Pyhien vietosta

[Lilith]

Aiheuttaako muilla tämä pääsiäinen riitaa ja erimielisyyksiä?

Kai se on sitä, kun miehelläkin on vapaata niin haluaisimme eri asioita. Mies tahtoisi lähteä sukuloimaan usean sadan kilometrin päähän, minä taas tahtoisin rauhoittua kotona, ja olla kerrankin perheen kesken niin, että mieskin on kotona. Olen arkisin kaksin 7kk vauvan kanssa, joten olisi oikeasti mukavaa viettää ns. normaalia elämää kolmisin.

En muutenkaan välitä kyläilystä (siihen on monia syitä, vaikka ko. sukulaisten kanssa tulenkin hyvin toimeen) ja vauvan kanssa se tuntuu jotenkin vain raskaammalta. Ihan kuin olisi kokoajan toisten tiellä. Toisin sanoen en osaa rentoutua toisten nurkissa. Ja koen nimenomaan, että pääsiäinen ja nämä ylimääräiset vapaa olisivat se rentoutumisen aika myös minulle.

Tiedän olevani kamala kusipää, jos kieltäydyn lähtemästä. Tiedän myös, että ei mieskään silloin mene ja pääsiäisen viettää sitten kotona mököttäen. Tähän tilanteeseen ei varsinaisesti ole muuta ratkaisua kuin se, että minä nielen omat toiveeni ja lähden sille reissulle.

Siinä se vaikeus kai on, kun yhteisiä vapaita on niin vähän ja niiden aikana pitäisi sitten tehdä "kaikki". Mutta mites te muut, vietetäänkö teillä pyhiä yhteisymmärryksessä? Mitäs jos toiveet vapaiden vietosta eivät kohtaakaan?

 

["vieras"]

kuulostaa niin tutulta. meillä on sovittu jo kuukausia sitten että oltaisiin yhdessä perheen kesken kotona. olen viimeisilläni raskaana ja haluaisin edes kerran rauhoittua juhlapyhän viettoon omalla porukalla miehen ja esikoisen kanssa. varsinkin kun tietää että arki tulee vauvan myötä muuttumaan ja voi olla että on viimeinen viikonloppu kotona ennen vauvan syntymää. mutta kuinka ollakkaan miehen sukulaiset onkin nyt sitten pääsiäislomilla liikkumassa meilläpäin ja koittavat väkisin tulla kylään. mies sitten koittaa sopia tapaamisia niin että kukaan ei loukkaantuisi. joka ikinen juhlapyhä sama juttu. turhaan sitä etukäteen mitään sopii kun sukulaisten pään mukaan näköjään mennään.

 

["vieras"]

Vietämme pääsiäistä huolehtien vaikeasti autistisesta lapsestamme, eipä tarvitse miettiä lähtöjä mihinkään ja koko perhe elää aika lailla yhden lapsen "ehdoilla". Lapsi on siis hyvin vaikeasti autistinen, eikä juuri mikään normaali asia onnistu...

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26017045]Vietämme pääsiäistä huolehtien vaikeasti autistisesta lapsestamme, eipä tarvitse miettiä lähtöjä mihinkään ja koko perhe elää aika lailla yhden lapsen "ehdoilla". Lapsi on siis hyvin vaikeasti autistinen, eikä juuri mikään normaali asia onnistu...[/QUOTE]

Niin, ja tästä tilanteesta on välillä yhteisymmärrys kaukana...silti yritämme...

 

["hmmm"]

ei ole perheen kesken riitoja, sovitaan yhdessä mitää tehdään, melkein aina ollaan kotona. on lapsilla harrastukset. Isovanhemmat kiireisiä lähellä asuvien lastenlasten kanssa.

sinulle 9:52: ei kai haittaa jos suku päiväseltään käy? saa esikoinen nähdä sukulaisia? Yövieraista on tietysti vaivaa.

 

[meillä]

Ainakin viime vuonna närää aiheutti se, että en antanut mieheni tehdä autonkorjaushommia pitkänäperjantaina. Tämä siksi, että mielestäni lapsillekin tulee opettaa malli että ainakin joku päivä vuodesta on oikeasti pyhä (vrt.joulu), koska nykyään arjella ja normisunnuntailla ei ainakaan ole juurikaan eroa.

