Raiskausilmoituksista suurin osa täysin turhia

[Vierasmiess]

Niin juuri. Ongelma pitää vähintään viedä eteenpäin, mutta ei tietenkään omalla naamalla tarvitse mennä Iltikseen tilittämään, jos ei halua.

Kulttuurillisesti vaikuttaa että ne ilmoitusten teot langenneet naisille, kuten huomataankin noin 300% ilmoituksia raiskauksien määrästä.
Asenteet ovat perseestä mitä tulee miesten kokemaan väkivaltaan, kynnys on suuri mennä tekemään ilmoitus "sain turpiin naiselta" tai "antoi mulle pillua väkisin".
Laitoksella nauretaan partaan ja palstallakin on kymmenissä ketjuissa sanottu, että "naista ei saa lyödä, mutta jos miestä nainen lyö niin varmasti mulkku oli tehnyt jotain vittumaista"

 

[Mörköäiti]

Mistä nämä puistoraiskaukset tulevat koko ajan esiin? Siitä minun lompakko-puisto-casestaniko? Itse ainakin olen puhunut koko ajan lähinnä niistä tapauksista, joissa lähdetään ravintolasta tuntemattoman mukaan ja sitten tapahtuu jotain ikävää. Tilastoja minulla ei ole, mutta ainakin mediaseurannan perusteella nämä tapaukset eivät ole ollenkaan harvinaisia.

Mutta pointtisi tuli selväksi. Enemmän järjenkäyttöä ei tarvita, koska ihmiset välttelevät jo puistoja yöaikaan. Selvä juttu.

Tässä on nyt sellainen ongelma vaan, että mistä sitä sitten tietää, milloin on tunnettu riittävän kauan, että on jo terveen järjen mukaista voida lähteä toisen mukaan? Yritin tätä kysy'kin, mutta kysymystä pidettiin outona. En sano, että ehdottomasti pitäisi lähteä juuri tavatun miehen mukaan, mutta kuinka pitkään pitäisi sitten olla tunnettu?

Ja mitenkäs sitten ne miehet, jotka eivät ole raiskaajia? Hekin saattaisivat haluta joskus yhden illan juttuja - tämä yhtälö ei nyt toimi, jos naisten pitäisi kuitenkin voida luottaa näihin kunnon miehiin (jotka eivät ole raiskaajia eivätkä koskaan tekisi sellaista), mutta kuitenkin naisten pitäisi vältellä kaikkia miehiä. Miten naiset voivat sitten tapailla näitä kunnon miehiäkään, jos järjen käyttöä on se, että kahdestaan ei voi koskaan olla missään. Ei se niin ole, että jos malttaa sen ekan illan odottaa, niin sitten raiskausuhka on ohitettu - vai osaatko sinä sanoa, kuinka pitkän tuntemisen tai kuinka monen tapaamisen jälkeen mieheen sitten voi luottaa? Ottaen huomioon, että suurin osa raiskauksista on juuri niitä tuttujen tekemiä, kuvio on aika monimutkainen.

 

[Pessimisti]

Eli ilmoitettu raiskaus on 66% todennäköisyydellä jokin muu kuin raiskaus? Aika uskomattomalta tuntuu noin korkea luku.

 

[kepsis]

Tässä on nyt sellainen ongelma vaan, että mistä sitä sitten tietää, milloin on tunnettu riittävän kauan, että on jo terveen järjen mukaista voida lähteä toisen mukaan? Yritin tätä kysy'kin, mutta kysymystä pidettiin outona. En sano, että ehdottomasti pitäisi lähteä juuri tavatun miehen mukaan, mutta kuinka pitkään pitäisi sitten olla tunnettu?

Ja mitenkäs sitten ne miehet, jotka eivät ole raiskaajia? Hekin saattaisivat haluta joskus yhden illan juttuja - tämä yhtälö ei nyt toimi, jos naisten pitäisi kuitenkin voida luottaa näihin kunnon miehiin (jotka eivät ole raiskaajia eivätkä koskaan tekisi sellaista), mutta kuitenkin naisten pitäisi vältellä kaikkia miehiä. Miten naiset voivat sitten tapailla näitä kunnon miehiäkään, jos järjen käyttöä on se, että kahdestaan ei voi koskaan olla missään. Ei se niin ole, että jos malttaa sen ekan illan odottaa, niin sitten raiskausuhka on ohitettu - vai osaatko sinä sanoa, kuinka pitkän tuntemisen tai kuinka monen tapaamisen jälkeen mieheen sitten voi luottaa? Ottaen huomioon, että suurin osa raiskauksista on juuri niitä tuttujen tekemiä, kuvio on aika monimutkainen.

