Rakastatko kaikkia lapsiasi yhtä paljon?

Tulipa mieleeni tuosta ketjusta " rakastitko vauvaasi heti?" , kysyä teiltä rakastatko kaikkia lapsiasi yhtä paljon?
Itse ajattelin joskus teinityttönä, rakastavatko vanhemmat kaikkia lapsiaan yhtä paljon. Monesti, kun kuuli kavereilta,että vanhempien kanssa on ongelmia. Silloin tuli mieleen jaksavatko vanhemmat rakastaa myös sitä " hankalaa" lasta.
Itselläni lapset ovat vielä pieniä, mutta äidin rakkaus on suuri. Molemmat lapseni ovat minulle rakkaita, vaikka ovatkin täysin erilaisia. :hug:

 

Rakastan kaikkia kolmea lasta yhtäpaljon. Välillä tuntuu kyllä hankalata, kun on niin paljon uhmaa ilmassa, mutta kuitenkin. :hug:

 

Kyllä vain.Kaikki kolme yhtä rakkaita.
Lapsille tää äidinrakkaus on aika käsittämätön..Kovan kiukuttelun ja mun suuttumisen jälkeen saattaa kuulua:äiti,lakastatko mua?

=)

 

kyllä! niin murkkuja kuin tätä vauvaakin B)

 

En

 

Kyllä kaikki ovat yhtä rakkaita ja tärkeitä että toivottuja myös tämä pikku kolmonen joka putkahtaa elokuussa maailmaan :heart: :hug: Lapset kun ei ole välttämättä kaikille itsestään selvyys meille lapset ovat lahja jokaisesta kiitollisia ollaan :heart: hyvinä ja myös huonoina aikoina :heart: :wave: Meillä on toinen lapsistamme erityislapsi jolla adhd että muita motorisia vaikeuksia hän on meille ja sisarelleen hyvin tärkeä ja erityinen lapsi vaikeuksistaan ja vaativuudestaan huolimatta. :heart: :hug:

 

Meillä ei ole kuin yksi lapsi ja ajatus toisesta lapsesta käy silloin tällöin mielessä. Mutta minulla on hyvin voimakas tunne, etten pysty rakastamaan toista lasta niin paljon kuin tyttöäni.

 

Niinkuin edelliselläkin, vasta yksi lapsi. Usein olen miettinyt, että kun/jos toinen tulee, niin voiko hänellekin todella riittää tuota rakkautta yhtä paljon?!?! Kertokaahan lisää omista tuntemuksistanne, kiinnostaa! Oliko sinulla tälläisiä mietteitä esikoisen aikaan? :hug:

 

Rakastan kaikkia yhtäpaljon ja toivon että lapset huomaa sen, etteivät vaan ala miettimään kuka on äidille tai isälle se rakkain. Välillä tuntuu ettei murkkuja voi rakastaa kun kaikki asiat täytyy vääntää rautalangasta. Mutta kyllä kaikki ovat niin ihania ja raivostuttavan rakkaita.

 

\

Niinkuin edelliselläkin, vasta yksi lapsi. Usein olen miettinyt, että kun/jos toinen tulee, niin voiko hänellekin todella riittää tuota rakkautta yhtä paljon?!?! Kertokaahan lisää omista tuntemuksistanne, kiinnostaa! Oliko sinulla tälläisiä mietteitä esikoisen aikaan? :hug:

Yllätyksekseni rakastuin heti toiseenkin lapseen vaikka epäilin kyllä kovasti, koska esikoinen oli/on myös silmäteräni! Kiva oli todeta että rakkautta riittää yllinkyllin toisellekkin.

 

\

Niinkuin edelliselläkin, vasta yksi lapsi. Usein olen miettinyt, että kun/jos toinen tulee, niin voiko hänellekin todella riittää tuota rakkautta yhtä paljon?!?! Kertokaahan lisää omista tuntemuksistanne, kiinnostaa! Oliko sinulla tälläisiä mietteitä esikoisen aikaan? :hug:

Ensimmäiseni oli 1v 5 kk kun toisen laskettu aika oli.Ajattelin vain että "syntyispä se toinen jo niin pääsisin tästä mahasta".Odotin kovasti entisen arjen paluuta ja kaksinoloa ainokaiseni kanssa.En tykännyt vauvasta ja harmikseni huomasin että esikoinen joutuikin ison lapsen kenkiin melko pian.Nyt,vuosien jälkeen tilanne on sinänsä toinen että huomaan tykkääväni toisesta enemmän.Ja vanhempi on koko ajan ollut isomman sisaruksen roolissa.Joskus kaipaan aikaa jolloin olin ensimmäisen kanssa kahden,se kaikki loppui ikään kuin kesken ja lämpimät tunteetkin jäivät jonnekin...Rakkautta kyllä pitäisi vanhemmilta riittää,kyse on kai enemminkin kärsivällisyyden ja kiinnostuksen loppumisesta.

 

\

Niinkuin edelliselläkin, vasta yksi lapsi. Usein olen miettinyt, että kun/jos toinen tulee, niin voiko hänellekin todella riittää tuota rakkautta yhtä paljon?!?! Kertokaahan lisää omista tuntemuksistanne, kiinnostaa! Oliko sinulla tälläisiä mietteitä esikoisen aikaan? :hug:

Kai se meitä kaikkia mietityttää. Toisaalta eihän yhtä rakkautta tarvi jakaa, niin kuin ei miehen ja lapsen välilläkään, vaan rakkautta tulee vaan lisää ja lisää! :heart:

 

Tuohon kysymykseen löytyy varmasti vastaus, jos vielä kysyt kenet lapsistasi olisit valmis antamaan pois...! Kyllä kaikkia lapsiaan varmaan rakastaa yhtä paljon, vaikka rakkaus saattaa olla hieman erilaista lapsesta riippuen. Toinen tarvitsee "hellempää" rakastamista ja toiselle kisailu ja höpöttely on sitä suurinta rakkauden osoittamista.

 

\

Niinkuin edelliselläkin, vasta yksi lapsi. Usein olen miettinyt, että kun/jos toinen tulee, niin voiko hänellekin todella riittää tuota rakkautta yhtä paljon?!?! Kertokaahan lisää omista tuntemuksistanne, kiinnostaa! Oliko sinulla tälläisiä mietteitä esikoisen aikaan? Itselläni on neljä lasta ja jokaista odottaessa olen miettinyt että pystynkö rakastamaan häntä yhtä paljon kuin edellisiä ja niinpä vaan olen rakastanut ensinäkemästä lähtien. Rakkautta riittää kaikille se ei lopu kesken.