 

["vieras"]

[QUOTE="hmmm";26017053]ei ole perheen kesken riitoja, sovitaan yhdessä mitää tehdään, melkein aina ollaan kotona. on lapsilla harrastukset. Isovanhemmat kiireisiä lähellä asuvien lastenlasten kanssa.

sinulle 9:52: ei kai haittaa jos suku päiväseltään käy? saa esikoinen nähdä sukulaisia? Yövieraista on tietysti vaivaa.[/QUOTE]

mutta kun olisivat samalla jäämässä yöksi ja olettavat että tottakai meilllä on aina avoimet ovet. vasta kuukausi sitten kävi kyseiset sukulaiset kylässä. ja ihan mielellään saa kylailläkkin mutta ei juhlapyhinä. esikoisen kanssa olen kotona ja toivoisin että saisi rauhassa laittaa pääsiäistä ja olla perheen kesken. eikä siinä mitään jos oltaisiin etukäteen sovittu että kutsutaan meille vieraita mutta vartavasten olen halunnut rauhoittaa pääsiäisen kun raskaus on jo pitkällä ja ne samat sukulaiset hyökkää samantien synnytyksen jälkeen kuitenkin kylään vaikka tahtoisi silloinki hetken omaa rauhaa.

 

["vieras"]

Ei ole ongelmia, asutaan sukulaisten kanssa samalla paikkakunnalla ja jos tulee kauempaa vieraita, niillä on ne läheisempien luna yöpaikat, korkeintaan käyvät meillä kahvilla tädit, serkut yms. Sisarukseni ja miehen sisar asuu täällä samalla paikkakunnalla. Mies tekee hommansa, jos on hommia mikkä pitää tehdä, osan päivää ja osan päivää sitten on perheen kanssa. Kotiäitinä lähtisin ihan mielelläni johonkin, mutta onhan se ihan kiva kotonakin olla.

 

[feger]

Me vedettiin kädenväännöt jo hyvissä ajoin ennen pääsiäistä. Mies haluaisi jäädä kotiin, mutta mulla veri vetää Lappiin.
Olisin halunnut mennä käymään siellä. :snotty:
Tehtiin kompromissi ja tehdäänkin sitten pikareissu, sekin suuntaa etelään, ei pohjoiseen.

 

["Maru"]

Meillä vietetään pääsiäistä ihan yhteisymmärryksessä kotona. Itse olen töissä perjantain ja lauantain. Sunnuntaina ja maanantaina olemme sitten koko perheen kesken kotona tai sitten keksimme jotain tekemistä. Vuosia väänsimme kättä siitä, miten nämä menot ja olot järjestellään, kunnes hyväksyin että mieheni ei ole pakko lähteä minnekään vapaillaan, jos ei jaksa. Jos itse haluan lähteä sukuloimaan, lähden sinne yksin niiden lasten kanssa jotka haluavat mukaan lähteä. Eli yleensä mukaani lähtee kaksi tai kolme lasta. Ne jotka haluavat lähteä, lähtevät kiusaamatta niitä jotka saavat energiansa paikallaan olosta. Sukulaiset tosin aluksi ihmettelivät miksi vain osa perheestä vierailee, mutta selitin heille tämän olevan ratkaisu siihen, että pääsemme edes joskus vierailemaan. Meillä kun on niin erilaiset tavat kerätä energiaa ja voimia seuraavaan vikkoon. Se on myös erilaisuuden hyväksymistä.

Voitteko ajatella, että jos miehesi haluaa välttämättä lähteä sukuloimaan, hän lähtee sinne lapsen kanssa ja sinä jäät kotiin. Se olisi helppo perustella myös sukulaisille: kotiäiti tarvitsee omaa aikaa ja työssäkäyvä isä aikaa lapsen kanssa tehdä jotain ihan omaa.

 

[Lilith]

[QUOTE="Maru";26017110]

Voitteko ajatella, että jos miehesi haluaa välttämättä lähteä sukuloimaan, hän lähtee sinne lapsen kanssa ja sinä jäät kotiin. Se olisi helppo perustella myös sukulaisille: kotiäiti tarvitsee omaa aikaa ja työssäkäyvä isä aikaa lapsen kanssa tehdä jotain ihan omaa. [/QUOTE]

Arvaa yritinkö ehdottaa tuota. Olisin onnesta soikeana, jos saisin olla oikeasti yksin rauhassa kotona! Ajatus ei kuulemma tule kuuloonkaan. Ei siksi etteikö mies pärjäisi lapsensa kanssa sukulaisissa, jossa auttavia käsiä on ihan riittämiin, vaan siksi, että "olemme perhe". Näin mies tämän perusteli. Eli ilmeisesti minulla on jonkin sortin velvollisuus matkustaa aina ja ikuisesti mukana joka paikkaan. Tämä velvollisuus lankesi sitten perheellistymisen myötä