Koko tämän asian miettimisen virhe on siinä, että pitäisi ajatella kaikkia mahdollisina raiskaajina, joka rajoittaa yleensäkin elämää jo niin paljon että on kohtuutonta pistää raiskausta tavallaan uhrin ongelmaksi, kun se joka tekee väärin on se raiskaaja, AINA.

 

[Mörköäiti]

Asenteet ovat perseestä mitä tulee miesten kokemaan väkivaltaan, kynnys on suuri mennä tekemään ilmoitus "sain turpiin naiselta" tai "antoi mulle pillua väkisin".
Laitoksella nauretaan partaan ja palstallakin on kymmenissä ketjuissa sanottu, että "naista ei saa lyödä, mutta jos miestä nainen lyö niin varmasti mulkku oli tehnyt jotain vittumaista"

Tuo onkin todella väärin. Se johtuu sukupuolirooleista, mutta se ei todellakaan ole oikein. Auttaisikohan, jos ensin tekisi ilmoituksen netissä, jolloin poliisilaitoksella olisi ehditty sulatella asia, eikä ainakaan itse tarvitsisi kohdata mitään asiatonta käytöstä? Mutta pitkän aikavälin tähtäimellä tottakai tuo pitäisi ottaa huomioon jo poliisien koulutuksessa. Uskon kyllä, että asenteet saadaan muuttumaan - onhan aiemmin raiskausilmoituksen tehtyyn naiseenkin suhtauduttu tosi asiattomaksi, mutta nykyisin tilanne ja uhri osataan ottaa paremmin huomioon. Sekään ei kyllä tapahtunut itsestään, vaan vaati paljon asennemuokkausta.

 

[gugge]

Tässä on nyt sellainen ongelma vaan, että mistä sitä sitten tietää, milloin on tunnettu riittävän kauan, että on jo terveen järjen mukaista voida lähteä toisen mukaan? Yritin tätä kysy'kin, mutta kysymystä pidettiin outona. En sano, että ehdottomasti pitäisi lähteä juuri tavatun miehen mukaan, mutta kuinka pitkään pitäisi sitten olla tunnettu?

Ja mitenkäs sitten ne miehet, jotka eivät ole raiskaajia? Hekin saattaisivat haluta joskus yhden illan juttuja - tämä yhtälö ei nyt toimi, jos naisten pitäisi kuitenkin voida luottaa näihin kunnon miehiin (jotka eivät ole raiskaajia eivätkä koskaan tekisi sellaista), mutta kuitenkin naisten pitäisi vältellä kaikkia miehiä. Miten naiset voivat sitten tapailla näitä kunnon miehiäkään, jos järjen käyttöä on se, että kahdestaan ei voi koskaan olla missään. Ei se niin ole, että jos malttaa sen ekan illan odottaa, niin sitten raiskausuhka on ohitettu - vai osaatko sinä sanoa, kuinka pitkän tuntemisen tai kuinka monen tapaamisen jälkeen mieheen sitten voi luottaa? Ottaen huomioon, että suurin osa raiskauksista on juuri niitä tuttujen tekemiä, kuvio on aika monimutkainen.

Kuten varmaan itsekin ymmärrät, niin kysehän on vain ja ainoastaan riskeistä ja riskienhallinnasta. Mitä useammin tuntemattomien mukaan lähtee, niin sitä suuremman riskin ottaa. Eihän tässä nyt sen vaikeammasta asiasta sentään ole kyse. Kyllä minäkin siellä Kaisaniemen puistossa ole yöaikaan hortoillut ja tuntemattomienkin mukaan olen joskus baarista eksynyt, mutta silti en voi olla sitä mieltä, että omalla toiminnallaan ei pysty vaikuttamaan riskiin joutua rikoksen uhriksi. (Asiasta on itse asiassa aika paljon tutkimustakin - nk. uhritutkimus - jonka keskeisin havainto on se, että rikoksen uhriksi joutuminen ei ole lainkaan niin sattumanvaraista, kuin yleensä kai halutaan uskoa.)

