Purkautumista miehen käytöksestä :(

["Jaana"]

Mies on ollut töissä kohta 2kk Tampereella.Päivittäiset keskustelut internetissä ja puhelimitse on väkinäistä siis kaikki pitää itse kysyä.Mitään ei saa irti.
Kuulumisia myöten

On niin ihmeellistä käytöstä.Mietin,että olisiko masennusta kenties?!
Mieheltä ei voi kysyä periaatteessa mitään,kun kaikki keskustelu on siis väkinäistä.Ahdistaa yrittää puhua toisen kanssa joten mietin,että olisiko parempi että mies on ihan omissa oloissaan kunnes ns palautuu normaaliksi.

Vastaavaa ei ole ollut vaikka töissä käy muualla joten tilanne kieltämättä pelottaa

 

["mä"]

Raskas työ ja koti-ikävä?

 

["Jaana"]

[QUOTE="mä";24743182]Raskas työ ja koti-ikävä?[/QUOTE]

En tiedä.
Ei ole sanonut kertaakaan kaipaavansa kotiin.

 

["vieras"]

Toinen nainen? Suhde sinun kanssasi ei enää kiinnosta, ja on tajunnut asian ollessaan erossa?

Tai sitten mies ei vaan osaa puhua puhelimessa. Minun mies on ollut aina sellainen.

 

["Jaana"]

[QUOTE="vieras";24743359]Toinen nainen? Suhde sinun kanssasi ei enää kiinnosta, ja on tajunnut asian ollessaan erossa?

Tai sitten mies ei vaan osaa puhua puhelimessa. Minun mies on ollut aina sellainen.[/QUOTE]

Mietin just sitä,että ehkä häntä ei tosiaan kiinnosta,mutta luulisi,että ihminen sanoisi sen suoraan.Toinen nainen...ehkä tai sitten ei.Sitäkin olen miettinyt..

 

[öhöhhhöhö]

veikkaan, että miehesi on tätä hiljaisempaa sorttia, ei kerro miltä tuntuu vaan yrittää elää tunteensa kanssa. eli on kuin sitä ikävän tunnetta ei olisi olemassakaan. tiedän monia miehiä jotka yrittävät sulkea itse itseltään kaikki epämiellyttävät tunteet. ja on myös naisiakin siis olemassa, en laita tätä nyt vain miesten niskoille mutta siis asia voi olla ettei miehesi halua myöntää edes itselleen että on ikävä yms. oletteko nähneet tämän ''erossaolon'' aikana?

 

[Ankh]

Meillä sellanen tilanne, että mies muutti parinsadan kilometrin päähän töiden ja opiskelun perässä ainakin vuodeksi. Ei ole kertaakaan etänä ilmaissut puhelimitse tai netissä erityisesti kaipaavansa kotiin tai muutakaan, mutta kun tulee viikonlopuiksi takaisin niin muistan taas, miksi hän on juuri se meille :heart:
Ehkä se on jotenkin vaikeaa myöntää matkan päästä, että haluaisi kotiin ja arkeen, kun kerrankin on jotain "omaa elämää" ?

 

["Jaana"]

veikkaan, että miehesi on tätä hiljaisempaa sorttia, ei kerro miltä tuntuu vaan yrittää elää tunteensa kanssa. eli on kuin sitä ikävän tunnetta ei olisi olemassakaan. tiedän monia miehiä jotka yrittävät sulkea itse itseltään kaikki epämiellyttävät tunteet. ja on myös naisiakin siis olemassa, en laita tätä nyt vain miesten niskoille mutta siis asia voi olla ettei miehesi halua myöntää edes itselleen että on ikävä yms. oletteko nähneet tämän ''erossaolon'' aikana?

Ei olla nähty.Vapaat ei käy yksiin! Miehellä etenkin vapaat on ns ykköspäiviä

 

[Villi ja vajaa]

Anna olla äläkä kysele perään. Tulee sillekin sitten ikävä ja alkaa soitella.

 

["Vieras"]

En tiedä minkälainen ap:n mies on, mutta itse ainakin olen todella huono puhelinihminen.
Koen tosi väkinäiseksi "pakolliset" puhelut kotiin. Inhoan puhelimessa puhumista. Soitankin vain silloin, kun todella on asiaa. Ja sekin soittaminen on tuskaa!
Ja rakkauden puutteesta ei ollut ollenkaan kyse.