olen uudessa tilanteessa; perheemme on muuttanut ja uudesta pihapiiristä löytyy kavereita 5 ja 6 vuotiaille lapsillemme, toisin kuin edellisestä kodista, silloin sisarukset leikkivät pääosin keskenään. mutta!? olen oikeasti iloinen kaikista uusista kavereista, mutta kuinka sopeutua ovikellon pimputukseen,meteliin, edestakaiseen säntäilyyn etu ja takapihan välillä(asumme rivitalossa)? vieraat lapset on janoisia, leluja on pitkin pihamaata, homma on mielestäni normaalia leikki-ikäisten poikien äänekästä touhua, kai? en halua olla nipottava äiti, ja oikeasti tykkään sekä omista että vieraiden lapsista, mutta huomaan ärsytyskynnykseni madaltuneen muuton jälkeen. kaikki tuo touhu on niin uutta. ennen leikit sujuivat jotenkin 85% rauhaisammin... auta ja kerro; mitä tehdä? rajoja osaan asettaa ja kuria myös, mutta en nyt haluaisi olla ovenkolossa paasaava äiti, joka vahtii jokaista askelta? selvää on kuitenkin sekin, ettei tuonikäiset aina kulje sieltä mistä pitäisi, vaan naapurirajat ovat suhteellinen käsite ja muutakin sattuu ja tapahtuu. katselenko vain menoa ajatellen, että kyllä nuo tuosta kasvavat vai onko minulla oikeutta vaatia järkevää leikkiä alituisen häiläämisen ja riehumisen/meluamisen sijaan?
rajat/säännöt omille ja vieraille ?? auta!
- Viestiketjun aloittaja äiti
- Ensimmäinen viesti
aika kaaottiselle kuulostaa, ja osittain tutullekin. Meillä toimii sääntö, että tietyt viikonpäivät pyhitetään vain meidän perheelle. Niinä päivinä ei pihalla ramppaa kavereita, ja ollaan hissuksiin ja nautitaan perheen kanssa omista jutuista. Sisarukset myös kaipaavat ihan omia kahdenkeskisiä, rauhallisia leikkejä.
joku toinen kuulemma järjestää asian niin, että heille ei tulla kylään, jos oven vieressä oleva kukkaruukku on poissa. Näin naapureiden lapset tietävät, että sisällä nukutaan, on muita vieraita tai ei muuten vaan käy. Välttyy aika monelta pinnankiristykseltä!
joku toinen kuulemma järjestää asian niin, että heille ei tulla kylään, jos oven vieressä oleva kukkaruukku on poissa. Näin naapureiden lapset tietävät, että sisällä nukutaan, on muita vieraita tai ei muuten vaan käy. Välttyy aika monelta pinnankiristykseltä!
Meillä ei ole vielä ihan tuonikäisiä lapsia ja nämä olemassa olevatkin on kaikki tyttöjä. Silti olemme jo nyt alkaneet totuttaa sekä omia, että vieraita lapsia siihen sääntöön, että sisällä ei juosta eikä huudeta. Leikkiä saa ja kulkea ja toki nyt joskus mennä vähän vauhdikkaamminkin, mutta oikein kunnon riehumisleikit jätetään ulkosalle. Tämän olemme myös sopineet lasteni kavereiden äitien kanssa ja heillä on samat säännöt omissa kodeissaan.
Ovikellon pimputteluakaan meillä ei vielä ole kun nämä lapset tosiaan on vielä sen verran pieniä, että eivät juurikaan liiku yksikseen, mutta minusta tuo merkki ovensuussa, oli se sitten kukkapurkki, joka vaihtaa paikkaa tai vaikka joku "saa tulla - ei saa tulla" -kyltti tms, on varsin hyvä ajatus. Sen kun kertoo omille lapsilleen, niin nämä voivat sitten aina uusille kavereilleen sen eteenpäin kertoa.
Tuosta naapurin rajojen tuntemisesta minun kyllä täytyy olla eri mieltä. Meillä jo 3-vuotiaskin tietää, että toisten ihmisten pihoille ei saa mennä ja että on epäkohteliasta kuikuilla toisten aitojen takana toljottamassa ja huutelemassa. Eikä varsinkaan kulje esim. pensasaitojen läpi vaan tietää, että tie ja portit ovat kulkemista varten. Osaa varoa istutuksia, kukkapenkkejä ja pensaita. Kyllä minusta jo 5-6 vuotiaan pitää tietää, ettei toisten ihmisten pihoille mennä ellei sinne saada erikseen kutsua tulla!
Ovikellon pimputteluakaan meillä ei vielä ole kun nämä lapset tosiaan on vielä sen verran pieniä, että eivät juurikaan liiku yksikseen, mutta minusta tuo merkki ovensuussa, oli se sitten kukkapurkki, joka vaihtaa paikkaa tai vaikka joku "saa tulla - ei saa tulla" -kyltti tms, on varsin hyvä ajatus. Sen kun kertoo omille lapsilleen, niin nämä voivat sitten aina uusille kavereilleen sen eteenpäin kertoa.
