Pystyisitkö elämään näin suuren salaisuuden kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja TiiaMaria
  • Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
älä oleta miehesi puolesta, siinä menee jo metsään.
tee keskeytys ja ole hiljaa tai kerro asiallisesti tilanne miehellesi.
Miehensä aliarvioiminen on pahinta mitä voit tehdä. Koskaan et voi olla täysin varma muistaako hän vai ei. Imbesilli täytyy olla jos ei ala kellot soimaan päässä jos nyt meet kertoo olevas raskaana ja väität tulleesi siitä ja siitä kerrasta. Älä oleta todellakaan että miehesi ei muista. Huijaat vain itseäsi.

toinen juttu on että tee keskeytys jollet halua asian tulevan joskus tulevaisuudessa esille. Mä en tajua mitenkä sä voisit pitää sen lapsen. Vaikka geeneistä fifty-fifty tulee vanhemmilta niin mieti jos se onkin ilmetty isänsä eikä hitustakaan äitiä.
 
En usko, että olisin niin tonttu, että panisin vierasta paljaaltaan... (Ok, tämä ei vastannut kysymykseen.)

Jos kuitenkin oletetaan, että menisin niin sekaisin, että pettäisin ja vieläpä ilman kumia... Omalle miehelle kertoisin, koska hän lähes satavarmasti kuitenkin tunnistaisi ulkonäöstä, ettei lapsi ole hänen. Todennäköistä siis olisi, että omaa suhdettani en enää siinä tilanteessa pystyisi pelastamaan. Lapsen biologiselle isälle en kertoisi ja lastenvalvojalle ilmoittaisin, että kiellän isyyden selvittämisen. Vieras mies saisi siten toimia oman perheensä kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla. Todennäköisesti hän jatkaisi pettämisiään jonkun muun kanssa ja jäisi ennen pitkää kiinni sekä hajottaisi siinä samalla perheensä, mutta minä en haluaisi sitä tapahtumaa mitenkään edistää tai nopeuttaa (ainakaan enempää kuin olisin tuossa kuvitteellisessa tilanteessa jo tehnyt).
 
vieras
Kertoisin miehelle, jonka lapsi on ja sitten omalle miehelleni. Nuo käydyt keskustelut sitten vaikuttaisivat siihen päätyisinkö aborttiin vai pitämään lapsen ja jatkuisiko liitto. Ei ole reilua pimittää tärkeitä(kään) asioita niiltä, joille ne kuuluvat.

Kuten itsekin totesit, olet soppasi keittänyt. Nyt on sitten aika ottaa vastuu (eikä pakoilla).
 
kamala tilanne, enkä voi sanoa muutakuin että teetpä minkä tahansa ratkaisun, teet sen varmasti juuri niin kuin itse koet parhaaksi.

Itse jos joskus joutuisin tuohon tilaneeseen, se olisi varmasti elämäni suurimpia ja vaikeimpia päätöksiä. Kaikki olisi suunniteltava niin että läheiset eivät joutuisi kärsimään, taikka jos kärsiivät niin mahdollisimman vähällä tuskalla. Mutta muista, mitä ikinä tapahtuukin, olet itse vastuussa kaikesta, et voi syyttää ketään.
 
äiti 44v
Alkuperäinen kirjoittaja eräs vakkari harmaana:
Älä missään tapauksessa salaa asiaa mieheltäsi. Siitä joutuu myöhemmin kärsimään moni ihminen.

Äitini petti toisessa avioliitossa ollessaan miestään minkä kerkesi, mm. minun isäni kanssa, joka oli hänen ensimmäinen aviomiehensä. Niinpä minulla on sisko, joka ei vieläkään tiedä että meillä on saman äidin lisäksi sama isä. Olen luvannut vanhemmilleni etten kerro, he joutuisivat vaikeuksiin. Itse tajusin asian jo teininä. Siskoni ei ole sitä tajunnut, eikä hän tunne isääni että voisi edes ulkonäöstä päätellä.

Tämä on ihan kamalaa kantaa tällaista asiaa sydämellään.

Älä lähde samalle linjalle!!! Tee abortti tai ota ero miehestäsi.
minä sinuna kertoisin siskolle totuuden. on väärin vaatia sinua kantamaan moista salaisuutta.
 
M-70
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Paljon on näköjään uusia vastauksia tähän tullut. Mietin lähes koko viime yön tilannettani ja ainakin tällä hetkellä tuntuu, että minun on pakko kertoa asiasta miehelleni ja sitten katsoa mitä jatkossa teen (riippuu tietenkin paljon miehen reaktiosta). Hän on juuri nyt työreissulla, mutta taidan illalla kirjoittaa hänelle meilin jossa kerron kaiken. Ja voisin järjestää lapsemme hoitoon viikonlopuksi jolloin voimme sitten puhua rauhassa, kun mies palaa reissusta.

Ihan järkyttävää kertoa miehelle ja romuttaa hänen elämänsä, niin mukavia viestejä on minulle ja pojalle reissusta tänäänkin laittanut :( :( :(
Älä siis suotta kerro. Kukaan ei voita jos kerrot. Suu suppuun ja jatkat elämää, tulee vaan onnelliseksi kun kuulee että saatte lapsen.
 
rehellisyys kaikkia osapuolia kohtaan!
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kertoisin miehelle, jonka lapsi on ja sitten omalle miehelleni. Nuo käydyt keskustelut sitten vaikuttaisivat siihen päätyisinkö aborttiin vai pitämään lapsen ja jatkuisiko liitto. Ei ole reilua pimittää tärkeitä(kään) asioita niiltä, joille ne kuuluvat.

