Pureminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Veeruska
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Veeruska

Vieras
Toisessa ketjussa oli puremisest juttua ja aattelin perustaa aiheelle oman ketjun.

Eli miedän tytteli (10kk) on alkanut puremaan mua. Sylissä olleessaan välillä jalkaan, käteen joskus kun tulee antaan suukkoo niin pureekin poskeen. Ja noi sattuu oikeesti kun ylä ja alahampaat ovat jo kasvaneet.

Oon tosissani kieltänyt ja välillä oikeesti suuttunut kun on sattunut niin pirusti, mut tyttö on niinkuin ei huomaiskaan koko juttua...

Onkos muilla ollut vastaavaan ja millä ootte saaneet lopetettua? Vai loppuuko itsestään?

Kokemuksia?
 
Meillä samanikäinen poika ja samat on harrastukset olleet jo vähän aikaa. Maatessani tulee mammimaan, seisoessani tai istuessani jalkaa halailemaan ja samalla puraisee. Liittyiskö jotenkin äitiriippuvuusikään, kun ei juuri muita rouskuttele? Ylähampaatkin on kyllä tulossa, joten puremisen tarvetta riittää. Sattuu muuten, vaikka hampaita onkin vain kaksi!
 
meilläkin ihan samaa eikä auta kiellot. Ikää tuli justiin vuosi. Hampaita on jo yhteensä kuusi ja sattuu kyllä karmeesti, kun purasee. Ei meillä tunnu tähän auttavan mikään. Yritetään vaan edelleen jatkaa kieltolinjaa. Lapsi puree muitakin kuin minua.
 
Meidän poika(kohta vuoden) puri jonkun verran (vain mua) tossa vielä muutama viikko sitten. Huomasin, että kun en kiinnitä asiaan huomiota, pureminen loppui. Ok, joskus kyllä jos toinen tulee ja puraisee vaikka varpaaseen, niin vaikeaahan se on olla ""huomaamatta"", mutta ainakin toistaseksi meillä näytti toimivan tuo. Kun tuntui, että poika vaan innostui, kun sai huomiota tekemällään ""tempulla"". Eli jos kerran tuli ja puraisi vaikka reiteen, ja minä älähdin että ""AII!!"", niin ihan varmaan puraisi kohta uudelleen, kun katsoi, että tuleeko sama ääni. Ja sit kun en reagoinu mitenkään, niin se ei ollutkaan enää kivaa.
 
Meidän kohta 1-vuotias poika puree ihan jatkuvasti minua ja isäänsä sekä välillä myös isovanhempia. Olemme myös yrittäneet järjestelmällisesti kieltää ja siirtää tiukasti kauemmas. Mikään ei ole auttanut. Poika puree vielä niin kovaa, että itselläni on verisiä jälkiä ja mustelmia siellä täällä.

Niin ja meillä purraan, kun innostutaan, suututaan tai turhaudutaan eli tosi usein.

Eli vinkkejä kaipaisin minäkin...
 
Väsyneenä puree vielä enemmän.
Kiipeää syliin ja näykkäisee. Pureminen, se sattuu!!!

Jokin toinen mielenkiintoinen puuha saattaa keskeyttää pureskelun, kuten paperin repiminen tai kukkien kaivelu ja samalla sen mullan syöminen, (on tosin meillä kiellettyä ja siispä todella kiinnostavaa puuhastelua pojan mielstä.)

Tutti saattaa ehkä joskus auttaa.
 
ei ole kokemusta purevasta lapsesta, mutta näykkivästä koiranpennusta on (anteeksi veratus) ja meillä auttoi puruihin ""säikähtäminen"". Kirkaisin niin kovaa kun jaksoin pennun purressa (siis todella liioitellusti) ja tottahan pentu sitä säikähti, siihen loppui näykkiminen.
 

Yhteistyössä