Tuosta naapurin rajojen tuntemisesta minun kyllä täytyy olla eri mieltä. Meillä jo 3-vuotiaskin tietää, että toisten ihmisten pihoille ei saa mennä ja että on epäkohteliasta kuikuilla toisten aitojen takana toljottamassa ja huutelemassa. Eikä varsinkaan kulje esim. pensasaitojen läpi vaan tietää, että tie ja portit ovat kulkemista varten. Osaa varoa istutuksia, kukkapenkkejä ja pensaita. Kyllä minusta jo 5-6 vuotiaan pitää tietää, ettei toisten ihmisten pihoille mennä ellei sinne saada erikseen kutsua tulla!
meilläkin käy naapurin poika melkeinpä joka päivä olemme hänen äitinsä kanssa sopineet että parituntia kerrallaan ja onhan sillä aika kun se tulee käymään aina saa olla kelloa katsomassa että muistaa sanoa koska pitää lähteä
meillä on omat sääntömme ja muitten lasten pitää noudattaa niitä myös olen omillekkin lapsille sanonut että joka talossa on omat säännöt ja niitä pitää noudattaa
ja onhan se joskus raskasta kun ei millään jaksaisi koko päivää kun siinä toiset lapset on kylässä jatkuvasti pitää kuitenkin katsoa että ne saa juotavaa ja jotain naposteltavaa (on niin lämmintä pakko antaa juomista vähän väliä)
meillä vielä naapurin poika käy vain uusimassa ajan saattaa olla joskus 6-8 tuntiakin päivässä meillä käy vain kotona syömässä ja hakemassa lisä aikaa onneksi siitä on seuraa omalle pojalle mutta ei aina jaksa mutta sanon kyllä pojalle että menee niille leikkimään taikka tulee huomenna taas poika kyllä sen ymmärtää
meillä on omat sääntömme ja muitten lasten pitää noudattaa niitä myös olen omillekkin lapsille sanonut että joka talossa on omat säännöt ja niitä pitää noudattaa
ja onhan se joskus raskasta kun ei millään jaksaisi koko päivää kun siinä toiset lapset on kylässä jatkuvasti pitää kuitenkin katsoa että ne saa juotavaa ja jotain naposteltavaa (on niin lämmintä pakko antaa juomista vähän väliä)
meillä vielä naapurin poika käy vain uusimassa ajan saattaa olla joskus 6-8 tuntiakin päivässä meillä käy vain kotona syömässä ja hakemassa lisä aikaa onneksi siitä on seuraa omalle pojalle mutta ei aina jaksa mutta sanon kyllä pojalle että menee niille leikkimään taikka tulee huomenna taas poika kyllä sen ymmärtää
Ä
älä salli
Vieras
Te olette uusia naapureita myös näille naapurin lapsille, ei siis ole ennestään mitään totuttuja tapoja miten heidän "kuuluu" käyttäytyä teillä.
Sinä siis laitat ne rajat ja säännöt vieraiden lapsille. Meidän tenava ei mene naapureiden pihalle, ja pidän huolen ettei meidänkään takapihalle tule naapurin kakarat kuin luvan kanssa. Se ei myöskään ole oikopolku.
Naapurissamme asuu isoja kouluikäisiä lapsia, jotka käyttivät meidän takapihaa oikopolkuna ja siihen piti puuttua aika radikaalisti ennenkuin se loppui. Eli kävin sanomassa lasten vanhemmille, kun lapset itse eivät uskoneet.
3 v ymmärtää, jo 1 v ymmärtää mikä on kiellettyä ja mikä sallittua.
Saat kotirauhan, kun alat rajoittamaan vieraiden lasten käymisiä; nyt teille ei sovi. Nyt tiedän on aika lähteä kotiin.
Sinun ei tarvitse selittää että miksi; ei vaan sovi, nyt lähdette. Tulkaa toiste.
Jos vieraat lapset osaa leikkiä ja levitellä teidän tavaroita ja leluja, he osaavat myös siivota ne. Kukaan ei lähde mihinkään ennenkuin edes osa leikistä on siivottu.
Eivät lapset sitä kamalana pidä, he tottuvat siihen ja yleensä lapset tottelevat vierasta tosi hyvin.
Mutta jos teidän koti on semmonen minne saa tulla milloin huvittaa, missä saa ravata edes takaisin ja tehdä mitä hyvittaa, missä saa pyytää ja saa sen (jano nälkä jne) niin sitten vieraat lapset käyttäytyy teillä sillä tavalla. Sinä siis rajoitat tai sallit.
Sinä siis laitat ne rajat ja säännöt vieraiden lapsille. Meidän tenava ei mene naapureiden pihalle, ja pidän huolen ettei meidänkään takapihalle tule naapurin kakarat kuin luvan kanssa. Se ei myöskään ole oikopolku.