Kuten itsekin totesit, olet soppasi keittänyt. Nyt on sitten aika ottaa vastuu (eikä pakoilla).
TÄMÄ OLI HIENOSTI SANOTTU!
 
Riittu
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Paljon on näköjään uusia vastauksia tähän tullut. Mietin lähes koko viime yön tilannettani ja ainakin tällä hetkellä tuntuu, että minun on pakko kertoa asiasta miehelleni ja sitten katsoa mitä jatkossa teen (riippuu tietenkin paljon miehen reaktiosta). Hän on juuri nyt työreissulla, mutta taidan illalla kirjoittaa hänelle meilin jossa kerron kaiken. Ja voisin järjestää lapsemme hoitoon viikonlopuksi jolloin voimme sitten puhua rauhassa, kun mies palaa reissusta.

Ihan järkyttävää kertoa miehelle ja romuttaa hänen elämänsä, niin mukavia viestejä on minulle ja pojalle reissusta tänäänkin laittanut :( :( :(
Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. Joka tapauksessa parempi kertoa nyt, että olet ollut edes jollain tavalla rehellinen ja haluat selvittää asian yhdessä miehen kanssa. Jos nyt salaat, niin asia tulee varmasti joskus esille ja se on aivan varmasti pahempi asia miehelle ja lapselle!
 
samaa mieltä
Alkuperäinen kirjoittaja äiti 44v:
Alkuperäinen kirjoittaja eräs vakkari harmaana:
Älä missään tapauksessa salaa asiaa mieheltäsi. Siitä joutuu myöhemmin kärsimään moni ihminen.

Äitini petti toisessa avioliitossa ollessaan miestään minkä kerkesi, mm. minun isäni kanssa, joka oli hänen ensimmäinen aviomiehensä. Niinpä minulla on sisko, joka ei vieläkään tiedä että meillä on saman äidin lisäksi sama isä. Olen luvannut vanhemmilleni etten kerro, he joutuisivat vaikeuksiin. Itse tajusin asian jo teininä. Siskoni ei ole sitä tajunnut, eikä hän tunne isääni että voisi edes ulkonäöstä päätellä.

Tämä on ihan kamalaa kantaa tällaista asiaa sydämellään.

Älä lähde samalle linjalle!!! Tee abortti tai ota ero miehestäsi.
minä sinuna kertoisin siskolle totuuden. on väärin vaatia sinua kantamaan moista salaisuutta.
todellakin! iskän ja äidin on kannettava vastuu! ei sinun!
 
Tiina
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Alkuperäinen kirjoittaja .:
No kyllä kai se mieheskin nyt sen verran on perillä ettei lapsi hänen voisi olla ellette moneen kuukauteen oo olleet yhdynnässä??? Verrattain ihmeellistä mun mielestä ellei olisi...
Tekisin abortin tai kertoisin totuuden. Salassa en pystyisi pitämään...
No ei se kuule itseasiassa ole perillä sillä on meillä muita juttuja kuten suuseksiä ollut ja mies laskee nekin ihan varsinaisiksi seksikerroiksi joten ei hän koskaan muista milloin on yhdyntää viimeksi harrastettu. Ja varsinkin, kun mies ei sitä ole halunnut niin hän vain ikään kuin unohtaa koko homman, eri asia ehkä oli jos hän joutuisi ruinaamaan koko ajan, mutta meillä on aina ollut toisinpäin. Hankala selittää, mutta näin se nyt vaan meillä on.
Haluatko pitää lapsen? Jos haluat, niin pidät ja kerrot miehellesi totuuden heti. Älä salaa. Mies saa asiaa sulatella ja jatkaa teidän kanssa, jos haluaa. Näin minä tekisin.

Jos et halua lasta, niin tee abortti.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja damn!:
no haloo!eiköhän tuo ukko jossian vaihees huomaa et penska ei oo yhtään sen näkönen!
no mulla on tyttö joka ei ole yhtään isänsä näköinen vaan minun.ei ole tullut mitään piirteitä isästä! se riippuu ihan geeneistä,et tuleeko molempien vai vain jomman kumman näköiseksi lapsi!
 
saman kokenut
Minulle kävi samoin. Kerroin asiasta miehelleni ja pyysin anteeksi. Hän mietti asiaa viikkoja ja tuli eräänä päivänä sanomaan, että hän tahtoo olla lapsen isä!
Tänä päivänäkin hän rakastaa ja hoitaa tyttöä aivan omanaan ja sanoikin kerran tiukasti, että tämä on minun :)

Ole rohkea!
 
Riitta
Joko kerrot miehellesi totuuden tai teet abortin.

Kuten jo moni on kirjoittanut niin jonakin päivänä valhe paljastuu.
Miehesi tai lapsesi voi joutua sairaalahoitoon jossa tarvitaan esim.elimen tms. luovuttajaa -ensimmäiseksi kysellään vanhemmilta.lapsilta ja sisaruksilta. Tai jos lapsellasi todetaan jokin sairaus on ehdottoman tärkeää tietää suvun perinnöllisistä sairauksiata tms.

Tai sitten niinkin yksinkertaisesti että koulussa viimeistään lukiossa mutta yleensä jo yläkoulussa selvitetään oppilaan ja vanhempien veriryhmä...tekevät jotain periytyvyys kaavioita....meillä kahden lapsen kohdalla näitä kaavioita jo ollaan piirrelty.
 

Yhteistyössä