E
"entinen"
Vieras
Hei!
Haluaisin kertoa erilaisen tarinan.
sain poikani 11 vuotta sitten imukuppisynnytyksellä jonka jälkeen poika joutui teholle vaikean syntymäasfyksia vuoksi. Poika kehittyi normaalisti mutta oli erittäin vilkas ja uhmakas. Alkoi 1 vuotiaana lyödä ja ei totellut kieltoja. Aloimme 5 vuotiaana käymään perheneuvolassa ja saimme lähetteen tyksiin. Ei muuta kuin muutamia käytöshäiriöitä. Ei adhd ym. Mutta syöttäkää ritalinia ni rauhottuu. Nämä laput lensi auton ikkunasta motarille. Oli kuvataideterapiaa, kotikäyntejä kaikkia tukitoimia. Poika vain raivosi, heitteli tavaroita ja huusi vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Koulu meni hyvin ja älykäs kuitenkin. 10 vuotta on pitkä ja raskas aika yrittää, kunnes yhtenä päivänä sanoin pojalle. Kasva itse. 2 päivää emme puhuneet toisillemme tuskin sanaakaan kunnes saimme puhuttua. Eilen istuimme sohvalla ja poikani sanoi;" minä muistan kun sohva oli tuossa ja telkkari tässä, istuin tuolla sohvan nurkassa käsi sohvan nojalla ja huokailin, että mulla on sitten tylsää, ja se ärsytti." Sanoin pojalle että miten voit muistaa, olet ollut 2-3 vuotias, miten noin hyvin voi muistaa? "Äiti, pystyykö kaiken aloittaa tyhjältä pöydältä? Vaikka siihen jäisi murunen?" Tietysti voi. Poikani on erityisherkkä lapsi joka ei pysty säätelemään tunteitaan, joku lapsi tarvitsee kuria enemmän ja joku vähemmän. Olisipa sen itsekin tajunnut 10 vuotta sitten. En ikinä olisi pitänyt sinua väkisin sylissä jos olisin tiennyt kuinka ahdistunut olo siinä tulee. Perheneuvolassa sanoivat että siinä pidät kunnes rauhoittuu, mutta kun ei rauhoitu. Ja syystä! Ja sanoinkin tämän jälkeenpäin siellä että jos jäähyt kielletään niin tämä se vasta kiellettyjen listalle kuuluu. Viimeksi eilen poikani sanoi; "äiti 77 kertaa anteeksi sanoin pojalle että sulle 177 kertaa anteeksi"
Haluaisin kertoa erilaisen tarinan.
sain poikani 11 vuotta sitten imukuppisynnytyksellä jonka jälkeen poika joutui teholle vaikean syntymäasfyksia vuoksi. Poika kehittyi normaalisti mutta oli erittäin vilkas ja uhmakas. Alkoi 1 vuotiaana lyödä ja ei totellut kieltoja. Aloimme 5 vuotiaana käymään perheneuvolassa ja saimme lähetteen tyksiin. Ei muuta kuin muutamia käytöshäiriöitä. Ei adhd ym. Mutta syöttäkää ritalinia ni rauhottuu. Nämä laput lensi auton ikkunasta motarille. Oli kuvataideterapiaa, kotikäyntejä kaikkia tukitoimia. Poika vain raivosi, heitteli tavaroita ja huusi vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Koulu meni hyvin ja älykäs kuitenkin. 10 vuotta on pitkä ja raskas aika yrittää, kunnes yhtenä päivänä sanoin pojalle. Kasva itse. 2 päivää emme puhuneet toisillemme tuskin sanaakaan kunnes saimme puhuttua. Eilen istuimme sohvalla ja poikani sanoi;" minä muistan kun sohva oli tuossa ja telkkari tässä, istuin tuolla sohvan nurkassa käsi sohvan nojalla ja huokailin, että mulla on sitten tylsää, ja se ärsytti." Sanoin pojalle että miten voit muistaa, olet ollut 2-3 vuotias, miten noin hyvin voi muistaa? "Äiti, pystyykö kaiken aloittaa tyhjältä pöydältä? Vaikka siihen jäisi murunen?" Tietysti voi. Poikani on erityisherkkä lapsi joka ei pysty säätelemään tunteitaan, joku lapsi tarvitsee kuria enemmän ja joku vähemmän. Olisipa sen itsekin tajunnut 10 vuotta sitten. En ikinä olisi pitänyt sinua väkisin sylissä jos olisin tiennyt kuinka ahdistunut olo siinä tulee. Perheneuvolassa sanoivat että siinä pidät kunnes rauhoittuu, mutta kun ei rauhoitu. Ja syystä! Ja sanoinkin tämän jälkeenpäin siellä että jos jäähyt kielletään niin tämä se vasta kiellettyjen listalle kuuluu. Viimeksi eilen poikani sanoi; "äiti 77 kertaa anteeksi sanoin pojalle että sulle 177 kertaa anteeksi"