Kokonaan kaikkia riskejä ei tietenkään ole mielekästä edes yrittää poistaa. Minäkin ajelin tänä aamuna omalla autollani töihin, ja otin riskin joutua liikenneonnettomuuteen, vaikka kotitoimistoonkin olisin voinut jäädä työskentelemään.

 

[kepsis]

On muuten paskapuhetta, että missään valtion virastossa naurettaisiin asiakkaalle päin naamaa.

Oletuksena siis se on ihan väärä, täysin.

Se ei toki tarkoita etteikö jotain sen suuntaista olisi joskus käynyt, mutta oletuksena, aivan naurettava.

Ihan samalla tavalla hekin voi menettää työpaikkansa asiattoman käytöksen takia kuin kuka tahansa yksityisen sektorin työntekijä.

 

[Pessimisti]

On muuten paskapuhetta, että missään valtion virastossa naurettaisiin asiakkaalle päin naamaa.

Oletuksena siis se on ihan väärä, täysin.

Se ei toki tarkoita etteikö jotain sen suuntaista olisi joskus käynyt, mutta oletuksena, aivan naurettava.

Ihan samalla tavalla hekin voi menettää työpaikkansa asiattoman käytöksen takia kuin kuka tahansa yksityisen sektorin työntekijä.

Ja jos niin käy niin henkilön nimi on yleensä jossain näkyvällä paikalla, poliisilla rintapielessä. Ei muuta kuin valitusta menemään.

Varmaan helposti tulkitaan poliisin ammattiin kuuluva kyseleminen koko asian kyseenalaistamiseksi ja uhrille voi tulla tunne, ettei häntä edes uskota. Pakko niistä asioista on kuitenkin kysellä, jotta jonkinlaiseen päätelmään voidaan tulla.

 

["random"]

Kulttuurillisesti vaikuttaa että ne ilmoitusten teot langenneet naisille, kuten huomataankin noin 300% ilmoituksia raiskauksien määrästä.

Miksi en ymmärrä, mitä haluat tällä sanoa? Olen luullut, että 100 % on maksimi, miten ilmoituksia voi olla 300 %? Ja mistä kukaan tietää raiskauksien määrää, kun on melkoisella varmuudella tiedossa, että suurta osaa raiskauksista ei koskaan ilmoiteta minnekään?

Asenteet ovat perseestä mitä tulee miesten kokemaan väkivaltaan, kynnys on suuri mennä tekemään ilmoitus "sain turpiin naiselta" tai "antoi mulle pillua väkisin".
Laitoksella nauretaan partaan ja palstallakin on kymmenissä ketjuissa sanottu, että "naista ei saa lyödä, mutta jos miestä nainen lyö niin varmasti mulkku oli tehnyt jotain vittumaista"

Ei se raiskausilmoituksen tekeminen keskivertonaisellekaan mitään herkkua liene (nyt en puhu niistä ilmoituksia syystä tai toisesta huvikseen tehtailevista, joita lienee kuitenkin kovin vähän), vaikka asenteet ovatkin asiallisemmiksi muuttuneet vuosien myötä - mikä ei ole mitenkään ilmaiseksi tullut tai itsestään tapahtunut.

Tästä syystä on erittäin tärkeää, että seksuaalista väkivaltaa kokeneet miehet alkavat tehdä niitä ilmoituksia kaiken paskamyrskyn uhallakin, niinhän naisetkin ovat aikanaan joutuneet tekemään, ja kas, vähitellen työ on alkanut tuottaa tulosta.

 

["hanne"]

[QUOTE="random";30117116]
Ei se raiskausilmoituksen tekeminen keskivertonaisellekaan mitään herkkua liene (nyt en puhu niistä ilmoituksia syystä tai toisesta huvikseen tehtailevista, joita lienee kuitenkin kovin vähän), vaikka asenteet ovatkin asiallisemmiksi muuttuneet vuosien myötä - mikä ei ole mitenkään ilmaiseksi tullut tai itsestään tapahtunut.
[/QUOTE]

En mä tiedä, onko niitä turhia ja huvikseen tehtailevia nyt ihan niin vähänkään, jos kerran poliisin mukaan kaksi kolmasosaa ilmoituksista on aiheettomia?

