpuolisia.

Jos sanot tietäväsi että tunteet on molemminpuolisia niin olet tämän miehen kanssa ilmeisesti aiheesta keskustellut? Oletko OMAN miehesi kanssa keskustellut ihastumisesta? Jos et, mikset, jos et kerran ole mielestäsi tekemässä mitään väärää?

Eikö täällä ole miljoonasti todettu, että pitkissä suhteissa tapahtuu näitä ihastumisia ja että kyse on siitä mitä sille tunteelle tekee. Eli pelkkä tunne ei ole mitään pettämistä.
 
Ihastumisessa ei ole mitään väärää, sitä tapahtuu. Mutta sitten ylitetään jo sopimattomuuden rajoja, jos sille tunteelle annetaan tilaisuus ja tila kasvaa. Sitten ollaan jo pahasti metsässä, jos ihastuminen on molemminpuolista ja molemmat hakeutuvat toisen seuraan tietäen toisen tunteista.

Kannattaa oikeasti unohtaa se ystävyys ainakin siihen saakka, kunnes tunteet teiltä molemmilta laimenevat.
 
Ihastumisia tulee ja menee, vaikka naimisissa olisikin.
Ajan kanssa ne tunteet menee ohitse.

Jos oikeasti haluaa uuden parisuhteen, pitää edellinen olla loppu ja käsitelty, muuten asiat seuraavat perässä uuteen suhteeseen.

Minä antaisin neuvoksi yrittää piristää avioliittoa ja etsiä puolisosta ne asiat jonka vuoksi häntä rakastaa ja jonka vuoksi meni naimisiin. Ohjata siis ne tunteet siihen oikeaan henkilöön jonka kanssa on luvannut elää lopun elämäänsä.

Ja mulla ainakin ne ihastuksen tunteet muuttuivat lopulta ajan kanssa ystävyydeksi. Kesti se vissin n. vuoden verran.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
On käynyt noin, tilanne johti kummankin perheen hajoamiseen ja meidän uuteen liittoon. Vuosien jälkeen eri osapuolten elämät ovat alkaneet asettua uomiinsa. Moni ilonhetki on peittynyt suruun, katkeruuteen ja panetteluun. Tosiaankaan suhteessa olevien toisaalle rakastumiset eivät ole kahden kauppa, vaikutukset heijastuvat myös ydinperheiden ulkopuolelle sukulaisiin saakka. Etukäteen on vaikea tietää mitä edessä on, jos rakastumisesi tuot ilmi/tulee ilmi.

Mieti vielä hetki tuota ystävyyttäkin, joskus sekin voi olla mahdotonta säilyttää sellaisena.

Tietenkään ei ole mikään kahden kauppa ja tiedän mihin se vaikuttaa ja ulottuu. Enkä aio tuoda rakastumista ilmi enkä edes sanonut olevani vielä mitenkään rakastunut vaan voimakkaasti ihastunut.

Kadutko itse sitten kaiken jälkeen sitä, että menit yhteen tämän uuden kanssa?

En kadu, mutta koen edelleen huolta aiheuttamastani surusta ja katkeruudesta. En usko,että etukäteen ei voi tietää mihin kaikkeen ero loppujen lopuksi vaikuttaa (, vaikka sitä kuinka yrittäisi etukäteen pohtia kuten itse tein) -ihan jo alkaen omasta tunne-elämästä.

Minusta tuo rajanveto voimakkaaseen ihastumiseen ja rakastumiseen on vain semantiikkaa ja selittelyä.

 

Yhteistyössä