Raju spontaani keskenmeno

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miimii10
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
en sitten tiedä minkä verran meni mutta kokemus oli sairas, painoa on kyllä 95 eli tämä tyttö ihan heti verta tarvitse, itse pääsin kotiin juri siksi että hemppa oli 105 ja vuoto ja hyytymät olivat eiliseen verrattuna vähentyneet huimasti.

meni hieman aiheesta kyllä tämä mun kysymykseni mutta elämä on.
 
Otan osaa!

Mulla on ollut spontaani kn viikolla 11, ja alkio oli kuollut jo muutama viikko aiemmin. Paljon meni verta, mutta viis päivää vuosin joten aika vähitellen. Ihan kotona olin.

Kannattaa ottaa selvää jos mietityttää että mitä oikein tapahtui ja miksi. Käsittääkseni km voi mennä pieleen samalla tavalla kuin jos synnytyksen jälkeen istukka ei kunnolla irtoa ja alkaa kova verenvuoto. Vai olenko ihan väärässä?

Joka tapauksessa mä koin oman spontaanin keskenmenoni tietyllä tavalla myös terapeuttisena, ainakin se km oli jotenkin helpompi käsitellä ja tajuta kun sen oli ihan kunnolla kokenut eikä niin että nukutetaan ja puoli tuntia myöhemmin herää kaavinnan jälkeen ja iloinen hoitaja hoputtaa kotiin ja sanoo että meni jo.
 
:hug: :hug:

Mulla ei ollut ihan noin rajuna, mutta sen verran oli km:n jäljiltä jäänyt tavaraa kohtuun, että kun ne viimein spontaanisti tyhjeni, hyytymien ja verentulon myötä lähti taju ja lanssikyydillä mentiin ottamaan ensiavusta vauhtia. Mulla siis epäonnistunut tyhjennys. Hb tippu 140:sta 120:iin, mutta jatkoi tippumistaan ollen seuraavalla viikolla jo 104.

Voimia sulle, aika auttaa :hug:
 
Nämä teidän tarinat auttaa paljon, hyvä tietää että (vaikka kamalalta kuulostaa) etten ole poikkeus, myös että olette pääseet asiasta yli.

Pidän itseäni vahvana ihmisenä mutta pelottaa hieman että todellisuus herää jossain vaiheessa ja en tajua mitä kaikkea tässä viikon aikan oikeen tapahtuikaan.

kiitos tuhannesti :flower:
 
Pahoitteluni!!:(

Mulla itselläni oli "vain" tuulimunaraskaus joka todettiin viikolla 10, ei siis tullut spontaanisti vaan lääkkeellisesti hoidettiin se. Mutta siis se vuoto oli todellakin jotakin aivan kauheaa, polille soitin mutta olivat sitä mieltä että kuuluu asiaan. No, loppuihan se sitten, olo tosin oli heikko.
Ja ensimmäiset menkat tuon jälkeen, voi luoja sentään, sormet alkoivat jo sinertää mutta hoitaja sanoi (polille kun taas soitin) että koitas buranalla, josko auttaa. Ja se sitten auttoi ja vuoto alkoi helpottamaan, mutta kyllä mulla tuosta pelko jäi ja ikävä kyllä sain sitten alkuraskauden keskenmenon muutaman kk:n jälkeen ja olin jo luovuttaa mutta päätettiin että kerran vielä ja se raskaus kantoi loppuun saakka.:)
Voimia ja toivoa sinulle!!
 
:hug:

Mulla meni viime kesänä kesken vkolla 10+4 ja kivut oli ihan älyttömät, mielestäni synnytin se kuolleen vauvan alun. Verta tuli paljon ja klimppejä myös. Vuoto kesti jokusen tunnin ja kipujen vuoksi menin päivystykseen. hb oli laskenu 110:een.

Älkää lannistuko, vaikka ymmärrän miltä teistä tuntuu. Mekin ensin päätettiin, että ei yritetä vähää aikaan, mutta niin se vauvakuume vaan pukkasi päälle ja monien vastoinkäymisten kautta olen nyt vkolla 10. Toki jännittää miten nyt menee ja jos nyt ei onnistu niin sit taitaa olla jo luovuttamisen paikka. Ei sitä henkisesti mahdottomia kestä, se on selvä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja miimii10:
Nämä teidän tarinat auttaa paljon, hyvä tietää että (vaikka kamalalta kuulostaa) etten ole poikkeus, myös että olette pääseet asiasta yli.

Pidän itseäni vahvana ihmisenä mutta pelottaa hieman että todellisuus herää jossain vaiheessa ja en tajua mitä kaikkea tässä viikon aikan oikeen tapahtuikaan.

kiitos tuhannesti :flower:
Niin, muuten, mulla oli tuota vuotoa se pari viikkoa ja sitten parin viikon kuluttua olin uudelleen raskaana. Ja sen tulos on nyt yli 7kk.

 
Tuulimunaraskaudessa oli hurja vuoto, tuulimuna tuli ilmi rv.10+5 ja istukka oli kasvanut kuitenkin normaalikokoon. Vuosin juuri ap:n kuvailemalla tavalla, yhden yön aikana, pääsin vessasta sänkyyn niin supisti ja tunsin miten veri valui ja sain nousta ylös vessaan, pönttöön läiskähteli isoja hyytymiä ja kappaleita. Aamuyöstä olin menettää tajuntani, olin kylmänhikinen ja tärisin. Aamulla vietiin sairaalaan, hb 89 (oli rv.8+5 neuvolassa 132). Useita keskenmenoja saaneena tämä oli rajuin tyhjentyminen, vaikka sikiötä ei ollutkaan.
Tsemppiä ap:lle, toivottavasti ja todennäköisesti saatte vielä vauvan, itse tuon tuulimunan jälkeen tulin heti raskaaksi uudestaan ja ihana tyttö nyt 5kk ikäinen. Jaksamista :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja noh:
asian vierestä... Itselläni vuosi verta arviolta 2-3 litraa, hb oli 40.

Pitääkö sunkin tulla elvistelemään, kuinka alhaalla sun hb on ollut :o

Ap, olen surullinen, että näin kävi sulle :hug:
Juttele asiasta neuvolassa ja jos haluat, niin saat keskenmenoon liittyvät paperit sairaalasta, jos haluat niistä saada jotain selkoa asiaan.
 
Minulla alkoi keskenmeno ensin lapsiveden menolla ja ihan silmänräpäyksessä tuli verta ja klimppejä kuin saavista kaatamalla kauheiden supistusten kera. Pyörryin kerran ja verta tuli todella paljon,vuoto jatkui noin pari viikkoa. Olin silloin suunnilleen rv 16 ja keskenmeno oli minulle elämäni järkytys :( Kohtu oli tyhjentynyt itsekseen joten en onneksi joutunut kaavintaan. Tästä on siis aikaa jo 6 vuotta, vieläkin sydäntä riipaisee :(
Toisella kerralla keskenmeno alkoi supistuksilla ja verta tuli vähemmän enkä pyörtynyt.
Nyt olen kahden ihanan lapsen äiti ja odotan kolmatta lastamme, pelko oli suuri etten saisi enää koskaan lapsia mutta niin vain on nämä kolme raskautta menneet hyvin alusta loppuun.
Antakaa ajan kulua ja hirveästi jaksamisia!!!
 

Yhteistyössä