 

[Vierasmiess]

[QUOTE="hanne";30117139]En mä tiedä, onko niitä turhia ja huvikseen tehtailevia nyt ihan niin vähänkään, jos kerran poliisin mukaan kaksi kolmasosaa ilmoituksista on aiheettomia?[/QUOTE]

Ainakin luulisi, että jos turhien ilmoituksien tehtailijoita on vain muutama henkilö jotka tekevät 100 ilmoa/naama, niin ei siitä uutista väännettäisi?

 

["random"]

[QUOTE="hanne";30117139]En mä tiedä, onko niitä turhia ja huvikseen tehtailevia nyt ihan niin vähänkään, jos kerran poliisin mukaan kaksi kolmasosaa ilmoituksista on aiheettomia?[/QUOTE]
Perustuuko tämä ihan johonkin oikeaan tilastoon vai Pasilan poikain läpänheittoon? Ja pitääkö luku sisällään kaikki tuomioon johtamattomat tapaukset (mm. ne, joissa on vain sana sanaa vastaan), vai vain ihan oikeasti perättömiksi todistetut? Jos jälkimmäisiä, niin sitten kyllä en voi kuin ihmetellä, että mitä helvettiä tässä maailmassa oikein tapahtuu.

 

[Mörköäiti]

[QUOTE="hanne";30117139]En mä tiedä, onko niitä turhia ja huvikseen tehtailevia nyt ihan niin vähänkään, jos kerran poliisin mukaan kaksi kolmasosaa ilmoituksista on aiheettomia?[/QUOTE]

Tuossa yhdessä linkitetyssä lehtiartikkelissahan kerrottiin, että moni ilmoitus on jonkun muun tekemä, ja alunperin naisen ei ollut tarkoituskaan tehdä siitä ilmoitusta poliisille (vaan raiskaustarina kerrottiin jostain muusta syystä jollekin muulle osapuolelle, koska haluttiin joko peitellä omia tekosia tai saada itselle jotain hyötyä kuten ilmainen taksimatka - ei ole oikein tietysti tuokaan), vaan se tarinan kuullut osapuoli teki sen.

Ja tuo teksti, josta koko ketju alkoi, ei taida olla mikään poliisin virallinen tiedote. Tai jos on, niin menee kyllä uskottavuus koko poliisilaitokselta - ei virallisia tiedotteita allekirjoiteta "Pasilan pojjaat". Joten vähän luotettavampaa lähdettä kaipailisin nyt tähän kohtaan.

 

[Mörköäiti]

[QUOTE="hanne";30117139]En mä tiedä, onko niitä turhia ja huvikseen tehtailevia nyt ihan niin vähänkään, jos kerran poliisin mukaan kaksi kolmasosaa ilmoituksista on aiheettomia?[/QUOTE]

Ja jotenkin luulisi myös, että jos poliisi haluaisi ottaa esiin vakavan ongelman, sitä ei tehtäisi rempseällä facebook-viestillä allekirjoituksella "Pasilan pojjaat". Eli ei tuo ollut mikään "poliisin mukaan" vaan tuon epämääräisen viestin mukaan - mutta kuinka luotettavia tuollaiset viestit ovat? Minusta ainakin uskottavuus menee heti, kun tyylilaji on läpänheitto.

 

[kepsis]

Ja jotenkin luulisi myös, että jos poliisi haluaisi ottaa esiin vakavan ongelman, sitä ei tehtäisi rempseällä facebook-viestillä allekirjoituksella "Pasilan pojjaat". Eli ei tuo ollut mikään "poliisin mukaan" vaan tuon epämääräisen viestin mukaan - mutta kuinka luotettavia tuollaiset viestit ovat? Minusta ainakin uskottavuus menee heti, kun tyylilaji on läpänheitto.

Huumorihan on ollut perinteinen asia kun poliisi kirjoittaa ilmoituksia esim. paikallislehtiin.

 

["minä vaan"]

Ja tuo teksti, josta koko ketju alkoi, ei taida olla mikään poliisin virallinen tiedote. Tai jos on, niin menee kyllä uskottavuus koko poliisilaitokselta - ei virallisia tiedotteita allekirjoiteta "Pasilan pojjaat". Joten vähän luotettavampaa lähdettä kaipailisin nyt tähän kohtaan.

Ongelma vaan on siinä, että niitä ilmoituksia, jotka eivät johda mihinkään (tutkinnan aloittamiseen jne.), ei tilastoida mitenkään järjestelmällisesti. Ei siis ole olemassa sellaista tilastoa, josta voitaisiin katsoa vaikkapa rikosluokittain, että kuinka paljon aiheettomia ilmoituksia on ollut. Poliisilla on itsellään paras näppituntuma tähän asiaan.

 

["random"]

[QUOTE="minä vaan";30117175]Ongelma vaan on siinä, että niitä ilmoituksia, jotka eivät johda mihinkään (tutkinnan aloittamiseen jne.), ei tilastoida mitenkään järjestelmällisesti. Ei siis ole olemassa sellaista tilastoa, josta voitaisiin katsoa vaikkapa rikosluokittain, että kuinka paljon aiheettomia ilmoituksia on ollut. Poliisilla on itsellään paras näppituntuma tähän asiaan.[/QUOTE]

Eli Pasilan poijjaat voivat ihan laillisesti sanoa ilmoitusta tekemään tulevalle naiselle "höpöhöpö sua mitään oo raiskattu", ja asiasta ei jää mitään merkintää minnekään?

 

[Mörköäiti]

Esimerkiksi Pasilan poikien viestissä lukee näin:
""Minusta tuntuu että minut on huumattu ja raiskattu", kuuluu yleinen kertomus. Huumeista ei usein kuitenkaan näy verikokeissa jälkeäkään ja tarinaa rytmitetään sanoilla "kai", "ehkä" ja "luulisin". ilmoituksen tekijä monesti myös myöntää, että viinaa tuli kyllä vedettyä ihan kahdella kädellä, mutta "en minä kyllä näin selvin päin olisi ikinä kaatunut sen kanssa sänkyyn". Jatkot baari-illan jälkeen puolitutun tai tuntemattoman asunnossa eivät enää aamulla tuntuneet hyvältä idealta."

Aika omituista tekstiä siinä mielessä, että ainakin jotkut yhteen aikaan huolta nostattaneet ns. tyrmäystipat olivat sellaisia, joista ei näkynyt verikokeissa jälkeäkään. Muistikuvia myöskään ei ollut, joten ainoa, mitä uhri saattoi sanoa on juuri tuo: "Minusta tuntuu että minut on huumattu ja raiskattu." Joissain tapauksissa ehkä oli, joissain tapauksissa ehkä ei. Mutta asiatonta, että poliisi ottaa lähtökohtaisesti sellaisen asenteen, että tuollaisessa tapauksessa on kyse vain kännipanon katumisesta. Ja sitten tuo "tarinaa rytmitetään sanoilla "kai", "ehkä" ja "luulisin"" - no eikö se ole hyvä, että ihminen ei esitä faktana asioita, joista ei ole varma? Eihän nainen silloin valehtele, jos hän itsekin myöntää, että ei ole ihan varma. Tällöin tietysti liikutaan aika harmaalla alueella eikä todennäköisesti rikosta voida toteennäyttää, kun mitään todisteita ei ole, eikä nainen itsekään ole varma, onko sitä tapahtunut.

Ja sitten tämä "Entäs jos ei tarvitsisi edes potea mitään syyllisyyttä vaan alkoholilla läträttäisiin vain sen verran, että muistikuvia olisi muuallakin kuin puhelimen kamerassa?" Voisihan tätä lähestyä siltäkin kannalta, että niin naiset kuin miehet, läträtkää sillä viinalla kohtuullisesti, ettei mene tolkku ja harkintakyky. Kyllähän se nimittäin muihinkin asioihin liittyy kuin raiskauksiin.

En väitä, etteikö perättömiä ilmoituksia olisi, mutta tuollaisen epämääräisen fb-purkauksen mukaan en tekisi mitään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ainakaan niiden perättömien ilmoitusten määrästä.

 

["hanne"]

[QUOTE="random";30117184]Eli Pasilan poijjaat voivat ihan laillisesti sanoa ilmoitusta tekemään tulevalle naiselle "höpöhöpö sua mitään oo raiskattu", ja asiasta ei jää mitään merkintää minnekään?[/QUOTE]

Jos joku poliisi jostain ihmeellisestä syystä noin päättäisi toimia, niin mitään paperiahan ei tietenkään jää, ellei joku sellaista tee.

Mutta miksi ajattelet, että poliisi toimisi noin?

 

["hanne"]

En väitä, etteikö perättömiä ilmoituksia olisi, mutta tuollaisen epämääräisen fb-purkauksen mukaan en tekisi mitään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ainakaan niiden perättömien ilmoitusten määrästä.

Niin, ei varmaan kannatakaan tehdä, mutta sen kai voi sentään todeta, että turhiakin ilmoituksia tehdään ja se ei ole kovin mukavaa?

 

[Vierasmiess]

Aika omituista tekstiä siinä mielessä, että ainakin jotkut yhteen aikaan huolta nostattaneet ns. tyrmäystipat olivat sellaisia, joista ei näkynyt verikokeissa jälkeäkään. Muistikuvia myöskään ei ollut, joten ainoa, mitä uhri saattoi sanoa on juuri tuo: "Minusta tuntuu että minut on huumattu ja raiskattu." Joissain tapauksissa ehkä oli, joissain tapauksissa ehkä ei. Mutta asiatonta, että poliisi ottaa lähtökohtaisesti sellaisen asenteen, että tuollaisessa tapauksessa on kyse vain kännipanon katumisesta. Ja sitten tuo "tarinaa rytmitetään sanoilla "kai", "ehkä" ja "luulisin"" - no eikö se ole hyvä, että ihminen ei esitä faktana asioita, joista ei ole varma? Eihän nainen silloin valehtele, jos hän itsekin myöntää, että ei ole ihan varma. Tällöin tietysti liikutaan aika harmaalla alueella eikä todennäköisesti rikosta voida toteennäyttää, kun mitään todisteita ei ole, eikä nainen itsekään ole varma, onko sitä tapahtunut.

Mitä rikosta? Onko nainen aina raiskattu kun hän niin väittää, muistelee tai epäilee? Kun minusta näyttää, että 1/3 tutkintatapauksista on niitä joissa nainen ON raiskattu. Loput on valehtelua, liioittelua tai vääristelyä.

 

[kepsis]

mörköäiti, sinä et selkeästi ole kauheana lukenut paikallislehdistä poliisien humoristiseen tyyliin sopivia ilmoituksia ja kannanottoja.

ne on tarkoituksella kansanomaisesti muotoiltuja, ei niin virallisia tekstejä, kun sellainen saa enemmän negatiivistä huomiota, kuin sellainen "kaverillinen" pehmeämpi ilmaisu.

Kyllä ne tietää mitä tekee ja on ehkä ihan pikkuisen poissa omalta mukavuusalueeltaan jos alkaa epäilemaan poliisin palautetta joksikin yksityishenkilön perusteettomaksi oksennukseksi.

 

[Mörköäiti]

[QUOTE="hanne";30117211]Niin, ei varmaan kannatakaan tehdä, mutta sen kai voi sentään todeta, että turhiakin ilmoituksia tehdään ja se ei ole kovin mukavaa?[/QUOTE]

Voi tietysti todeta, mutta en nyt tiedä, onko se mikään yllätys. Kai melkein kaikissa rikoksissa tehdään myös perättömiä ilmoituksia. Mikä ei tietenkään ole yhtään mukavaa.

 

["random"]

[QUOTE="hanne";30117206]Jos joku poliisi jostain ihmeellisestä syystä noin päättäisi toimia, niin mitään paperiahan ei tietenkään jää, ellei joku sellaista tee.

Mutta miksi ajattelet, että poliisi toimisi noin?[/QUOTE]

En mielelläni ajattelisikaan, mutta miten tämä sitten on tarkoitus tulkita:

[QUOTE="minä vaan";30117175]Ongelma vaan on siinä, että niitä ilmoituksia, jotka eivät johda mihinkään (tutkinnan aloittamiseen jne.), ei tilastoida mitenkään järjestelmällisesti. Ei siis ole olemassa sellaista tilastoa, josta voitaisiin katsoa vaikkapa rikosluokittain, että kuinka paljon aiheettomia ilmoituksia on ollut. Poliisilla on itsellään paras näppituntuma tähän asiaan.[/QUOTE]

 

[Mörköäiti]

Mitä rikosta? Onko nainen aina raiskattu kun hän niin väittää, muistelee tai epäilee? Kun minusta näyttää, että 1/3 tutkintatapauksista on niitä joissa nainen ON raiskattu. Loput on valehtelua, liioittelua tai vääristelyä.

Joko on tai ei ole - aina niin ei tietysti ole, mutta joskus varmasti on (esimerkkinä ne tyrmäystipat tai vaikka sammuneen ihmisen raiskaus). En lähtisi tuon facebook-purkauksen perusteella tekemään minkäänlaisia johtopäätöksiä.