Naapurissamme asuu isoja kouluikäisiä lapsia, jotka käyttivät meidän takapihaa oikopolkuna ja siihen piti puuttua aika radikaalisti ennenkuin se loppui. Eli kävin sanomassa lasten vanhemmille, kun lapset itse eivät uskoneet.
3 v ymmärtää, jo 1 v ymmärtää mikä on kiellettyä ja mikä sallittua.
Saat kotirauhan, kun alat rajoittamaan vieraiden lasten käymisiä; nyt teille ei sovi. Nyt tiedän on aika lähteä kotiin.
Sinun ei tarvitse selittää että miksi; ei vaan sovi, nyt lähdette. Tulkaa toiste.
Jos vieraat lapset osaa leikkiä ja levitellä teidän tavaroita ja leluja, he osaavat myös siivota ne. Kukaan ei lähde mihinkään ennenkuin edes osa leikistä on siivottu.
Eivät lapset sitä kamalana pidä, he tottuvat siihen ja yleensä lapset tottelevat vierasta tosi hyvin.
Mutta jos teidän koti on semmonen minne saa tulla milloin huvittaa, missä saa ravata edes takaisin ja tehdä mitä hyvittaa, missä saa pyytää ja saa sen (jano nälkä jne) niin sitten vieraat lapset käyttäytyy teillä sillä tavalla. Sinä siis rajoitat tai sallit.
OOO tätä olen tämän kesän myös miettinyt.. olen iloinen uusista kavereista, mutta linja on TIUKKA. Minä komennan niin omia kuin vieraitakin ja sen olen sanonut myös lasten vanhemmille. Lapset viihtyvät eniten meidän pihalla, koska se on iso ja olen halunnut pihastamme sellaisen että sielä viihtyisikin ennen kaikkea omat ja myös vieraat.
Pihallamme leikkii päivittäin vähintään viisi lasta, ja parhaimmillaan sielä on leikkinyt 11 LASTA, ikähaitari n.1v-10v.
En ole lähtenyt ruokkimislinjalle, mehua voin tarjota joskus ja jos on ollut nimpparikakkua niin tilanteen mukaan, olen myös heille tarjonnut jos ei ole kuin muutama naapurin lapsi.
Mutta olen myös tiukasti sanonut kun syömme ulkona, että muut lapset hiekkikselle toiselle puolelle pihaa siksi aikaa kun omat syö.
Olen kuullut jonkun lapsen suusta "kiukkuunen äiti tulee", mutta aina ne silti tykkäävät pihaamme tulla. Osaan myös laittaa lapsille muutakin kuin kiukkuisia sääntöjä. PIeniä yllätyksiä: valokuvanäyttely pihalla leikkivistä lapsista, leikkimökin avajaiset herkkuineen, vesiruiskuleikit uimahousut jalassa, pikadisko ikkunaluukku auki ja kaiutin ikkunalle....
Mielestäni rajat ovat ehdottoman tärkeät lasten oman turvallisuudenkin takia. Ja nopeasti ne säännöt oppivat, touhuan mukana omia touhuja kun lapset leikkivät ja viihtyvät. Jos joku rikkoo sääntöjä niin yleensä joku kanteleekin asiasta. Ja kaikki käyvät kotonaan syömässä ja vessassa.. Sisällä ei ramppaa kuin omat.
Olisi vielä vaikka kuinka lisää asiaa kun vauhtiin pääsee.. mutta näin pääosin...
:heart:
Pihallamme leikkii päivittäin vähintään viisi lasta, ja parhaimmillaan sielä on leikkinyt 11 LASTA, ikähaitari n.1v-10v.
En ole lähtenyt ruokkimislinjalle, mehua voin tarjota joskus ja jos on ollut nimpparikakkua niin tilanteen mukaan, olen myös heille tarjonnut jos ei ole kuin muutama naapurin lapsi.
Mutta olen myös tiukasti sanonut kun syömme ulkona, että muut lapset hiekkikselle toiselle puolelle pihaa siksi aikaa kun omat syö.
Olen kuullut jonkun lapsen suusta "kiukkuunen äiti tulee", mutta aina ne silti tykkäävät pihaamme tulla. Osaan myös laittaa lapsille muutakin kuin kiukkuisia sääntöjä. PIeniä yllätyksiä: valokuvanäyttely pihalla leikkivistä lapsista, leikkimökin avajaiset herkkuineen, vesiruiskuleikit uimahousut jalassa, pikadisko ikkunaluukku auki ja kaiutin ikkunalle....
Mielestäni rajat ovat ehdottoman tärkeät lasten oman turvallisuudenkin takia. Ja nopeasti ne säännöt oppivat, touhuan mukana omia touhuja kun lapset leikkivät ja viihtyvät. Jos joku rikkoo sääntöjä niin yleensä joku kanteleekin asiasta. Ja kaikki käyvät kotonaan syömässä ja vessassa.. Sisällä ei ramppaa kuin omat.
Olisi vielä vaikka kuinka lisää asiaa kun vauhtiin pääsee.. mutta näin pääosin...
:heart: