Rahassa mitattuna suomalainen kansanarmeijan sotilas olisi todennäköisesti Naton halvimmin uhrattavia taistelijoita

[vierailija]

Suomalainen asevelvollinen reserviläinen saisi sodassa käytännössä päivärahaa, kun taas ammattisotilaat saisivat normaalin virkapalkkansa ja sodan tai kriisin perusteella erilaisia lisiä; suomalaisten kokonaiskorvaus olisi selvästi pienempi kuin Venäjän ja joidenkin Ukrainan puolella taistelevien sopimussotilaiden rahallinen kompensaatio, joten rahassa mitattuna suomalainen kansanarmeijan sotilas olisi todennäköisesti Naton halvimmin korvattuja taistelijoita.

Suomalainen asevelvollinen sodassa​

Suomessa sodan ajan joukot muodostuvat asevelvollisista reserviläisistä, joita ei palkata työsuhteeseen vaan jotka suorittavat lakisääteistä asevelvollisuutta myös kriisi- ja sotatilassa. Nykyinen järjestelmä perustuu varusmiehille ja kertausharjoituksiin kutsutuille maksettaviin päivärahoihin, ei varsinaiseen kuukausipalkkaan.

• Rauhan aikana kertausharjoitusten reserviläisten päivärahat ovat tyypillisesti noin 60–70 euroa/vrk palvelusvuosista ja tilanteesta riippuen, mutta tämä ei ole sidottu mihinkään julkaistuun “sotapalkkataulukkoon” todellisessa sotatilassa.
• Historiallinen käsite “sotakuukausipalkka” koski talvi- ja jatkosodan aikaista korvausta, josta säädettiin erillisellä lailla, mutta vastaavaa nykyistä lakia sotakuukausipalkasta ei ole otettu käyttöön.

Käytännössä voi siis olettaa, että jos reserviläinen mobilisoidaan rintamalle, hän saa verotonta päivärahaa ja eräitä sosiaalisia helpotuksia (esim. lainojen maksujärjestelyt), mutta ei normaalin työelämän tasoista kuukausipalkkaa.

Ammattisotilaat ja tehtävälisät​

Puolustusvoimien ammattisotilaat (kantahenkilökunta, aliupseerit, upseerit, siviilivirka- ja työsuhteinen henkilöstö) ovat virka- tai työsuhteessa ja saavat normaalin palkkansa myös kriisi- tai sotatilassa.

• Peruspalkka määräytyy vaativuustason, koulutuksen ja palvelusvuosien mukaan, kuten muussakin valtion virkamiesjärjestelmässä.
• Kriisi- ja kansainvälisissä operaatioissa maksetaan erillisiä tehtävälisiä, olosuhdelisiä ja verottomia päivärahoja; sotatilassa vastaavat lisät määräytyisivät erikseen annettavan lainsäädännön ja valtioneuvoston päätösten perusteella, mutta erillistä avointa taulukkoa ei ole julkaistu.

Näin ammattisotilaan kokonaistulo muodostuisi selvästi suuremmaksi kuin asevelvollisen reserviläisen pelkkä päiväraha, vaikka tarkkoja euromääriä sodan ajan olosuhteisiin ei ole virallisesti julkistettu.

Onko suomalainen sotilas “Naton halvin”?​

Useimmissa Nato-maissa on palkka-armeijamalli tai valikoiva asevelvollisuus, jossa rintamalle lähetettävät sotilaat ovat työsuhteisia ja saavat täyttä kuukausipalkkaa ja olosuhde- sekä taistelulisiä. Suomessa taas suurin osa sodan ajan joukoista on asevelvollisia reserviläisiä, joiden rahallinen korvaus on lähinnä päiväraha ja sosiaaliturvaetuuksien turvaaminen, ei varsinainen palkka.

• Kun rahassa verrataan kuukauden sotapalvelusta, suomalainen kansanarmeijan sotilas saa hyvin todennäköisesti murto-osan siitä, mitä esimerkiksi venäläinen tai ukrainalainen sopimussotilas tai monen Nato-maan ammattisotilas ansaitsee.
• Tästä näkökulmasta voidaan perustellusti sanoa, että suomalainen asevelvollinen sotilas sotii käytännössä Naton halvimmalla rahallisella kompensaatiolla, koska järjestelmän peruslogiikka on kansalaisvelvollisuus, ei markkinaehtoinen palkka-armeija.

Toivottavasti suomalaiset eivät tästä "halpatyöläisstatuksesta" johtuen ole Naton helpoiten uhrattavia sotilaita

 

[vierailija]

Venäläisten sotilaiden palkka Ukrainassa​

Venäjä on nostanut Ukrainassa taistelevien sopimussotilaiden rahallisia kannustimia merkittävästi miespulansa vuoksi.

• Useissa uutislähteissä kerrotaan värväytymiskorvauksista, jotka voivat olla kertaluonteisesti jopa 40 000 euroa (tai vastaava summa ruplissa) heti sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä, erityisesti korkean riskin rintamatehtäviin.
• Lisäksi luvataan kuukausipalkkoja, jotka eri arvioiden mukaan nousevat usein useisiin tuhansiin euroihin kuukaudessa, sekä merkittäviä kuolema- ja vammautumiskorvauksia omaisille, joiden taso voi ylittää sen, mitä tavallinen venäläinen ansaitsee useiden vuosien aikana.

Korostettava silti on, että näiden lupausten toteutumisesta on runsaasti epävarmuutta, ja osa raporteista viittaa siihen, että palkkoja ja korvauksia on jätetty maksamatta tai maksettu viiveellä.

Ukrainan sotilaiden palkka​

Ukrainan asevoimien palkkaus perustuu maan lainsäädäntöön ja sodan ajan erityisjärjestelyihin, joissa rintamalla taisteleville maksetaan peruspalkan päälle huomattavia taistelulisäkorotuksia.

• Ennen sodan laajentumista tavallisen sotilaan peruspalkka oli melko matala, mutta täysimittaisen sodan aikana rintamapalveluksessa olevien taistelijoiden kuukausiansiot on korotettu useisiin tuhansiin euroihin vastaavalle tasolle, kun summat muutetaan euroiksi.
• Ulkoministeriöiden ja kansainvälisten järjestöjen ohjeista ilmenee, että ulkomaalaiset vapaaehtoiset Ukrainassa voivat saada saman palkkatason kuin ukrainalaiset sopimussotilaat, mutta samalla heitä varoitetaan, että palkkataso ei vastaa sodan riskejä eikä taloudellisia odotuksia länsimaista käsin.

Palkkojen taso vaihtelee tehtävän, rintamalohkon ja sopimuksen mukaan, joten lukemat ovat arvioita, eivät täsmällinen taulukko.

Tämä oli siis AI:n vastaus, ei rysäpöksyn, vaikka tietenkin tällaisten kysyminenkin on joistakin aina putlerpatrioottitoimintaa.

 

[vierailija]

Suomi on aina joutunut sotimaan muiden puolesta.
Natoon liittymistä pitkitettiin juuri tästä syystä.
Karu totuus on valjennut, ja sen kanssa on vain elettävä.
Maarit Tastula haastattelee monessa podcastissaan 1950-luvulla syntyneitä naisia, jotka kertovat millaista oli elää lapsuus sodassa traumatisoituneen isän kanssa. Minäkin ikäni sotajuttuja kuunnelleena koen, että mikään uusi asia ei hätkäytä. Ihminen on aina ollut ja tulee olemaan toiselle peto.
Syö tai tule syödyksi. Sodankäynti kehittyy, ja hybridisota riehuu parhaillaan tälläkin palstalla kellon ympäri.

 

[vierailija]

Suomi on aina joutunut sotimaan muiden puolesta.
Natoon liittymistä pitkitettiin juuri tästä syystä.
Karu totuus on valjennut, ja sen kanssa on vain elettävä.
Maarit Tastula haastattelee monessa podcastissaan 1950-luvulla syntyneitä naisia, jotka kertovat millaista oli elää lapsuus sodassa traumatisoituneen isän kanssa. Minäkin ikäni sotajuttuja kuunnelleena koen, että mikään uusi asia ei hätkäytä. Ihminen on aina ollut ja tulee olemaan toiselle peto.
Syö tai tule syödyksi. Sodankäynti kehittyy, ja hybridisota riehuu parhaillaan tälläkin palstalla kellon ympäri.

Suomalainen on joutunut sotimaan vain Ruotsin sotia.

 

[vierailija]

Tietenkin voi olla Venäjän kannalta myös hidaste että noin miljoona suomalaista sotii sotilaina murto-osalla muiden maiden Natosotilaiden hinnasta, ja jatkossa vanhemmat ikäluokat 65-vuotiaisiin asti voidaan laittaa ensimmäisinä rintamalle, joka poistumana parantaa vielä maan huoltosuhdetta ja säästää työeläkevaroja.

No saadaanhan todennäköisesti sentään lainojen maksujärjestelyt, etteivät asunnot, mökit ja autot ym. mene sillä välin ulosottoon, kun oman henkemme uhalla puolustamme pankkeja ym.

 

[diogenes 57]

Suomalainen on joutunut sotimaan vain Ruotsin sotia.

Unohdit sitten vallan Venäjän vallan aikaiset Krimin sodan 1853-1856 sekä Turkin sodan 1877-1878. näissä kummassakin oli mukana myös suomalaisia joukkoja.

 

[vierailija]

Kylläpä jotain taas pelottaa.